Serafi - RPGs

Edera » Kartano » Sukupuoliroolit vaihtoon

Sukupuoliroolit vaihtoon
Post by hitodama on 8 Jan, 2013, 21:10

Oli nätti, vilpoinen aamu ja ilma tuoksui edellisiltana maahan langenneelta sateelta. Ainakin mikäli sattui olemaan ulkona, sillä Ederan kartanon sisätilat lemusivat tällä hetkellä lähinnä silkalta sairaudelta. Ikävä seikka sellaisille, jotka olivat tottuneet nukkumaan ihmisten vanhoilla höyhenpatjasilla ja odottamaan, että joku uutterampi kantoi saaliin pöytään. Onneksi itse itsensä Ederan prinsessaksi nimennyt Serafi oli kuitenkin huomattavan kekseliäs hukkaneito, kun kyse oli hänen mukavuuteensa liittyvistä asioista!

Vallitsevien olosuhteiden tähden valkoturkki oli siis kehitellyt kompromissin, joka soi hänen hyötyvän niin ulko- kuin sisätilojenkin parhaista puolista. Hän oli raahannut peiton ja pari muhkeaa tyynyä toisen kerroksen parvekkeelle, mytännyt ne nätiksi pesäksi ja nukkunut siten niin miellyttävästi ja arvokkaasti kuin vain taisi. Tyytyväisenä itseensä loikoi nuorikko tälläkin hetkellä luomuksensa hellässä huomassa ja katseli laiskasti edessään aukeavaa maisemaa. Hänen pitäisi tänään tavata Law, jolla ilmeisesti oli jotakin erityistä suunniteltuna, ainakin mikäli uroksen salamyhkäisyydestä mitään oli ollut pääteltävissä. Vaan mikäs siinä, sillä kaartilainen oli jo osoittanut olevansa aika hyvä yllättämään mielitiettynsä positiivisella tavalla. Niinpä, odottaen toisen saapumista vallan levollisin mielin, jatkoi Serafi arvovaltaisen olemuksensa lepuuttamista haukottelemalla ja painamalla silmänsä puoliksi umpeen.

Re: Sukupuoliroolit vaihtoon
Post by kirsikkasilma on 9 Jan, 2013, 10:34

Law kulki rauhallisia askeli kartanon käytävää pitkin. Tuleva jännitti urosta suuresti, sillä hän ei itsekkään ollut kovin varma mitä oli tekemässä. Aluksi suunnitelma oli vaikuttanut järkevältä, mutta hetki hetkeltä se alkoi vaikuttaa suurelta virheeltä. Law välillä vilkkuili pientä pentua, joka seurasi häntä. Onneksi Pentu osasi käyttäytyä kunnioitettavasti, niin siinä kohtaan ei tulisi mitään ongelmia. Mitä lähemmäksi parveketta kaksikko pääsi niin sitä hitaamaksi muututui uroksen askeleet.
"Muista olla sitten nätisti", Law sanoi Pennulle, vaikka mitään merkitystä sillä ei ollut. Aina Pentu oli nätisti, kumarsi kohteliaasti ja oli kaikella tavalla kunnioittava.
"Odota tässä hetken", kaartilainen sanoi hiljaan ääneen pienokaiselle. Law otti syvään henkeä ja avasi parvekkeen oven varovasti.
"Huomenta kulta", susi sanoi lempeällä äänellä ja meni peremmälle parvekkeelle yrittäen antaa Serafille pienen pusun.

Re: Sukupuoliroolit vaihtoon
Post by tucci on 9 Jan, 2013, 18:00

Pentu nyökkäili innokkaasti, pennunpehmeät korvat vielä läpsyen pään liikkeiden mukana, vaikka muuten kyllä pystyssä pysyivätkin. Ei se olisi todellakaan uskaltanut tehdä mitään erikoista, kun oli kuullut että pääsisi tapaamaan itse alfan tyttären. Sudenpennun sydän pamppaili kiivasta tahtia ja se hädin tuskin uskalsi vilkuilla parvekkeen suuntaan, kun tajusi sen olevan heidän kohteensa.

Uros pysähtyi välittömästi kun kuuli sanan 'odota' ja istahti pää pieneen kumaraan painettuna ja lähinnä lattiaa katsellen.

Post by hitodama on 14 Jan 2013 at 17:43

Viimein kuuli Serafi parvekkeen oven raottuvan, jolloin hän nosti raukeasti silmäluomiaan ja soi näköpiiriinsä hiippailevalle Lawille unisen hymynpuolikkaan.
"Huomenta, Law", valkoturkki vastasi ja antoi toisen muiskauttaa suukon hänen poskelleen. Itse ei naaras kuitenkaan ryhtynyt lähentelemään vartiokaartilaista, sillä ennen moisia suosionosoituksia hänen pitäisi ehdottomasti saada selville, minkä arvoinen uroksen armaalleen keksimä yllätys oikein mahtoi olla.
"Toivottavasti et ole kamalan kiireinen tänään. Ymmärsin nimittäin aikaisemmin, että tahtoisit viettää hieman aikaa kanssani. Minä olen onnekseni vapaalla juuri nyt, joten olen kokonaan käytettävissäsi", nuorikko jatkoi silmät tuikkien ja venytteli raukeasti niskaansa. Noh, ei nyt ehkä ihan kokonaan, mutta saattoihan sitä antaa uroksen aina hieman unelmoida.

Post by Kriisi on 21 Jan 2013 at 22:18

Law kiristeli hiukan hampaitaan, koska häntä hermostutti.
"Se on hienoa ja ei minulla ole kiirettä", kaartilainen sanoi ja istui alas. Hän laski mielessään kolmeen, jotta uskaltaisi avata suunsa.
"Työni takia en ole aina sinun lähellä ja enkä ole aina paikalla toteutamassa sinun toiveita", harmaaturkki aloitti ja luimisti aavistuksen verran korviaan.
"Ja siksi haluaisin ehdottaa sinulle erästä asiaa", Law sanoi ja katsoi naarasta suoraan silmiin. Toivottavasti tämä toimisi, sillä hän ei tiedä minne muuallekaan Pennun laittaisi. Hänellä ei olisi niin paljon aikaa hoitaa pentua ja yleensä naaraat muutenkin osasivat paremmin hoitaa pienokaisia.

Post by hitodama on 25 Jan 2013 at 19:29

// Tukan kanssa tultiin siihen tulokseen että fiksuinta skipata Pentua siihen asti, että se oikeasti tulee pelin tapahtumiina taas mukaan. //

Hetkisen urosta seurattuaan Serafi pani merkille, että jokin vaikutti painavan Lawin mieltä. Toki toinen yleensäkin käyttäytyi vähän jäykästi naaraan seurassa (ainakin kun saatui käyttämään vertailukohtana Ikarosta), mutta valkoturkki oli päätellyt tämän vain joko olevan luonteltaan sensorttinen tai sitten vieläkin jännittävän hänen seurassaan. Nyt Law kuitenkin näytti suorastaan kiristelevän leukapieliään, mikä viittasi siihen että tämän sanojen takana taisi piillä jotakin hyvinkin merkityksellistä.
"Niin, se on toki totta", nuorikko siis toista kulmaansa kohottaen myönsi, "joten kerro toki mitä sinulla oikein on mielessäsi." Valmistautuessaan kuulemaan poikakaverinsa mystisen suunnitelman nousi Serafi liki tiedostamattaan istumaan, sillä makuulla ei voisi millään kiljua kovin tehokkaasti ilosta tai silkasta järkytyksestäkään.

Post by Kriisi on 25 Jan 2013 at 19:40

Law vilkaisi parvekkeen oven suuntaan ja sitten naarasta. No nyt tai ei koskaan.
"Minä tarjoan sinulle pikkuapuria", harmaaturkki sanoi lopulta ja katson arasti Serafin silmiä.
"Hänellä ei ole muuta paikkaa ja ajattelin, että hän voisi tulla sinun apuriksi", Law kertoi lyhyesti Pennusta ja jäi odottamaan naaraan reaktiota. Harmaaturkki ei osannut ollenkaan odottaa miten Serafi reagoisi koko asiaan.
"Niin ja hänellä ei ole nimeä", kaartilainen vielä lisäsi nopeasti ja sitten sulki suunsa.

Post by hitodama on 25 Jan 2013 at 21:04

Kerrankin tuli itseään aina niin kovin fiksuna pitänyt Serafi sellaisen tilanteen eteen, ettei hän tuntenut oikeastaan ymmärtävänsä mistä uros mahtoi puhua. Yleisestiottaen ylimääräinen palvelusväkihän nyt kelpasi aina, mutta että sellainen jolla ei ollut asuinpaikkaa tai edes nimeä..? Minkä ihmeen kulkurinrääsyläisen Law yritti mielitietylleen lahjoittaa?
"Kuulostaa... erikoiselta", valkoturkki tokaisi kiinnostunena, mutta toisaalta myös huomattavan epäileväisenä. Myös hänen silmänsä kulkeutuivat nyt kohti parvekkeen ovea, jota nuorikko muisti kaartilaisenkin tovi sitten vilkuilleen.
"Tahtoisitko esitellä minut tälle, hmm, ystävällesi?" Serafi sitten jatkoi. Hän ei halunnut enää jäädä vain arvailemaan mistä tässä touhussa oikein oli kyse, joten parhaiten asioista kai pääsisi selville kohtaamalla tämän merkillisen "apurin" silmästä silmään.

Post by Kriisi on 25 Jan 2013 at 21:07

Law nyökkäsi, nousi seisomaan ja käveli ovesta sisälle Pennun luokse.
"Tule", uros sanoi ja palasi takaisin parvekkeelle.
"Tässä on Pentu", kaartilainen esitteli ja viittaisi Pennulle että se menisi lähemmäksi ja esittelisi hieman itseään- Harmaaturkki piti nyt ilmeensä normaalina, vaikka hänen teki mieli kurtistaa kulmia.

Post by Tucci on 25 Jan 2013 at 22:48

Pentu oli oppinut etta muiden keskustelujen kuunteleminen oli rumaa, joten se yritti kovasti ajatella kaikkea muuta ja keskittyi katselemaan tauluja seinilla. Askeleet saivat harmaan suden sapsahtamaan ja se oli kaatua noustessaan vaistomaisesti pystyyn ja nyokatessaan kumarrusmaisesti Lawille. Totisena ja katse huolellisesti alhaalla Pentu tepasteli parvekkeelle.
"Hyvaa huomenta, arvoisa alfan tytar", susi kiirehti sanomaan sen kuuloisena etta pelkasi rangaistusta jos tekisi vahaisenkin virheliikkeen tai olisi epakohtelias ja kumarsi Serafillekin. Varovaisesti se katsahti naarasta jonnekin kaulaan saakka, ennen kuin laski katseensa taas alas ja noyrana odotti tuomiota. Pentu ei uskaltanut viela puhua enempaa, jos se vaikka haluttiin heittaa suoraan alas parvekkeelta?

Post by hitodama on 26 Jan 2013 at 12:22

Law todella lähti hakemaan toveriaan sisään, eikä tämän tarvinnut hyvin lyhytaikaisesta poistumisesta päätellen mennä kuin aivan ovien tuolle puolen. Ilmeisesti muukalainen oli siis odotellut ihan tuossa nurkan takana ja kenties kuullut koko käydyn keskustelun. Onneksi Serafi ei ollut sanonut mitään liian nurjamielistä, sillä hän halusi ehdottomasti tuntea kohteensa henkilökohtaisesti ennen kuin ryhtyi loukkaamaan näitä!

Vaan siinä missä valkoturkki oli odottanut näkevänsä jonkun nälkiintyneen ja resuisen, vajaamielisen hirvityksen, kävelikin hänen eteensä ihan aito pennunpyöreä sudennulikka. Näky sai Serafin kulmat kohoamaan tällä kertaa positiivismielisestä yllätyksestä; kieltämättä Pentu oli vain yksi noista maatiaissusista, jollaisiksi naaras oli tottunut tämän pikkuisen tapaan kuvioituja ruskeankirjavia lajitovereitaan kutsumaan, mutta tämän käytöstavat olivat totaalisen moitteettomat.
"Jopas jotakin", nuorikko siis hämmästeli ja, yllättävää kyllä, naurahti silkasta helpotuksesta. Kyllähän hän nyt aina tuollaisen kanssa toimeen tulisi!
"Nyt ymmärrän, mitä tarkoitit pikkuapurilla", hän vielä tokaisi silmät tuikkien Lawille, ennen kuin kääntyi taas penikan puoleen ja päästi ilmeensä vakavoitumaan. Naaras kun tajusi, että onneton nuorukainen oli ilmeisesti menettänyt vastikään vanhempansa, sillä eihän tuo muutoin olisi ollut tällä tavoin muiden avun varassa. Ehkä sairausaalto oli niittänyt satoaan silläkin suunnalla.
"Mutta eikö sillä todella ole nimeä? Luulisi, että vanhemmat olisivat voineet tehdä edes sen verran ennen kuin... Noh, niin", Serafi siis tarkoituksellisen töksähtävästi tokaisi testatakseen, miten Pentu itse aiheesta puhumiseen reagoisi.

Post by Kriisi on 26 Jan 2013 at 16:11

Law huokaisi helpotuksesta ja hymyili lämpimästi Serafille ja Pennulle. Kun puhe kääntyi nimeen kaartilainen luimisti aavistuksen verran korviaan ja vilkaisi pentua.
"Hänen vanhemmat kokivat karmean kohtalon, eikä hän muista nimeään", Law selitti rauhallisesti, vaikka Pentu olisi ihan hyvin itsekkin kertoa asian. Uroksesta tuntui vaan paremmalta, että pikkuinen ei joutuisi käymään uudestaan läpi asiaa. Law katsoi ja nyökkäsi Serafille yrittäen viestittää, että hän kyllä kertoisi kaiken, muttei Pennun edessä.

Post by Tucci on 10 Mar 2013 at 21:35

Pennusta ei tuntunut lainkaan omituiselta, ettei kumpikaan puhellut sille suoraan mitään. Nuohan olivat ooh, paljon ylempänä arvoasteikossa kuin se itse.
Urosta kuitenkin nolotti todella paljon, että se oli unohtanut nimensä. Se oli kovasti yrittänyt muistella, mutta muistot vanhemmista ja perheestä johtivat joka kerta vain viimeiseen näkyyn heistä. Tuntui helpommalta olla Pentu, kun sillä nimellä sitä ei oltu ainakaan kutsuttu menneisyydessä.

Surulliset muistot saivat nulikan laskemaan päätään entistä alemmas ja painamaan korviaankin luimuun.

Post by hitodama on 12 Mar 2013 at 23:27

// Jee tää on seisonut niin kauan, että olen tykkänään unohtanut mitä nimivaihtoehtoja Pennulle kaavailin ehdotettavaksi. ='D Että onnea nyt sitten vaan itse kullekin haha! //

Penikka ei tehnyt suurta numeroa surustaan, vaikka Serafi varsin välinpitämättömään sävyyn tämän vanhempien kuolemasta puhelikin. Ilmeisesti kyse oli kuitenkin enemmänkin tämän sulkeutuneisuudesta kuin silkasta mielenlujuudesta, ainakin jos jotakin saattoi päätellä nuorukaisen omituisesta muistinmenetyksestä.
"Mmh, vai niin. Hieman heikkoa, mutta minkäs sille mahtaa", naaras pahoittelevaan sävyyn vastasi. Ei sillä että hän olisi ollut oikeastaan pahoillaan naperon puolesta, vaan enemmänkin siitä, että hänelle tarjottu palvelija tuotti hänelle heti ensialkuun hieman aivotyöskentelyä. Eihän otusta nimittäin voinut nimettömäksi jättää, jestas sentään! Millä tätä muuten oltaisiin kutsuttu, kun arvon prinsessa tarvitsisi juoksupoikaansa?

"Selvä sitten", Serafi hetken penikkaa tuijoteltuaan tokaisi ja nousi häntä pystyssä seisomaan tämän eteen.
"Pentu, kuuntele! Jos aiot liikkua tulevaisuudessa minun seurassani, sinulla täytyy olla jokin nimi. Annan sinulle kaksi vaihtoehtoa, joista sinun pitää valita itsellesi toinen, jota käytät ainakin kunnes muistat vanhan nimesi", valkoturkki totesi tiukasti. Sivusilmällään hän vilkuili kaiken keskellä myös Lawia, sillä häntä kiinnosti kovasti nähdä, mitä mieltä kumpainenkin uroksista olisi hänen järkkymättömästä kurinpidostaan.
"Voit olla, hmm, voit olla siis vaikkapa Kataja. Ne ovat vähän sellaisia kitukasvuisia mutta kuitenkin sitkeitä puita, kuten ehkä tiedät. Tai sitten voit valita nimeksesi Varjon, sillä sellaista minä sinusta toivon: olentoa, joka on aina läsnä, mutta jonka olemassaoloa ei edes huomaa ennen kuin sitä erikseen etsii. Kumpi siis kelpaa paremmin, Kataja vai Varjo?"

Post by Kriisi on 13 Mar 2013 at 17:12

¤Haha aaaw!¤

Law kuunteli hiljaa Serafin sanoja ja käänteli katsetta kaksikon välillä. Naaraan nimivaihtoehdot olivat kyllä loogiset, vaikka Varjo-nimen kuvaus ei ollut niin houkutteleva. Law soi hymyn Serafille ja sitten käänsi katseensa kohti Pentua.
"Valitse rohkeasti, molemmat ovat hienoja nimiä", Law kannusti ja loi niin lempeän hymyn kuin vain osasi.

Post by Tucci on 12 Apr 2013 at 21:35

Sudenpentu nosti katseensa kun sitä puhuteltiin, ja koetti näyttää mahdollisimman tyyneltä, vaikka sitä kieltämättä jännitti melkoisesti. Nuoren ikänsä puolesta se ei osannut tulevaisuutta pelätä, vaan keskittyi jo tästä hetkestä räpiköimiseen. Se nyökkäsi ymmärryksen merkiksi saatuaan toimintaohjeet. Vaihtoehtoja, nyyh.

Nimivalikoimassa ei kuitenkaan ollut pennulle epäselvyyksiä, se kyllä osasi nopeasti sanoa kummaksi halusi itsensä enemmän tuntea. Etenkin jos toisesta puhutiin kitukasvuisena. Varjon selitys meni pienen pennun mielen ohi osittain, mutta sekös kuulosti heti hienommalta kun jotain ei kokonaan tajunnut. Se vilkaisi Lawiin ja hymähti varovaisesti takaisin uroksen sanoista varmuutta saaden.
"Haluan olla Varjo", pentu lausahti nopsakasti, koska pelkäsi viivyttelyn olevan paha juttu.

Post by hitodama on 16 Apr 2013 at 23:04

Kumpikin uroksista onnistui miellyttämään Serafia käytöksellään, sillä Law ei ryhtynyt nipottamaan vastaan mielitiettynsä lujasta kurinpidosta ja sudenpentukin valitsi nimensä päättäväisen nopeasti. Hyviä merkkejä kumpainenkin.
"Varjo siis", naaras kuonoaan nyökäyttäen myöntyi. Hänelle se oli sinänsä melkein se ja sama miksi otusta kutsuttiin, mutta kieltämättä "Serafin Varjossa" oli ihan tietynlaista iskevyyttä, joka suorastaan hiveli keksijänsä mielikuvitusta.
"Kun se on nyt selvitetty, niin ehkäpä te pojat olisitte palkkion tarpeessa, vai kuinka? Voisimme lähteä kaikki kolme vaikkapa hankkimaan meille jotakin syötävää." Ja kun Ederan prinsessa puhui heistä kaikista, hän tarkoitti tietysti toisten metsästävän ja hänen katselevan sivusta sekä nauttivan jahdin tuloksista. Tietysti nuorikko olisi itsekin voinut ottaa osaa jos olisi halunnut, mutta noh, hänpä ei totta vie tahtonut liata tassujaan, kun saatavilla oli näinkin palvelualttiita olentoja.

Post by Kriisi on 18 Apr 2013 at 11:49

Law nyökkäsi ja hymyili, nyt ei enää tarvinnut toista kutsua Pennuksi vaan oli ihan oikea nimi. Varjo, oli kyllä hieno nimi. Serafin ehdotus oli hyvä, sillä samalla pystyi hieman opettaa Varjoa metsästämään. Vaikka toinen oli vielä kauhean pieni, niin oli hänelle hyvä opetella edes nappaamaan oravan.
"Se kuulostaa varsin hyvältä", Law sanoi lempeästi ja nousi seisomaan.
"Pääset sinäkin hieman oppimaan", uros sanoi ja tönäisi hellästi Varjoa ja iski tälle silmää.

Post by Tucci on 11 Sep 2013 at 20:33

Varjoksi juuri nimeytynyt nulikka ei tuntenut Serafia vielä lainkaan tarpeeksi, että olisi älynnyt naaraan automaattista olettamusta palkkionsa takana. Se näytti innokkaan kiitolliselta ajatellessaan mehevää ateriaa suoraan kuononsa edessä. Lawinkin puhuessa se vielä visioi tilanteen niin että näkisi kun kaksi lauman arvovaltaista jäsentä ammattimaisesti niittaisi jotain upeaa. Tosin eipä sillä Varjolle olisi kuitenkaan väliä totuuden paljastuessakaan, eihän se nyt millään saattaisi ajatella tuosta lauman hehkeästä prinsessasta pahasti tai moittia toista sivuunjäämisestä.
Nyt vajaamittainen susi kuitenkin nyökytteli keltaiset silmät hehkuen innostusta.
"Kuulostaa tosi kivalta", pentu jakoi tuntemuksensa sanallisestikin kun sitä kieltämättä alkoi kiusaannuttaa tuppisuuna oleminen ja ensijännitys alfan tyttären tapaamisesta oli muutenkin ohi. Pentumainen rentous ja tohina alkoi näkyä käytöksessä.

Se katseli jo varovasti ovien suuntaan, muttei uskaltanut liikkua ennen toisten aloitetta.

Post by hitodama on 11 Sep 2013 at 21:07

Pojat myöntyivät helposti ilmoille heitettyyn ehdotukseen, mihin Serafi puolestaan vastasi heilauttamalla laiskasti häntäänsä ja kallistamalla molemmille silmät sirrillä ja suu hymyssä päätään.
"Mennäänpä sitten!" naaras hetken virnuiltuaan ryhtyi kuitenkin hoputtamaan.
"Aloitetaan suuntaamalla tuonne takapihan vähemmän käytettyihin osiin, sillä metsässä riski erilleen ajautumisesta ja siten myös eksymisestä lienee näin aluksi liian suuri. Sitä paitsi tulin kuulleeksi, että myyräkanta on päässyt kasvamaan puutarhan pensaikoissa muutenkin huomattavan suureksi", valkoturkki jatkoi käännähtäessään ympäri ja lähtiessään sipsuttamaan keveästi pois parvekkeelta, kohti alakertaan johtavia portaita ja siitä edelleen ulko-ovea. Hän ei turhaan jäänyt vilkuilemaan tulivatko toiset perässä, sillä hänhän oli kuitenkin antanut selvän käskyn lähteä liikkeelle, eikä kumpikaan uroksista varmastikaan rikkoisi prinsessaansa vastaan jättämällä määräystä toteuttamatta.

// Lopetellaankos sitten tuohon kun ne lähtee pihalle, vai tahdotteko metsästystä vielä pelata? //