Reliam & Crew - RPGs


Authors
hitodama
Published
5 years, 9 months ago
Updated
5 years, 9 months ago
Stats
27 317841

Entry 19
Published 5 years, 9 months ago
1565

Mild Violence

All the rpg threads of Reliam, his family and Pokémon team collected to one place! The writers are mentioned separately in each entry.

Theme Lighter Light Dark Darker Reset
Text Serif Sans Serif Reset
Text Size Reset

Än, yy, tee...


LEMIDAE » Pokeathlon » Än, yy, tee...

Än, yy, tee...
Post by hitodama on Feb 5, 2013, 6:30pm

Jestas miten paljon porukkaa yhteen ainoaan rakennukseen oikein saattoikin ahtautua! Tätä jo ties kuinka monetta kertaa mielessään (ja vähän ääneenkin) kiroten yritti Reliam Miraka survoa tietään halki hitaasti etenevien ihmismassojen, joiden välissä oli pyörätuolilla kulkevan miehen huomattavan epäkäytännöllinen liikkua. Vaan minkäs mahtoi: hän oli päättänyt ottaa pian alkavaan voimakisaan osaa, joten sen hän totta vie myös tekisi. Tai ei nuorukainen toki itse sanan varsinaisessa mielessä ollut pokeathlon-kilpailuun osallistumassa, mutta suunnitelmanaan oli kuitenkin lähettää Bron kiskomaan taakkoja kouluttajansa puolesta. Nyt shelgon vain olisi saatava ajoissa ilmoittautumispöydälle, mikä vaikutti melkoisen mahdottomalta haasteelta.
"Hei! Väistäkää jo vähän!" yltyi kaupunkilainen lopulta mesoamaan edessään nyhjäävälle teinijoukolle, joka kuitenkin vain vilkaisi häntä ylimielisesti ja jatkoi keskinäistä juoruamistaan.

// Koji ja Akira lyhyeen spesiaalipeliin! //

Re: Än, yy, tee...
Post by koji on Feb 5, 2013, 6:49pm

Tullaan!
------------------

Niin kuin Reliamilla, oli myös Akiralla hieman hankaluuksia päästä ilmottautumispöydän luokse. Että osasi olla täällä paljon porukkaa, taatusti ei ole koskaan aiemmin NÄIN paljon ollut. Tai sitten vain se johtui siitä, että nuorukainen oli tullut paikalle normaalia myöhemmin. Silloin oli ainakin tarpeeksi aikaa psyykata pokemonejaan tulevaan koitokseen.
Akira huokaisi, tämä oli niin toivotonta. Valkotukkainen havahtui kuullessaan yleisen älämölön keskeltä tutun kuuloisen äänen. Hetken aikaa hän jumitti paikoillaan, ennen kuin lähti tarpomaan ihmisjoukon läpi. Kunnes huomasi edessään tutun henkilön pyörätuolissaan.
"Hei Reliam!" Akira tervehti hymähtäen. Mikä sattuma oli nyt törmätä toiseen! Tai ei se yllättänyt, että Reliam osallistui kisoihon - ennemmin vain se, että sattui kaiken tämän ihmismassan keskellä törmätä juuri tiettyyn henkilöön.

Re: Än, yy, tee...
Post by hitodama on Feb 7, 2013, 12:24am

Reliam oli jo vetämässä henkeä räjähtääkseen päin raivostuttavaa kakarajoukkiota, kun hän yhtäkkiä kuulikin jonkun kutsuvan itseään nimeltä. Hämmästyneenä miekkonen kääntyi katsomaan taakseen ja näki tutun valkotukkaisen hujopin, jonka havaitseminen sai kieltämättä hänen hälyttävästi nousseen raivokäyränsä laantumaan monella asteella.
"Arkia, terve!" nuorukainen moikkasi ja virnisti tuttavalleen jokseenkin kuivakasti.
"Yrittääkö teikäkin luovia tietä tuonne ilmoittautumispöydälle? Kun hemmetti oikeasti, mitä tämä kaikki porukka täällä kuvittelee tekevänsä! Sopisi edes väistää kun toiset koittaa tunkea läpi, mutta kun ei", hän jatkoi sen verran kovaan ääneen, että muutamat lähimpänä olevat ihmiset kieltämättä vilkaisivat pyörätuolipotilasta melko häijysti. Myös teiniporukka katsahti taas kerran häntä ja kiinnitti sitten huomionsa puolestaan Akiraan, ikään kuin arvioidakseen olisiko tästä uhkaa heidän lorvimiselleen.

Re: Än, yy, tee...
Post by koji on Feb 7, 2013, 12:46am

Akira lopulta harppoi Reliamin vierelle. Tässä oli siis itse kullakin paljon vaikeuksia päästä eteenpäin nuorison vain lorvimassa täällä, varmasti ihan vain ärsyttääkseen muita. Tosin oli valkotukkainen ikänsä puolesta osa tätä nuorisoa, muttei hän seisonut ja jumittanut toisten edessä ihan tahallaan.
"Se kyllä tässä olis tarkotus, mut se on kyllä osittain... hieman hankalaa." nuorukainen tokaisi, korostaen oikein lauseen loppuosaa - kuin vihjaistaakseen hienovaraisesti, että kaksikko tässä haluaisi päästä ilmottautumaan.
Akira vilkaisi vain ohimennen edessä lorvivaa teiniporukkaa, muttei antanut heille suurempaa huomiota. Ehkä ne nyt viimein tajuaisivat väistää heidän tieltään.

Re: Än, yy, tee...
Post by hitodama on Feb 7, 2013, 1:17am

Äänekäs vihjailu ja rinta rinnan liittoutuneen nuorukaiskaksikon näkeminen sai lopultakin teineihin eloa: lyhyesti keskenään jupistuaan ja jokusen tirskahduksen päästettyään lähti koko konkkaronkka hivuttautumaan sivummalle. Reliamia moinen naureskelu ärsytti suunnattomasti, mutta jotta tilanteesta nyt vain päästäisiin jotenkin ohitse, tyytyi hän kiristelemään hampaitaan ja puristelemaan käsiään nyrkkiin.
"Sopii toivoa, että ehditään vielä sinne ilmoittautumiseen..." hän jupisi, kun tie oli jotakuinkin aiempaa vapaampi ja salli parivaljakon lähteä etenemään. Yhä ihmispaljous teki toki liikkumisesta melko konstikasta, mutta nyt se oli sentään mahdollista.
"Minkä pokémonin muuten aiot ilmoittaa siihen kisaan? Meinaan vaan, että tiedänpähän sitten ketä vastaan pitää kilpailla", miekkonen kepeämpää sävyä puheeseensa hakien uteli, kun ilmoittautumistiski alkoi olla jo melkein kädenulottuvilla.

Re: Än, yy, tee...
Post by koji on Feb 7, 2013, 10:16am

Viimein teiniporukan lähtiessä muualle, Akira ja Realiam pääsivät jatkamaan matkaansa ilmottautumisopöydälle. Hän vilkaisi toiseen tämän kysyessä ja hymähti.
"No ainaki Haton ja Anyan..." Akira ilmoitti, toukka ja lapras ei oikein omista syistään voineet kunnolla vetää raskasta taakkaa eteenpäin. Holle kyllä voisi, mutta vain vedessä. Voltaire taas oli vain vähän liian pieni sellaiseen.
"Ja sit myös aattelin kokeilla miten Valka pärjää... Se on siis blitzle." valkotukka jatkoi.
"Entäs keitäs ite aattelin ilmottaa?"

Re: Än, yy, tee...
Post by hitodama on Feb 8, 2013, 5:37pm

Reliam kuunteli toverinsa vastausta samalla, kun yritti pujotella ikävän kömpelöltä tässä tilanteessa tuntuvan pyörätuolinsa ilmoittautumistiskin edustalle. Kun hän viimein pääsi perille oli myös Akira saanut mittavan osallistujalistansa selostetuksi.
"Ai, sinulla on uusi pokémon?" nuorukainen tarkensi kääntyessään kaivelemaan reppuaan. Miehestä alkoi näyttää yhä enenevässä määrin siltä, että hän oli maailman ainoa kouluttaja, jota ei ihmeemmin huvittanut olla nappaamassa uutta kasvattia jokaisen tilaisuuden tullen tiimiinsä. Vaan noh, ainakin tähän saakka hän oli pärjännyt ihan hyvin nykyiselläkin kokoonpanolla, joten ei kai tässä mitään hätää ollut.
"Meikältä lähtee vaan Bron. Se on niin vahva, että eiköhän joku palkinto jo silläkin irtoa", hän mainitun otuksen hevy ballin löytäessään jatkoi. Oikeastaan pienen kisaajamäärän takana oli ennemminkin miehen heikohko rahatilanne, mutta viitsimättä selitellä sellaisia ikävyyksiä iski hän lohikäärmeotuksen pallon tiskille.

Re: Än, yy, tee...
Post by koji on Feb 8, 2013, 7:57pm

"Joo, iha vastikä pyydystetty." Akira vastasi pujotellessaan ihmisvilinän läpi.
Nuorukainen nyökkäsi, Bronin hän muisti hyvinkin. Hän tuskin malttaisi odottaa nähdä sitä sitten Salamencena. Oli aina niin upeaa nähdä muiden, niin kuin omien pokemonien kehittyvän viimeiseen muotoonsa. Akira nyt eniten odotti sitä, että pääsisi muuttamaan Anyasta arcaninen. Tai olihan jo tulikivi hallussa, mutta hän halusi odottaa vielä vähän.
Akira kaivoi laukustaan kaksi normaalia pokepalloa ja yhden pimeyspallon ja laittoi ne tiskille, ilmottautuen samalla mukaan.
"Hei ennen ku tästä erotaa ja näin... Niin voitas varmaa viimein vaihtaa numeroita?" valkotukka naurahti. He olivat jo tunteneet jonkin aikaa, mutteivät ole vieläkään vaihtaneet numeroita - aika hassua.

Re: Än, yy, tee...
Post by hitodama on Feb 8, 2013, 8:13pm

Ilmoittautumisvirkailija pyysi ensimmäisenä pallonsa tiskiin iskeneen (mikä kuulostaisi muuten englanniksi tosi kiintoisalta) Reliamin ilmoittamaan omansa ja pokémoninsa nimen, minkä hän pikaisesti tekikin Akiran kaivellessa omia kasvattejaan esiin laukusta. Virkailija kirjasi nimet muistiin, pyöräytti heavy ballia rutiininomaisesti sormissaan tarkastaakseen ettei siinä ollut mitään luvatonta ja siirtyi sitten eteenpäin. Samaan aikaan Akira teki toverilleen ehdotuksen, joka oli kaikessa yksinkertaisuudessaan harvinaisen fiksu.
"No joo, ihan totta!" partaveikkokin tajusi.
"Voitaisiin päästä näkemään joskus muutenkin, kun vaan törmäilemällä yks kaks samaan paikkaan", hän jatkoi pihistäessään pöydältä itselleen kynän ja rutistuneen palan paperia. Viimeksi mainittuun nuorukainen suttasi nopeasti pokegearinsa numeron ja lisäsi vielä koko nimensä perään kertomaan, kenelle numerosarja oikein kuului.
"Otetaan sitten matsi tai käydään kahvilla tai jotain, jos joskus huvittaa", Reliam vielä lopuksi tokaisi ojentaessaan kurttuisen paperin valkotukkaiselle hujopille.

Re: Än, yy, tee...
Post by koji on Feb 8, 2013, 8:24pm

Omglol x'DD
-----------------------------

Akira naurahti hieman. Tottahan se oli, nyt vain he olivat uskomattoman hyvällä tuurilla törmäilleet sattumanvaraisissa paikoissa toisiinsa. Nyt voisi jopa paremmin suunnitella tapaamisia ja tälläistä, tai muutenvain jutustella.
Nuorukainen nappasi paperinpalan ja laittoi sen turvaan taskuunsa.
"Mä sit vaik lähettelen sulle viestiä, niin saat siinä samalla mun numeron talteen." hän sanoi ja otti pokemoniensa pallot tiskiltä takaisin, ja laittoi ne laukkuun.

"Jos ei sitte viel törmäillä kisojen päätyttyä, niin suunitellaa sitte viestein joku uusi ja kunnollisempi tapaaminen." Akira ehdoitti hymähtäen.

Re: Än, yy, tee...
Post by hitodama on Feb 8, 2013, 8:56pm

Akira sen kun jatkoi hyvien ehdotusten tekemistä, joten säästäen tämän oman numeronsa kirjoittamisen vaivalta nyökäytti Reliam ymmärtäväisesti päätään.
"Ah okei, tehdään niin", nuorukainen totesi ja jätti taktisesti mainitsematta, ettei puhelinnumeron poimiminen viestin lähetystiedoista ollut tullut hänellä mieleenkään.
"Ja jep, sovitaan näin. Hauska seura kun ei ole ikinä pahitteeksi. Mutta hei, onnea nyt sitten kisaan! Vahvin pokémon voittakoon!" hän vielä jatkoi ja virnisti selvästi lähtöä tekevälle toverilleen leveästi. Itsekin Bronin pallon takaisin reppuun sulloen ryhtyi miekkonen sitten etsimään tietä kisapaikalle, eikä aikaakaan kun hän oli kadonnut jonnekin vellovan ihmismassan sekaan.

// Näin hoitui asia hienosti! Tattis pelistä! =3 //

Re: Än, yy, tee...
Post by koji on Feb 8, 2013, 9:17pm

Akira nauroi hieman.
"Joo onnea vaan sulleki!" hän hymähti, ja jatkoi: "Ja nähdään sitten joskus, ellei nyt kisan jälkeen!"

Nuorukainen sitten pian itse lähti hipsimään juoma-automaattien luokse hakemaan hieman jotakin juotavaa.
---------------------------

Joo, joskus kunnollisempi peli sitten!