Trezésira Diora - RPGs

Djala » Hiekkaranta » Kaikki mikä kimmeltää

Kaikki mikä kimmeltää
Post by lara on Jun 16, 2011, 18:43

[[KATSO hhhhhITO NYT SEN TEIN]]

Tänä iltana taivas oli aivan kirkkaanpunainen, kun aurinko laski hiljalleen jonnekin ulapan taakse. Punertava taivaanranta oli saanut myös befalasilaisen uroksen siirtymään metsän kätköistä ihastelemaan kaunista taivaanrantaa.

Verkkaisesti valkoharjainen uros asteli vesirajassa nautiskellen hiljaisesta illasta täysin siemauksin. Vesi tuntui mukavan viileältä sen tassuissa, eikä mereltä puhaltava tuulikaan turhan lämmin ollut. Kaikkialla oli niin rauhallista, ja kaunista rantaakin tuntui riittävän vaikka kuinka kauan.
Ilta oli vain niin täydellinen, että harvoin sattui samanlaisia kohdalle.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by hitodama on Jun 16, 2011, 20:53

// KATSON JA NÄEN VALON!!! //

Ilta todella oli suorastaan esimerkillisen kaunis, vaikkei se sinänsä toista metsän kätköistä esiin astelevaa koiraeläintä liikuttanutkaan. Hyvällä tuulella hänkin oli siitä huolimatta, sillä nättiä iltaa oli edeltänyt menestyksekäs päivä: Herra oli ilmaissut hiljaisen hyväksyntänsä naaraalta saamaansa uhrilahjaa kohtaan, minkä lisäksi raitaturkki oli saanut tyydytettyä oman nälkänsäkin maittavan aterian muodossa. Kaiken tämän jälkeen oli oiva aika lähteä kotia kohti - tai ainakin olisi ollut, ellei joku mustavalkoinen uros olisi seisoskellut suoraan koirasuden reitillä.

Puuvartista ruoskaansa hampaiden välissä pidellen asteli Trezésira Diora kohti lajitoveria, joka hänen mielestään vaikutti tuijottelevan tiiviisti Andriaanan kupeessa nököttävää pientä laivasaarta sievän maiseman asemesta. Harmikseen raitaturkki ei aistinut Herran läsnäoloa tuossa uroksessa, mutta eipä se sinänsä vielä mitään todistanut. Aistimus saattoi hyvinkin olla suorastaan olematon, mikäli toinen oli vasta liittynyt Lahkoon tai kenties vasta aikeissa sen saaripahasella vierailemisen yhteydessä tehdä.
"Hei", tuli naaras lähemmäs päästyään sävyttömästi tervehtineeksi, "oletko sinäkin menossa Lahkon laivalle?"

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by lara on Jul 4, 2011, 1:15

Kuten Benet oli saattanut olettaakin, ei se saanut nautiskella illan kauneudesta kovinkaan kauaa yksinään. Sitä lähestyi toinen koiraeläin, jonka uros kyllä huomasi, mutta josta ei jaksanut pahemmin kiinnostua.
Sen sijaan toisen selvästi oli seuran puutteessa, ja selvästi helmiharjainen uros kävi sellaisesta vallan mainiosti. Tummaturkkinen huokaisi itsekseen ja valmistautui henkisesti tulevaan sosiaaliseen koitokseen.

"Hei."
Benet terehti vaimealla äänensävyllä toisen tultua puhe-etäisyydelle. Se seisahtui rantaveteen ja silmäili nartun nopeasti läpi. Toisella oli ruoska suussaan, eikä Benet pitänyt siitä. Seikka sai uroksen oitis varautuneeksi.
Nartun tervehdystä seuranneet sanat saivat sen hermostumaan entisestään. Jos uroksen harja ei olisi ollut tiellä, olisi tulokas voinut helposti nähdä sen pystyyn nousseet niskakarvat.
"Minulla ei ole aikomustakaan liittyä sen murhaajajoukon kekkereihin."
Benet totesi painokkaasti, hamuten samalla suuhunsa ruoskansa varren. Uros antoi piiskan valua kaulaltaan, ihan kaikiksi varuiksi.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by hitodama on Jul 6, 2011, 11:21

Uros näytti vastaavan tervehdykseen samalla ylitsevuotavalla intohimolla, kuin millä Zésira oli omansakin esittänyt, mikä sai naaraan jo hetkellisesti uskomaan kanssakäymistilanteen voivan osoittautua ihan mieluisaksikin tilaisuudeksi. Parisen kuukautta sitten laivasaarelle kun oli etsiytynyt hänen seurakseen toinenkin tuollainen rauhallisenpuoleinen uros, joka oli sittemmin jopa liittynyt kiltisti Lahkoon naaraan niin pyytäessä. Vaan toiveet samantyylisestä kivasta pikku käännytystuokiosta menivät nopeasti jäihin, kun sanakin Herran palvelijoista sai valkoharjaksisen toverin vetämään kaulallaan levänneen kiepin taisteluvalmiuteen. Zésira ei ollut mustaa esinettä aikaisemmin tunnistanut, mutta tajusi nyt toisen pitelevän hänen itsensä tavoin hampaissaan nahkaruoskaa. Tästähän voisikin tulla... Kiintoisaa.
"Siinä tapauksessa ei ole ihan viisasta kuljeskella näillä main. Voi päätyä juhliin, joihin ei tiennyt olevansa menossa", raitaturkki sanaili kömpelösti vastaukseksi samalla, kun antoi omankin piiskansa vapautua puuvarren ympärille kiedotuilta löysiltä silmukoilta ja pudota kiemurtelemaan hiekalle. Ase ei kuitenkaan ehtinyt edes asettua aloilleen, kun kantajansa lähti sitä raahaten jo astelemaan ilmetönnä vielä hitusen lähemmäksi urosta.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by lara on Jul 6, 2011, 11:37

[[Oonko huono vai huono kun ohikiitävän hetken ajan mun piti ihan miettiä, että mikä tän pelin ja taistelun pointti lopulta olikaan... : DD Niinpä niin.]]

Benet ei ollut koskaan käynyt yhtäkään oikeaa taistelua ruoskallaan. Se oli harjoitellut aseensa käyttöä pari kertaa jonkun lajitoverinsa kanssa leikkitaistelussa ja läiskinyt sillä peltipurkkeja kylässä. Tämä oli kuitenkin niin erilainen tilanne, että hetken aikaa nuorta urosta pelotti. Se kuitenkin sysäsi tämän tunteen syrjään ja koetti palauttaa mieleensä ah-niin-urhean Argenin, joka oli taistellut isäänsä vastaan varsin huonolla menestyksellä, mutta jäänyt joka tapauksessa henkiin. Siitä, että koko tilanteen oli pelastanut veljesten äiti, ei puhuta.
"Useimmat lahkolaiset ymmärtävät pitää pienempää meteliä olemassaolostaan."
Helmiharjainen uros tuhahti vastaukseksi. Se piti värittömät, alati tuijottavan näköiset silmänsä tiiviisti vastustajaansa suunnattuina samalla, kun astahti muutaman askeleen viistosti taaemmas matalassa rantavedessä. Ranta jatkui matalana hyvin kauas, joten äkillistä veden varaan joutumisen vaaraa ei ollut.
"Kaikki eivät välttämättä pidä heidän... ryhmittymästään."
Ikään kuin vakuudeksi sanoilleen uros heilautti asettaan niin, että se näpäytti vaimeasti vettä.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by hitodama on Jul 6, 2011, 12:04

// Olet ilmeisesti taas oikein kunnon terässä siis. =''D //

Uros lähti pakittamaan samaa vauhtia kuin millä Zésira eteni, jolloin raitaturkki joutui hänkin kastelemaan varpaansa suolaisessa merivedessä pysyäkseen toisen tahdissa. Varsinaista väliähän sillä ei ollut, sillä uimaan naaras oli joka tapauksessa ollut menossa, mutta huomionarvoisa seikka se olikin lähinnä taistelun kannalta. Lahkolainen ei ollut koskaan otellut vedessä, mutta toisin kuin vastustajansa, tunsi hän edes aseensa ja sen käyttöominaisuudet läpikotaisin. Toisen epäonneksi hän oli myös jo kutakuinkin täysin toipunut viinaseikkailusta, johon hän oli Hjéresatin sodan jälkimainingeissa ajautunut.
"Juttu toimii myös toisin päin", Zésira vastasi vettä ei-niin-pelottavasti läimivälle valkonaamalle.
"Lahkolaiset eivät nimittäin yleensä pidä niistä, jotka heidän uskostaan kuullessaan vetävät saman tien aseen esille." Sanojensa päätteeksi vetäisi naaras oman piiskansa iskuun, joka oli suunnattu pelkkien laineiden sijasta vastustajansa etujalkojen tienoille. Läimäisyssä ei ollut vielä suuremmin pontta, vaan nuorikko tahtoi vain nähdä miten suurella rohkeudella toinen itseensä suuntautuviin iskuihin mahtoi reagoida.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by lara on Jul 9, 2011, 1:20

Koirasusi yllättyi hieman vastustajansa piiskansivalluksesta. Kuten kokematon taistelija yleensäkin, hypähti Benet kauemmas pyrkien vain välttämään itseensä osumisen. Se kuitenkin kokosi itsensä hyvin nopeasti ja jatkoi punaturkkisen herkeämätöntä tuijotusta.
Benet naurahti muka huolettomasti, koettaen olla kovinkin kokenut.
"Käsittääkseni se olit sinä, jonka ase oli ensin taisteluvalmiudessa."
Se nillitti pikkuasioihin takertuen.
Tämän jälkeen valkeaharjainen alkoi kuitenkin hermostua. Jälleen kerran se teki kokemattoman nujakoitsijan ammattivirheen, ja halusi luonnollisesti iskeä seuraavaksi, ja mahdollisimman tehokkaasti. Koirasusi tähtäsi piiskansa iskun suoraan vastustajansa naamaan, missä se kuvitteli aseen vaikutuksilla olevan eniten haittaa toisen liikkeitä ajatellen.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by hitodama on Jul 17, 2011, 22:40

Zésira pyöräytti itsekseen silmiään läimäyksen säikyttämän vastustajansa kommentille. Näyttikö hänen ruoskansa muka siltä, että sitä olisi voinut roikottaa vaikkapa kaulalla samaan tapaan, kuin uroksen omaa kokomustaa kapinetta? Pitkä puinen varsi olisi vetänyt koko hökötyksen alta aikayksikön epätasapainoon, saanut piiskan kiristymään tai aseen putoamaan kokonaan, mistä syystä naaras oli todennut käytännöllisimmäksi yksinkertaisesti kantaa ruoskaa aina suussaan - oli se sitten "taisteluvalmiudessa" tai ei. Harmikseen lahkolainen ei ennättänyt sanallisesti toisen typeryyttä kuitenkaan kommentoimaan, sillä valkotukka päätti käydä vastaiskuun ja heilauttaa piiskansa suoraan kohti naaraan kasvoja. Ylhäälle kohdistuva isku oli kuitenkin sen verran helppo väistää pudottamalla eturuumis kohti vedenpintaa, että ilman halki viuhahtava piiska osui ainoastaan muutamaan mustaan harjassuortuvaan. Zésira ei jäänyt moista tukistusta surkuttelemaan, vaan hän loikkasi saman tien takajaloillaan ponnistaen sivulle päin. Samassa lahkolainen myös heilautti oman ruoskansa vastaavasti iskuun, joka suuntautui kohti uroksen toista takajalkaa. Aikomuksenaan oli saada piiska kietoutumaan jalan ympärille, jotta hän voisi horjuttaa toisen tasapainoa ja saada tämän kenties mätkähtämään jopa meren vetiseen syleilyynkin.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by lara on Aug 8, 2011, 15:21

Benetin rajallinen taistelukokemus sai sen kiinnittämään liiaksi huomiotaan vastustajansa liikkeisiin, eikä suinkaan tämän aseen toimintaan. Varsinkin, kun ruoskan pää toimi niin kaukana itse punaturkkisesta, oli tämä taistelu sille hyvin haastava.
Mustaharjaisen iskiessä ruoskallaan kohti Benetin takajalkaa, oli uros niin keskittynyt toisen väistöliikkeeseen, että se tajusi itseensä kohdistuneen hyökkäyksen hitusen viiveellä. Tällöin ruoska läiskähti vasten sen jalkaa siinä vaiheessa, kun uros oli ponnistamassa ilmaan väistääkseen iskun. Ponnistusliike yhdistettynä jalassa tuntuvaan voimakkaaseen nykäykseen ei ollut mistään kohden hyvä juttu, ja Benet menetti kuin menettikin tasapainonsa. Hämmästyneenä älähtäen mustaturkkinen befalasilainen kaatui matalaan rantaveteen.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by hitodama on Aug 11, 2011, 20:19

Zésira ehti nähdä vastustajansa heittäytyvän väistöliikkeeseen, mutta siitä huolimatta hänen oli jo liian myöhäistä muuttaa matkaan heilautetun piiskan iskukulmaa tai tehdä oikeastaan mitään muutakaan. Niinpä naaras ei voinut kuin pidättää jännittyneenä henkeään sen pitkältä tuntuvan, mutta todellisuudessa häviävän lyhyen tovin aikana, kun hän tarkkaili silmä kovana kumpi osoittautuisi nopeammaksi: hänen aseensa vai koirasusiuros. Herra näytti olevaan tänään suojatilleen suosiollinen, sillä loppujen lopuksi ruoskan taipuisa osa tavoitti maalinsa ennen tämän karkaamista, kietoutui liikkeessä olevan jalan ympärille ja sai valkoharjaksisen elikon tuiskahtamaan veteen. Juuri tämänkaltaisia tilanteita loputtomiin treenannut Zésira jatkoi liki refleksinomaisesti hyökkäystä ennen kuin ehti edes huokaista helpotuksesta. Hän antoi piiskan jäädä haittaamaan uroksen liikkumista ja sinkosi itsensä uuteen loikkaan, tällä kertaa suoraan vastustajaansa kohden. Nuorikko käänsi päänsä sivuttain ja otti siten käyttöön aseistuksensa kakkosominaisuuden, jota toisen ruoskassa ei edes näkynyt olevan. Tarkoituksenaan oli päästä iskemään puuvarteen kiinnitetty luupiikki vasten tumman koirasuden kaulaa niin, ettei terä työntyisi ainakaan vaarallisen syvälle toisen kurkkuun. Hänellä oli nimittäin Lahkoa parjanneelle elukalle mielessään kohtalo, jonka täyttymiseksi tämän olisi tarpeen säilyä hengissä.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by lara on Sept 10, 2011, 16:37

Benet vetäisi kaatuessaan ympäriinsä roiskuvaa vettä sieraimiinsa. Suolainen merivesi poltti hengitysteitä, ja se pärski nestettä ulos niin, ettei juuri kyennyt keskittymään muuhun kuin sekalaiseen räpiköimiseen jonka päätavoitteena oli ilmeisesti päästä pystyyn ja aivastelemiseen. Tilanne oli siis oivallinen huomattavasti kokeneemmaksi osoittautuneelle Zésiralle, joka pääsi hyvin vähällä vaivalla suoraan iholle. Helmiharjainen tunsi terävän aseen kaulaansa vasten, ja sen liikehdintä pysähtyi välittömästi. Sydän pamppaillen se jämähti paikoilleen vilkuillen silmät suolaisesta merivedestä kirveltäen lahkolaista varsin epäilevän näköisenä. Uros oli nyt naulittu paikoilleen luupiikin ja rantaveden väliin, eikä se ainakaan nyt kyennyt keksimään mitään keinoa, jolla päästä pois niin ahdistavaksi muuttuneesta tilanteesta.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by hitodama on Sept 11, 2011, 16:13

Onneksi Zésiralla oli kuitenkin tarjota toivottomasti nalkkiin jääneelle urokselle keinoa päästä pälkähästä - ainakin tavallaan.

Tajutessaan suunnitelmansa onnistuneen suorastaan hykerryttävän täydellisesti ja nähdessään aseensa terän painautuvan tumman turkin sekaan, levitti naaras huulilleen harvinaisen leveän virneen, joka ei tuntunut sopivan hänen kasvoilleen ensinkään. Raitaturkista näki heti, ettei hän ollut tottunut hymyilemään niin voitonriemuisesti.
"Vain pari sanaa, ja pääset siitä ylös elävänä", nuorikko murisi tiukkaan sävyyn ruoskan ympärille purtujen hampaidensa välistä ja porasi hailakat silmänsä suoraan vastustajansa kasvoihin.
"Hu aredil ni hioren, Genova. Lausu se." Vaikka oli saattanut tavoin ja toisin koiraeläimiä Lahkon joukkoon ennenkin, jaksoi naaras yhä ihmetellä sitä, kuinka helppo Herran kansalaiseksi oli liittyä. Kuinka koko elämän kulun muuttamiseksi tarvitsi toden totta vain lausua pari hassua sanaa. Tai no, ilmeisesti edes valan ääneen lausuminen ei ollut pakollista, mutta ainakin nuorikko tunsi tehneensä tehtävänsä kunnolla kuullessaan konkreettisen vahvistuksen siitä, että uhrinsa seisoi nyt heidän puolellaan.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by lara on Oct 4, 2011, 13:20

Ikäväkseen Benet joutui toteamaan raitaturkkisen nartun olevan tosissaan. Se ei vetäytyisi pois uroksen päältä vain siksi, ettei uskaltaisi survaista aseensa terävää piikkiä suoraan koirasuden kurkkuun. Mustaturkkinen kävi epätoivoiseksi. Se koetti melko voimattomasti rimpuilla pakoon Zésiran alta.
"Kuvitteletko sinä tahdoton lahkolaisluuseri, että minä lähtisin mukaan tuollaisten--"
Benetin raivonsekainen mölinä katkesi saman tien, kun aseen terä puhkaisi sen kaulan ihon ja repi nahkaan reiän. Suolavettä roiskui tuoreeseen haavaan ja uros puri hampaansa tiukasti yhteen, ettei kiljahtaisi kivusta.
Hetken aikaa siitä näki, kuinka helmiharjainen kamppaili itsensä kanssa. Lopulta sen kuitenkin oli pakko luovuttaa.
"Hu aredil ni hioren, Genova."
Benet sihisi hampaidensa välistä raivon suorastaan tihkuessa sen äänestä. Jo geeniensäkin puolesta uros oli altis Lahkolle, ja nyt sen isän puolen joukkiot olivat hiljalleen viemässä koko perhettä puolelleen.

Re: Kaikki mikä kimmeltää
Post by hitodama on Oct 4, 2011, 13:53

Typerä uros yritti yhä rimpuilla niin fyysisesti kuin sanallisestikin, mutta Zésira aseineen pysyivät tiiviisti paikoillaan. Näin ollen luupiikki upposi syvemmälle ja puhkoi viimein reiän koirasuden tumman turkin peittämään kaulaan. Raitaturkki ei uskonut piikin osuneen niin kriittiseen kohtaan, että haava tulisi koitumaan vastustajansa kohtaloksi, ja kaiketi se hänen suunnitelmansa kannalta olikin ihan hyvä niin. Silti vuotavan veren sekoittuminen ympäröivään veteen sai naaraan jälleen hymyilemään kuivakan itsetyytyväistä hymyä. Olisihan tämä vähän nolo tappelu jo ollutkin, jos siinä ei olisi pisaraakaan verta vuotanut.

Zésira odotti kaikessa rauhassa uroksen päätymistä ainoaan käsillä olevaan vaihtoehtoonsa, kunnes toinen todella lausui käsketyn valan vihaa uhkuvalla äänellä. Heti valkoharjaksisen vaiettua tiesi naaras työnsä olevan nyt tehty, joten hän veti aseensa pois ja loikkasi parilla joustavalla hypyllä pois toisen lähettyviltä. Vaikkeivät lahkolaiset yleensä voineet noin vain tappaa toisiaan, ei raitaturkkia kiinnostanut jäädä kokeilemaan pätikö logiikka myös vasta muutama sekunti sitten liittyneisiin Herran palvelijoihin.
"Tervetuloa joukkoon, typerys", hän tuhahti lahkokielellä, kuin jo silläkin hävinnyttä urosta pilkatakseen. Sen syvällisemmin ei naarasta kuitenkaan kiinnostanut jäädä uhriaan opastamaan, sillä nyt hän saattoi jatkaa matkaansa kohti kotia, jonne hän oli ennen valkonaaman kohtaamista ollut menossakin.
"Tule toki käymään joskus laivalla, nyt kun kuulut meidän 'murhaajajoukkoomme'", Zésira vielä tokaisi, ennen kuin lähti taakseen vilkuilematta astelemaan pitkin auringon punaamaa hiekkarantaa. Eiköhän hän vähän etäämmältä löytäisi ylityspaikan, jonka vesi ei olisi vastahakoisten uskontoveriensa veren tahrimaa.

// Don don DOOOOON! //