Jerico - Original Character Info

...J.E.R.I.C.O...

Nimi: Jerico
Laji: #32 nidorino
Sukupuoli: Uros
Ikä: Nuori aikuinen
Taso: 17
Tyyppi: Poison
Munaryhmä: Monster/Field
Pallo: Moon ball

Ulkonäkö: 
Piskuisesta ja harmittomasta Jericosta tuli kehittymisen myötä vaikuttavan näköinen nidorino, jonka ulkoiset puitteet kuvaavat nykyään vallan osuvasti otuksen olemusta. Sen otsapiikki on yhä pitkä, terävä ja tappavan myrkyllinen, mutta nyt pokémon painaa lisäksi parisenkymmentä kiloa ja sen pää yltää liki metrin korkeuteen; riekaleisiksi revityt korvat ja selän terävä piikkirivi saavat sen näyttämään vielä todellistakin kookkaammalta. Korvarustojen vahingoittumisen lisäksi lilasävytteisen piikkisian suupielessä on yksi suora arpi muistona Nina-dewottin kanssa käydystä raivoisasta kamppailusta. Jotta myrkkypokémonia olisi helpompi hallita, on sillä kaulassaan metallinen kuristuspanta, josta roikkuu pelkästään esteettisistä syistä harmaaksi maalattu, myrkkyiskuja tehostava poison barb -esine. (HUOM! Kuristuspantaa ei vielä ole, vaan Jericon kaulassa on yhä liian pieni turkoosi niittipanta!)

Luonne: 
Jos Jericon olemusta olisi kuvailtava kahdella keskenään sointuvalla sanalla, olisivat nämä todennäköisesti piikikäs ja pirullinen. Tämä nidorino ei ole todellakaan sellainen olento, jonka kanssa tulisi jokainen vastaantulija toimeen! Mikäli pokémonia menee ärsyttämään - ja harmi kyllä sitä ärsyttää melkein kaikki mahdollinen - heittäytyy se nopeasti aggressiiviseksi ja myrkkypiikkiensä takia hyvinkin vaaralliseksi toveriksi. Se ei erottele vastustajiaan lajin tai koon perusteella, ja yrittää niin päättäessään päästä pistämään tai pureksimaan vaikka sitten ihmisiäkin. Otus tuntuu välittävän ainoastaan itsestään, eikä siltä liikene niin ottelussa kuin sen ulkopuolellakaan myötätunnon rahtustakaan kanssaeläjilleen. Kaiken kukkuraksi ainoa asia, mistä lovikorva näyttää selvästi nauttivan, on toisten väkivaltainen alistaminen valtaansa, joten häviölle joutuvan taisteluparin voi olla oikeasti syytä pelätä terveytensä puolesta piikkisian kanssa kamppaillessaan.

Kouluttajaansa Reliamiin Jerico suhtautuu samalla raivontäyteisellä tavalla kuin liki kaikkiin muihinkin eläväisiin. Pokémonilla tuntuu olevan miehen kanssa käynnissä jatkuva kilpailu johtajuudesta, sillä kumpaakaan ei kiinnosta tulla toisensa komentelemaksi. Jos nidorino siis tottelee pyörätuolimiehen käskyjä esimerkiksi ottelutilanteessa, tekee se sen lähinnä sattumalta ja uskoo itsekin saavuttavansa voiton ihmisen valitsemalla strategialla. Jollakin tasolla pokémon tosin kunnioittaa sitkeästi häntä hihnaansa hamuavaa ja koviakaan keinoja kaihtamatonta miestä, mutta sitä ei otus myönnä edes itselleen, saati sitten kenellekään ulkopuoliselle. Ei Jerico tosin varmaankaan edes osaisi kunnolla ilmaista pitävänsä jostakin, sillä ainoaa lähellään sietämäänsä olentoa Saramuakin se todella osoittaa vain sietävänsä: todellisuudessa se kokee pohjattoman tyynen scizorin seuran rauhoittavaksi ja turvalliseksi, sekä uskaltaa itsekin laskea ainaista hyökkäävyyttään rahtusen ollessaan tämän lähellä. Vaan siinä missä saksikädellä on piikkipäähän tyynnyttävä vaikutus, nostattaa esimerkiksi Bron pelkällä läsnäolollaan tämän ärsytyslukemat vaivatta pilviin.

Jerico ei ole tietenkään raivohullu riitapukari syyttä suotta, vaan käytöksensä on vain ikävä sekoitus taipumatonta luonnetta ja elämän kovaa koulua, joka on saanut otuksen uskomaan kaiken olevan jatkuvaa kilpailua elämästä ja kuolemasta. Sille muiden raivaaminen pois tieltä tietää nidorinon omien elinmahdollisuuksien kasvua, eikä se näin ollen näe itsekkäässä käytöksessään mitään väärää. Haavoittumaton ei pokémon tästä huolimatta ole, sillä vaikka se yleensä tappelee kuin huomista ei olisi olemassakaan, osaa se kuitenkin myös pelätä. Lovikorva kammoaa etenkin pimeyttä, mutta tämäkin näkyy tosin ulospäin silkkana vihana, jolla nuori otus yrittää peittää paniikkiaan. Se kun ei halua kenenkään huomaavan, että mahtailustaan huolimatta se on todellakin vain keskenkasvuinen piikkipallo, joka kärsii pahemman sortin luottamuspulasta kaikkea ja kaikkia kohtaan.

Menneisyys: 
Jerico kuoriutui yksin munastaan Ruinuyn sankassa sademetsässä, vailla mitään tietoa vanhempiensa ja mahdollisten sisarustensa olinpaikasta tai edes olemassaolosta. Pienen jyrsijän oli alusta alkaen koetettava tulla toimeen itsekseen, mitä edesauttoivat toki asuinalueensa runsaat ruokavarannot. Ei sillä, etteikö ruoalle olisi ollut myös syöjiä, mutta useimpien muiden lajitoveriensa tavoin Jerico ei ollut niin säyseä otus, että olisi väistänyt suosiolla isompiaan ja antanut näiden pistellä parhaat herkut poskeensa. Sen sijaan punasilmä tunki röyhkeästi juuri sinne minne itse tykkäsi, ja jos se ei jotakuta miellyttänyt, tuikkasi otus tätä myrkkypistimellään kostoksi. Pienen kokonsa takia otti nuori uros kaikesta huolimatta välillä pahoinkin turpiinsa, mutta edes murkrowin revittyä rujot lovet sen korviin ei pokémon ottanut opikseen - rupesi ainoastaan vihaamaan ja pelkäämään linnun tyypin edustamaa pimeyttä.

Ollessaan sitten eräänä iltana ruoanhakumatkalla, sattui nidoran kohtaamaan sademetsään tunkeutuneen ihmiskaksikon. Miehet olivat pokémonkouluttajia ja harjoitusvastustajien tarpeessa, joten jyrsijä päätyi ottamaan yhteen toisen nuorukaisen bagonin kanssa. Lohikäärme vei ottelusta voiton, mutta vastustajansa ehti ennen kaatumistaan ruiskuttaa myrkkynsä tämän elimistöön. Huomattuaan holhokkinsa sairastuneen kamppailun seurauksena lähti Reliamiksi kutsuttu kouluttaja kiikuttamaan bagoniaan pokécenteriin, mutta vei myös nidoranin mukanaan, jotta keskuksen hoitajat saisivat tietää millainen otus sininahkaa oli pistänyt ja osaisivat siten hoitaa pokémonia oikein. Tajuttomasta ja Jericoksi tuota pikaa nimetystä hörökorvasta ei ollut vastustamaan, joten seuraavan kerran herätessään se oli päätynyt ihmisen poképallon nappaamaksi. Koska ei tuntenut erityistä kiintymystä kotiseutuunsa jäi nidoran jumittamaan Reliamin seuraan, vaikkei omannut sentään aikomustakaan ryhtyä tottelemaan uutta kouluttajaansa. Tämä osoittautui erityisen ongelmalliseksi otuksen muuttaessa muotoaan nidorinoksi ja käydessä sen yhteydessä omistajansa ystävättären kimppuun.

Iskut:
Vaikkei kehittymisensä jälkeen lisää voimaa kerännyt Jerico kestä vieläkään hyvin rajuja hyökkäyksiä, saattaa etenkin fyysisiin iskuihin turvautuva vastustaja olla hätää kärsimässä nidorinon myrkyllisten piikkien takia. (Poison point -ability.) Pokémon luottaakin otteluissa lähinnä myrkkyynsä sekä aggressiiviseen käytökseensä.