Reliam Miraka - Original Character Info

...R.E.L.I.A.M...

Nimi: Reliam Miraka
Sukupuoli: Mies
Ikä: 22 vuotta
Asuinpaikka: Stuckald City
Koordinointititteli: Aloittelija (A) 17 p
Pokémonit: scizor, shelgon, nidorino, milotic, jynx

Ulkonäkö: 
Reliam olisi yleisolemukseltaan suhteellisen tavanomainen miehenalku ja yltäisi kutakuinkin 185 cm:n pituuteen, ellei ulkomuotonsa huomiota herättävin piirre sitä varsin kriittisesti haittaisi: molemmat jalkansa ovat nimittäin hieman polven alapuolelta poikki. Tästä syystä teräväpiirteinen ja usein jokseenkin väsyneen olemuksen omaava stuckaldilainen käyttää liikkumiseensa pyörätuolia, jolla etenemisen hän hallitsee pientä temppuilua myöten melko näppärästi. Liikkumavälineen käyttäminen on kehittänyt etenkin miehekkeen ylävartalon lihakset huomattavan kestäviksi, mitä kompensoidakseen hän varta vasten treenaa myös jalantynkiään, jottei näyttäisi turhan epäsopusuhtaiselta.

Nuorukaisen kasvot ovat jokseenkin kulmikkaat ja etenkin suora nenä on myös suhteellisen kookas. Ruskeiden silmien ilmeikkyyttä tehostavat tuuheat kulmakarvat, siinä missä leuassaan taasen törröttää pieni parrantupsu. Hiuksensa on leikattu niin, että ne ovat takaa hyvinkin lyhyet ja pitenevät sitä mukaan, mitä lähemmäksi sinne tänne sojottavaa otsatukkaa tullaan. Leikkaus saa ruskeassa kuontalossa aikaan pienen liukuväriefektin, jota Reliam vielä värjäyttämällä tehostaa. Vaatetuksessaan hän suosii huomiota herättämättömiä malleja ja värejä, sillä pyörillä liikkuva olemuksensa kerää mielestään aivan tarpeeksi katseita ilman vaatteilla korostamistakin. Väriskaala koostuu näin ollen lähinnä kaikesta siitä, mikä jää mustan ja valkoisen väliin ja eksyy välillä vierailemaan jossakin sinisen suunnalla. Saliotteluista tienaamansa arvomerkit mies kiinnittää kulkupelinsä takaosasta löytyvään reppuun.

Luonne: 
Luonteeltaan Reliam on aina ollut itsevarma ja suorasanainen kuumapää, joka tahtoessaan kuuluu ja näkyy kauaksikin. Periaatteessa hän on sitä yhä, vaikkakin pyörätuoliin joutuminen on hillinnyt huomattavasti hänen haluaan tulla kenen tahansa tuntemattoman huomioimaksi - vammautuneeseen kohdistuva huomio kun ei aina ole sellaista, että sitä jokseenkin ylpeä miehenalku tahtoisi saada osakseen. Tämän takia nuorukainen onkin nykyisin uudessa seurassa usein jokseenkin pidättyväinen niin kauan, kunnes selviää aikooko vieras käydä kommentoimaan jotenkin negatiivisessa mielessä hänen rajoittuneisuuttaan. Mikäli pyörätuoliin ei kiinnitä sen suurempaa huomiota, yltyy miekkonen nopeasti miellyttävän puheliaaksi ja sanavalmiiksi tuttavuudeksi, joka nauttii kovasti etenkin ikäisestään seurasta sukupuoleen katsomatta. Hän osaa jutella ja etenkin laskea leikkiä enemmän tai vähemmän sarkastiseen sävyyn liki aiheesta kuin aiheesta, eikä taatusti jätä sijaa kiusalliselle hiljaisuudelle. Vaan jos hänelle erehtyy heittelemään hyviä vitsejä moottoria vailla olevasta nelipyöräisestään, saa nopeasti joko katsella loittonevaa selkää tai huonona päivän kohdata tunteitaan purkavan tuittupään sanallisen ja joskus jopa fyysiseksikin yltyvän raivonpurkauksen. Jalkojen menetys on nimittäin Reliamille kuin punainen vaate, jota hän ei siedä katsella: hän ei tahdo puhua siitä, alistua sen asettamiin rajoitteisiin eikä etenkään ottaa vastaan sääliä sen takia. Jokseenkin ikävää kanssaihmisten kannalta on myös se, ettei nuorukainen siedä myötätunnon kerjäämistä tai muita heikkouden merkkejä itsensä lisäksi muissakaan ihmisissä, etenkään miehissä, ja katsoo surkimuksiksi luokittelemiaan tovereita helposti nenänvarttaan pitkin.

Pokémonkouluttajana - joksi Reliam ryhtyi oikeastaan pakon sanelemana - nuorukainen on vähän kaksipiippuinen tapaus. Hän ei suoraan sanottuna ole mikään suuri pokémonien ystävä, eikä etenkään pidä noiden eläinmäisten olentojen inhimillistämisestä, mutta toisaalta hän on jo urheilijataustansakin takia hyvin kilpailuhenkinen. Näin ollen hän pitää kyllä ottelemisesta ja muunkinlaisista kilpailuista, mutta pokémonien turha hyysääminen ei häntä kiinnosta. Tästä syystä lieneekin vain hyvä, ettei mies huoli haltuunsa turhan heiveröisiksi joko luonteeltaan tai lajiltaan katsomiaan olentoja, sillä sellaisilla olisi varmastikin hyvin kovat oltavat hänen hoteissaan. Tiettyjä tyyppejä, kuten normalia ja bugia, hän myös ylenkatsoo jo pelkästään näiden hyödyttömän maineen vuoksi. Kuten arvata saattaa, ei Reliam osaa myöskään niellä tappiotaan järin arvokkaasti, mistä syystä hän mieluummin laittaa niin itsensä kuin pokémoninsakin kulkemaan vaikka helvetin tulten lävitse, kuin perääntyy vapaaehtoisesti eteensä asetetusta haasteesta. Jos nuorukainen kokee rautaisesta tahdonvoimastaan huolimatta tulleensa päihitetyksi, saattaa hän tilanteesta riippuen joko räjähtää siihen paikkaan tai varastoida raivonsa myöhemmin purettavaksi, mutta jossain vaiheessa epäonnistumisen tuoman tuskan on kuitenkin aina päästävä ulos. Tämän tapahtuessa on jokaisen tappiota edesauttaneen viisainta pysytellä turvallisen välimatkan päässä miehen kostonhimon tieltä.

Vaikka onkin selvästi ulospäinsuuntautunut ja tunteidensa mukaan elävä kaveri, joka ei pelkää iloita tai raivota muiden ihmisten edessä, ei Reliamia nähdä käytännössä koskaan itkemässä tai muutoin purkamassa suruaan. Julkinen väniseminen ja tuskan vuodattaminen ovat nimittäin hieman sovinistisiakin aatteita omaavasta nuorukaisesta naisten hommia, joihin ei yhdenkään miehen pitäisi sortua. Yksin ollessaan saattaa Reliam toki suoda joitakin haikeita ja katkeria ajatuksia niin jalkojensa menettämisen kuin esimerkiksi myös kurjasti päättyneen parisuhteensa suunnalle, mutta yleensä hän koettaa työntää moiset ajatukset mahdollisimman kauas syrjään. Osittain tästä syystä hän kärsii ajoittain pahastakin unettomuudesta, joka tuntuu piirtäneen pysyvät silmäpussit nuorukaisen kasvoille. Valvotut yöt mies on tottunut viettämään häntä hieman hävettävän ja siten piilossa pidetyn harrastuksen, valokuvaamisen, parissa. Yön pimeydessä on toki hankala onnistuneita kuvia napsia, mutta lopputuloksen ulkomuoto ei varsinaisesti olekaan vammautuneelle se homman tärkein pointti, vaan hän haluaa vain saada pitkät minuutit kulumaan kameran säätöjä loputtomiin räpläämällä ja maailman pieniä yksityiskohtia filmille ikuistamalla. Nuorukaisella on mukanaan myös kansio, johon hän on joitakin otoksiaan tallentanut, mutta sitä hän ei voisi kuvitellakaan esittelevänsä kellekään. Sillä vaikka Reliam vaikuttaa helposti itseään täynnä olevalta machoäijältä, pelkää hän kuin kuka tahansa kolhuja kokenut nuori päätyvänsä muiden pilkan kohteeksi, mikäli hän paljastaisi olevansa muutakin kuin tuimaa katsetta, kovaa ääntä ja muuta pinnalle kerättyä kuorikerrosta.

Menneisyys: 
Reliam syntyi kaukana pohjoisessa, mutta muutti jo lapsena perheineen isänsä työn perässä Misrean Stuckald Cityyn. Perhe tuli taloudellisesti hyvin toimeen uudessa kotikaupungissaan, mutta molemmat vanhemmat maksoivatkin turvatusta elämästä suurella työmäärällä, joka ei jättänyt turhan paljon tilaa leppoisalle perhe-elämälle. Tämä ei kuitenkaan kasvavaa Reliamia ihmeemmin kiusannut, sillä itsevarmana poikana hän haali itselleen suuren kaveripiirin ja viidentoista ikävuoden tietämillä myös tyttöystävän, jota hän vähäisestä iästään huolimatta todella rakasti. Tyttö ei ollut ollenkaan pokémonien saati kouluttajuuden perään, joten nämä asiat eivät Reliaminkaan elämään tietään löytäneet, vaan hän keskittyi haalimaan mainetta ja kunniaa jalkapallopelaajana. Asiat kuitenkin muuttuivat kertarysäyksellä, kun pariskunta päätti lähteä kaksistaan vuorikiipeilylomalle Zaumlaa ympäröivään vuoristoon. Reliamin isä koetti tyrkyttää heille houndoomiaan turvaksi, mutta nuori mies kieltäytyi rakastettunsa pelätessä koiraa ja sen purukalustoa. Näin ollen heillä ei ollut mitään tai ketään suojanaan, kun villi mamoswine päätti yllättäen talloa lumiselle asuinalueelleen tunkeilleet ihmiset littanaksi. Tyttö selvisi tapaturmasta kohtalaisilla kolhuilla, mutta Reliamin osa ei ollut yhtä ruusuinen: hänen jalkansa murskautuivat korjauskelvottomiksi.

Tapahtumista toipuminen oli nuorelle urheilijalle yhtä rankkaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Järkyttyneenä elämänsä mullistumisesta Reliam linnoittautui kotiinsa ja lakkasi ylläpitämästä liki kaikkia sosiaalisia suhteitaan, mikä teki suuresti hallaa myös hänen parisuhteelleen. Kun rakastettunsa lopulta lähti toisen matkaan, alkoi mies olla jo valmis luopumaan koko leikistä. Vanhempansa olivat toki sanoinkuvaamattoman huolestuneita ja tekivät parhaansa poikansa olon kohentamiseksi, mutta mikään ei tuntunut auttavan - mikään muu kuin aika. Parin vuoden kuluttua Reliamin taisteluhenki alkoi hiljalleen palata ja hän alkoi taas kiinnostua elämästä, ja koska vanhat liikuntaharrastukset olivat nykyisin pyörätuolissa istuvalle miehelle mahdottomia, tuli hän kokeilumielessä tarttuneeksi kameraan. Vaikkei mikään taiteilijasielu ollutkaan, huomasi Reliam todella pitävänsä hetkien tallentamisesta filmille jopa siinä määrin, että hän alkoi kantaa kameraa varsin vakituisesti mukanaan. Mukaan otettavien tavaroiden listalla vekotin oli myös siinä vaiheessa, kun Reliam päätti palata onnettomuuspaikalleen Zaumlan vuorille ja pyrkiä siten ympyrän sulkemalla saattamaan elonsa kurjimman vaiheen päätökseensä. Tällä kertaa vanhempansa eivät kuitenkaan laskeneet häntä matkaan ilman pokémonia, vaan lykkäsivät tälle väkisin pojan serkulta saadun scytherin. Reliam ei olisi millään huolinut heikkona pitämäänsä hyönteistä vaivoikseen, mutta äitinsä huolen murtama olemus sai viimein hänen päänsä käännetyksi ja nuorukainen otti kuin ottikin Saramu-nimisen pokémonin mukaansa pitkälle matkalle kohti pohjoista.

Vaikka yritti aluksi jopa päästä eroon hoidokistaan vapauttamalla tämän Ceiwoodin metsiin, roikkui scyther sitkeästi kouluttajansa matkassa. Parivaljakon päästessä lopulta nuorukaisen taannoiselle onnettomuuspaikalle Zaumlassa nappasi Reliam lisäksi vahvalta vaikuttavan ja Broniksi nimeämänsä bagonin itselleen. Kaksikon avulla kouluttajansa selviytyikin voittajan, kun miekkonen päätti silkasta mielenkiinnosta käydä haastamassa Misrean ensimmäisen salipäällikön ennen kotiin palaamista. Matkalla takaisin Stuckaldiin tarttui miekkosen mukaan puolivahingossa vielä Jerico-nidorankin, vaikkei nuorukainen ollut alkuunkaan varma edes siitä, mitä takaisin kotikonnuille päästyään pokémonkatraalleen tekisi. Asioita aikansa pohdittuaan päätti Reliam kuitenkin jatkaa sitä minkä oli aloittanutkin ja käydä koittamassa onneaan toisen salipäällikön suhteen, eikä hän joutunut tälläkään kertaa pettymään tiimiinsä. Ottelun tiimellyksessä Saramu muutti kaiken kukkuraksi muotoaan scizoriksi, jolloin partaveikonkin oli jo myönnettävä, että kenties tuosta "turhasta" ötökästä johonkin olisi. Samaa ei tosin näyttänyt voivan sanoa Calypsosta, jonka ensimmäistä muotoa kaupunkilainen erehtyi luulemaan shinyksi magikarpiksi ja siten tulevaksi gyaradosiksi. Asioiden oikea laita selvisi vasta pokémonin muuttuessa miloticiksi, jolloin oli jo myöhäistä ryhtyä palauttamaan merikäärmettä kalakauppiaalle, jolta se oli peräisin. Onneksi mies sai kuitenkin muuta mietittävää, kun Bron kovan treenaamisen jälkeen kehittyi lopulta shelgoniksi ja auttoi kouluttajansa voittoon kolmannessa saliottelussa.

Suorastaan synkiksi ajoittaiset ongelmat kuitenkin muuttuivat vasta siinä vaiheessa, kun Jerico meni yllättäen kasvamaan aiempaa muotoaan paljon vahvemmaksi nidorinoksi ja tuli samassa rytäkässä vahingoittaneeksi melko vakavasti Reliamin ystävää Charlottea. Tilannettaan punnittuaan joutui mies siis hakemaan apua kouluttamisesta enemmän tietäviltä tahoilta, sillä vauhkon piikkipokémonin lisäksi päänvaivaa hänelle tuotti myös viimeisimpänä pyydystämänsä jynx Alora, joka käyttäytyi niinikään varsin holtittomalla tavalla.

Muuta: 
- Mikäli tilanne vain sallii, esittelee Reliam itsensä pelkällä etunimellä etu- ja sukunimiyhdistelmän sijaan. Syynä on yksinkertaisesti se, että koko nimi on etunimen viimeisen ja sukunimen ensimmäisen m-kirjaimen takia hieman hankala lausua luontevasti.
- Seksuaaliselta suuntautumiseltaan Reliam on niin puhtaasti hetero kuin mies vain olla voi. Hänestä löytyy myös ikävää homofoobikon vikaa.
- Reliam on hyväksytetty pelattavaksi 12.9.2011, nuorukaisen ollessa tällöin 20-vuotias. Päivämäärä toimikoot myös miekkosen syntymäpäivänä.
- Pelien myötä on tullut ilmi, että Reliam on allerginen erityisen voimakkaasti tuoksuville kukille ja että hän tuntee varsin verenhimoista kostonhalua koko mamoswinen evoluutiolinjaa kohtaan.
- Reliam oli irl-ajassa ropen ensimmäinen Zaumlan salin läpäissyt kouluttaja.
- Reliam on myös pisimpään PU:ssa yhtäjaksoisesti vaikuttanut pelihahmo.

Mukana kulkevia esineitä: 
- Luonnollisesti pyörätuoli reppuineen
- Musta simpukkamallinen pokégear
- Pieni, kulunut ja rannenauhalla varustettu kamera
- Vaaleansininen salamence-kuvioitu kamerakotelo
- Pikkuruinen valokuva-albumi
- Monitoimilinkkuveitsi ja suppea tiirikkasetti
- 11 rare candya
- Poison barb Jericolla
- Vapaa pääsy -ilmapallo
- Premier ball ja plus ball
- Kolme keräilyesinettä, dewott, altaria ja shiny sylveon
- Scizorite Saramulla sekä mega ring Reliamilla itsellään
- Misrean sisäinen lentolippu
- Vihreä rare candy (vaihdettavissa)
- 40 % alennuskupongit TM/HM ja evoluutioesinettä ostettaessa