Aamunkajo - RPGs

Befalas » Niitty » YP Vanhan loppu on uuden alku

YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tucci on Dec 17, 2010, 16:55

// Befalasin YP - Pelausjärjestys tulojärjestys, onlinepeli. Hahmo voi olla tämän pelin lisäksi kahdessa normaalissa pelissä.

Sori minulla on tässä nyt kolme omaa hahmoani ja Mezzin Bediokin joten eka viesti on MASSAVA. Roccion osuus kuitenkin olennaisin toki. Ja Bedion viesti siis toki Mezzin kirjoittama, ei minun. //


Befalasin niityltä kantautuva ulvonta täytti ilman. Ulvova koirasusinaaras seisoi suurella, kylmällä kivellä taivaanrannan hiipuva ilta-aurinko värjäten kaulan valkean karvan punertavaksi. Ääni haparoi, mutta Roccio koetti parhaansa mukaan olla kuulostamatta liian alakuloiselta lähettäessään kutsua laumalleen. Pelko kuitenkin tuntui puristavan keuhkoja eikä tumma naaras kauaa kyennytkään ääntelemään, vaan hiljeni painaen päänsä alas ja vuodattaen vielä viimeisiä kyyneliä nyt kun oli tilaisuus tehdä niin kenenkään näkemättä.

Tai kenties metsänrajassa oli eräitä katselijoita, jotka olivat Roccion tähän tilanteeseen ajaneetkin. Naaras tiesi että ympäröivissä metsissä oli silläkin hetkellä suuri joukko sen sukulaisia odottamassa. Kiintoisaa olisi nähdä kuinka monella niistä oli pokkaa tulla tähän tilanteeseen. Toivon mukaan pelkästään Befalasiin kuuluvat, vaikka Rocciota pelottikin jos sieltä tulisi ne kaikki muutkin soluttautumaan ja tarkkailemaan. Toisaalta kaipa ne siellä huolella vartioisivat pentuparkoja... kunhan eivät vain vahingoittaisi.

Siksi koirasusi halusikin hoitaa tämän kokoontumisen niin nopeasti kuin vain mahdollista. Äkkiä paeta pentujensa luokse ja sitten he yhdessä... vaikka karkaisivat mantereelle jos siihen keksisi keinon. Olihan Daseinkin käynyt mantereella. Roccion elämältä oli kuitenkin nyt kadonnut pohja kokonaan. Sillä ei ollut enää ketään rakasta tällä saarella eikä laumaansakaan tämän jälkeen. Se olisi lisäksi ikuisessa vaarassa kaikkien seitsemän pennunsa kanssa. Mantereelle meno kuulosti riskeistään huolimatta parhaalta mahdolliselta vaihtoehdolta. Ja kenties Jumala soisikin heidän matkansa onnistuvan ja auttaisi omiaan. Ehkä Herra olikin aina halunnut heidän jättävän tämän saastaisen saaren.

Jonkin aikaa kului ja laumalaisia alkoikin saapua joten Roccio kohottautui hiljalleen ryhdikkäämpään asentoon ottaakseen porukan vastaan. Ilme pysytteli kuitenkin totisen puolella.

Metsikössä oli suurikokoinen ja tanakka tummanharmaa uros nostanut päätään ja höristänyt korviaan kuunnellen kutsua. Se käänsi katseensa muihin luonaan oleviin koiraeläimiin lukuunottamatta onnettomia pentuparkoja. Uros sai hyväksyviä nyökähdyksiä osakseen ja kohottautui seisomaan lähtien sitten etenemään reipasta tahtia havumetsän seassa.
Hysmi oli osannut odottaa kokoontumista, asiathan oli suunniteltu huolellisesti etukäteen. Myrkkypullo heilui iskien tasaista tahtia vasten suden, vaikkakin hieman koiranverisen sellaisen, rintaa. Sääli ettei sille olisi käyttöä tänä iltana, vaikka se olikin ollut tarkoitettu juuri Rocciota varten.

Hysmi hidasti tahtinsa metsänlaidassa. Se oli aiemminkin esiintynyt Roccion edessä tyynenä ja hiljaisena ja aikoi nytkin olla kutakuinkin sellainen. Uros kävelikin niittyosuuden rauhaisammin, mustat silmät nauliutuneina kokoontumispaikkaan ja etenkin Roccioon, joka oli painanut päänsä alas. Asento oli helppo tulkita alakuloiseksi. Ei tosiaan herännyt kademieltä Befalasin alfaa kohtaan.
Uros istahti melko kauas Rocciosta.

Lähempänä niitynlaitaa oli ollut toisenlainen joukkio kokoontunut, vaikkakin samaa sukua hekin. Musta koirasusinarttu höristi suuret korvansa oitis Roccion äänen kuultuaan ja olisi ollut valmis lähtemään sillä sekunnilla kun ulvonta oli alkanut. Ensimmäiset askeleet olivat jo otettukin kun se käännähti katsomaan hieman pahoittelevan oloisesti toisiin ja haki veljensä katseeseensa. Odottava ja hieman rohkaisevaksikin tarkoitettu hymy käväisi huulilla ja pitkä häntä heilahti. Heidän oli tarkoitus mennä yhdessä.

Vanesa Musta asteli kokoontumispaikalle varsin iloisen oloisena ja heilautti Rocciolle häntäänsä.
"Moi Roccio!" narttu tervehti huolettoman kuuloisesti, katsellen sitten uteliaana muitakin lähestyjiä ja paria istumaankin jo ehättänyttä. Katse pysähtyi Hysmiin hetkeksi muita pidempään, mutta jurosta uroksesta oli vaikea tietää ketä tuo katseli. Ja toinen oli istunut niin kauaskin ettei Roccio viitsinyt mitään huudella.
Itsehän Vanesa toki oli kulkenut alfan läheisyyteen.

-Bedio kulki Befalasin tummassa metsässä. Se oli oikein hyvällä tuulella ja odotti jo uutta tuttavuutta. Naaras ei ollut suinkaan saanut traumoja Philipistä. Ajatuksiinsa vaipuen naaras lopulta istahti pienelle sammalmättäälle. Se nosti kuononsa ja katseli havupuiden oksien lomasta taivasta. Siinä hetken istuttuaan kuului ilmassa pitkää ulvontaa. Susi laski päänsä ja höristi korviaan. Kerran ennenkin se oli kuullut saman ulvonnan. Hah laumatapaaminen! Bedio nousi rivakasti ylös ja katsoi ulvonnan suuntaan. Se oli innoissaan päästessään jälleen tapaamaan suuremman määrän laumatovereitaan. Ja Roccioon naaras kovin halusi tutustua. Iloisesti nauraen naaras lähti juoksemaan hurjaa vauhtia niitylle päin. Se väisteli puita ja hyppi runkojen yli ketterästi. Matka taittuikin melko lyhyessä ajassa. Bedio tosin oli aivan metsän laitamilla, ei sen synkässä ytimessä.
Naaras saapui niityn laidalle ja se tähysti johtajaansa. Kun keltaiset silmät viimein havaitsivat alfan, lähti Bedio reippaasti ravaten kohti tätä. Sen kaksivärisellä naamalla oli iloinen hymy. Lähemmäs päästyään naaras istahti, ei aivan etualalle, mutta kuitenkin melko lähelle alfaansa.
”Hei Roccio!” naaras sanoi iloisesti ja heilutti häntäänsä letkeästi. Mitähän alfalla olisi tällä kertaa sanottavana.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by kawaii on Dec 17, 2010, 17:05

Eräs tummaturkkinen susinarttu oli juuri lopettanut ruokailun. Se oli saanut saaliikseen laihan kaniinin, mutta tämä susinarttu itse oli myös laiha. Siksipä tuo jänö olikin riittänyt sopivasti vihertävänharmaan tummaturkin ruoaksi. Nyt narttu oli jäänyt erään kuusen alle sulattelemaan ateriaansa.
Mutta sitten ruoansulatusta häiritsi ääni. Ulvonta, joku kutsui luokseen porukkaa. Hallantuoja kohotti päätään, ja nousi ylös. Ulvominen loppui nopeasti, mutta Halla oli siltikin kyennyt tulkitsemaan haparoinnin.

Alipainoinen narttu lähti kohti niittyä, putkahtaen pian ulos metsän pimennoista. Eräs koirasusi oli muita korkeammalla, joten turkoosisilmä päätteli nopeasti tämän olevan muita ylempänä. Arvon alfa, siis. Hukka oli kuullut joltain ohikulkijalta, että Befalasin alfa oli nimeltään Roccio.
Ennen kuin Halla kerkesi kysyä kysymystään, niin paikalle saapunut kokomusta koirasusi, Vanesa, tervehti koirasutta. Halla oli siis arvannut oikein.
”Hei”, tummaturkki tervehti paikalla olevia, mutta kaikista eniten Rocciota. Narttu käveli suoraan kohti alfatarta, mutta pitäen eleensä kunnioittavina.
”Olet varmaan Befalasin alfa. Voisitko liittää minut Befalasiin?

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 17, 2010, 17:07

Darjeth

Darjeth Mustan kurkkua kuristi ja hänen vatsassaan tuntui leijailevan kokonainen parvi perhosia, kun hän kuuli odotetun ulvonnan kajahtavan ilmoille niittyaukion suunnalta. Nuori uros, vasta parivuotiaaksi ehättänyt, teki kuitenkin parhaansa näyttääkseen ulos päin mahdollisimman rohkealta ja soipa hän jopa häntä kohden vilkuilevalle sisarelleen pienen hymynpoikasenkin. Laiha virne kuitenkin katosi viimeistään siinä vaiheessa nopeasti, kun kaksikon oli aika lähteä hölkkäämään kohti kokouspaikkaa.

Sisarusten saapuessa paikalle istuutui Darjeth mahdollisimman vähin äänin Vanesan vierelle, siihen aivan suuren kiven lähimaastoon. Hän ei kuitenkaan tervehtinyt siskonsa tavoin johtajaansa, sillä hän pelkäsi sisimmissään mitä suurimmin sitä, mitä Roccio mahtoi hänestä ajatella. Uros ei ollut varma olivatko toiset lahkolaiset kertoneet Befalasin alfalle sitä, mistä kautta he olivat saanet tietonsa hänen pentueestaan, mutta Darjeth itse tiesi ja se riitti. Vaikka hän toisaalta itse ymmärsi kaiken olevan pian parhain päin - Roccio saisi viimein käydä viettämään huoletonta perhe-elämää jälkeläistensä kanssa - ei hän uskonut johtajan olevan välttämättä alkuunkaan samaa mieltä.

Aamunkajo

Kajolle ei tuottanut suuriakaan ongelmia kuulla johtajansa kutsua, sillä hän makoili paraikaa niitynlaidassa sijaitsevan kolonsa suuaukolla. Nopeasti kojoottikoira kohotti päänsä kuullessaan tuon tutun ulvonnan, joka aikaisemminkin oli hänet Befalasin kokoukseen kutsunut. Niinpä naaras nousi lyhyesti venyteltyään seisomaan, pudisteli pöyheästä turkistaan enimmät roskat pois ja lähti hölkkäämään kohti suuntaa, jossa tiesi kokousten yleensä järjestettävän. Nähdessään Roccion seisovan suuren kiven laella sai nuorikko todeta, ettei johtaja ollut päättänyt ilmeisesti tehdä poikkeusta paikan suhteen tälläkään kerralla.

Nyökäten tuttavallisesti alfanaaraalle asettautui Kajo istumaan kokouskallion edustalle, valmiina kuulemaan mitä ilmoitettavaa Rocciolla mahtaisi olla. Paikoiltaan käsin hän vilkuili kiinnostuneesti muita paikallaolijoita, joista hän ei montakaan tuntenut edes ulkonäöltä.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by raura on Dec 17, 2010, 17:50

Vaikeuksia ei suurella hukalla ollut havaita ja paikantaa ulvontaa - joka hänen korviinsa kuulosti aavistuksen surulliselta. Susihan itse ei ollut tietoinen mitä befalaksen johtonaaraalle olisi seuraavaksi tapahtumassa mutta vähäinen epäilys ja ihmetys sai tuon jäämään tuohon istumisasentoon hieman pidemmäksi aikaa. Alkujaanhan uroksen oli tarkoitus jäädä aloilleen vain hetkeksi ja jatkaa sitten Befalaksen suolle, mutta tuttu ulvonta sai hänet muuttamaan suunnitelmansa jo parin minuutin jälkeen. Kuitenkin, antoi tuo itsensä hengähtää syvään tuodakseen itselleen hyvän olon - ennen kuin se nousi ja lähti pää normaalitasolla kulkemaan kohti niittyä. Kai sitä pitäisi mennä kuulemaan mitä johtonaaraalla olisi puhuttavanaan. Ei uroksella nyt suuremmin ollut mielenkiinnon herättävää tekemisen aihetta. Ja laumalaisten näkeminen saattaisi tuoda jopa jotain vaikutelmaa siitä - minkälainen sakki Befalaksen alueilla eli.
Eikä kauankaan mennyt siihen kun tummavärityksinen punasilmäinen uros asteli esiin siristäen aavistuksen silmiään koska laskeva ilta-aurinko paistoi vielä jonkin verran niittyä ympäröivien puiden yltä. Aruk pysähtyi hetkeksi vain katsastaakseen ne jotka alueelle olivat tulleet ja sen hetken jälkeen lähtikin päätänsä laskien tulemaan niityn reunalta lähemmäksi Rocciota. Siellähän naaras olikin ja lähemmäksi saapuessaan uros nyökkäsi niin että sen eleen kykeni huomaamaan ja vilkaisi vielä kerran tarkemmin muihin valitakseen paikkansa. Moisen jälkeen uros asettui istumaan suhteellisen välietäisyyden kanssa toisiin ja kiersi häntänsä vierelleen. Pienesti henkäisten - raitaolkainen katseli ympärilleen. Kai nyt oli kunnon lupa tutkia vieraat jotta uros saattaisi tulevassakin tunnistaa moiset jos tulisivat samanlaumaisina vastaan.
Sitten uros lopetti ja siirtyi katsomaan alfan suuntaan.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tucci on Dec 17, 2010, 18:12

Roccio katseli lähestyjiä, kooten nopeasti itseään. Se onnistuikin sinänsä helposti kun lohduttautui ajatuksella pentujen näkemisestä ja muisteli kaikkia hyviä hetkiä lauman kanssa. Hekin olivat olleet kuin perhe. Ehkä tämä ei olisi niin paha... vaihtaa perheestä toiseen perheeseen.
Roccio nyökähteli ja hymyili kaikille ja lateli iltaa- ja hei-toivotuksia. Kolmen tulijan kohdalla kuitenkin tapahtui pysähdyksiä - Hysmin, Darjethin ja Vanesan. Uroksille Roccio ei hämmennyksissään osannutkaan sanoa mitään, Vanesalle sentään hymähtää ja heilauttaa häntäänsä, paljon latteammin vain kuin mitä nuoren nartun tervehdys.

Yksi tulijoista oli tervehdyksen lisäksi onneksi puhunut muutakin joten ajatukset oli helppo siirtää parempaan kohteeseen murheiden märehtemisestä.
"Tervetuloa Befalasiin. Kaikki ympärilläsi ovat myöskin laumalaisia, vaikka emme taidakaan nyt tehdä esittäytymiskierrosta. Ehkä tärkeämpien asioiden jälkeen. Voit kuitenkin kertoa oman nimesi?" Roccio puheli ja heilautti häntäänsä uudelle tuttavuudelle.

Tämän liittämisen jälkeen oli kaiketi aika aloittaa kunnon osuus. Roccio nousi seisomaan saadakseen sillä huomion.
"Iltaa kaikille vielä yhteisesti! Tänään on tulossa paljon tärkeää asiaa joten pyytäisin teitä olemaan tarkkaavaisina ja mahdollisuuksien mukaan välittämään viestiä eteenpäin laumatovereillenne kokoontumisen jälkeenkin.
En tiedä oletteko kuulleet, mutta saaren etelämmissä osissa on tapahtunut muutoksia aluerajoissa. Djala vei Ederalta takaisin alunperinkin Djalalle kuuluneen nurmikentän. Meidän on yhä lupa kulkea siellä joten sillä ei sen suurempaa vaikutusta ole. Sillä taas on, että Edera on vallannut kylän itselleen eikä halua ulkopuolisten enää kulkevan siellä", Roccio kertoili.

Se oli oikeastaan päässyt jo elementtiinsä uppoutuessaan puheeseensa. Huolehtimaan laumastaan ja vilpittömän auttamishaluisena välittämään heille tietoa, jota oli itse saanut kuulla. Samalla se kenties halusi näyttää tulevalle alfalle, jonka tiedosti koko ajan istuvan siinä näkyvillään, miten laumaa kohdellaan. Roccio toivoi koko sydämestään, että Koeth Musta, Flenje ja lahkolaisten Herra pysyisivät erossa sen laumasta. Että olisi pieni toivo tuon seuraajan sittenkin ajattelevan omalla sydämellään ja lauman sydämellä edellisen luettelon kolmikon sijaan.
"Kolmas suuri muutos tulee tapahtumaan täällä tänään. Tosin ei alueissa. Tämä on näet minun viimeinen hetkeni alfananne", Roccio täräytti.

Hysmi tiedosti hyvin Roccion tervehtimisvaikeuden kohdallaan. Uros ei ollut ollut läsnä Roccion saadessa Koethin ja Flenjen puheita kuunnellessaan vihiä asioiden todellisuudesta, joten tämä oli kieltämättä kiintoisa hetki. Hysmiä lähes säälitti ettei se kyennyt vastaamaan katseeseen syvällisemmin, kuin suuntaamalla kuononsa ja läpimustat silmänsä kohti alfaa. Kohta ex-alfaa.
Roccion puheet kuitenkin veivät Hysmin mukanaan. Se oli utelias näitä laumojenvälisiä selkkauksia kohtaan ja korvat hörössä kuunteli mitä naaras kertoi.
Ja puheen toistaiseksi viimeisimmäksi jäänyt virke sai uroksen nytkähtämään hieman paikallaan, vetämään häntänsä lähemmäs itseään ja suupielet käymään pienessä virneessä. Tätä alfaa ei jäisi ikävä.

Vanesa vilkaisi Darjethiin pienesti huomattuaan toisen jättäneen tervehtimättä. Naaras hymähti nyt alakuloisemman oloisesti. Niin, olihan tässä lukuisat varjopuolensa ja toisin kuin isä, Vanesa kykeni käsittämään Darjethin sisällään kantamia tuntoja, vaikkei toki täydellisesti läheskään.
Roccio oli kuitenkin Vanesasta mukava persoona, ehkä turhankin elämän kuluttama ja säikyttämä vain. Naaras kuitenkin uskoi että ehkä alfanvastuun siirtyminen harteilta voisi auttaa Rocciota vapautamaan. Ja ehkä irroittautuessaan siitä sukupolvien velvolisuustaakastaan Roccio kykenisi vielä irroittautumaan siitä höpsöstä uskonnostaan ja tulemalla heidän puolelleen...
Alfan puheet tuntuivatkin menevän hieman ohi. Vanesaa ei kiinnostanut Djalan ja Ederan selkkaukset ja se odotti vain sitä tiettyä uutiskohtaa, joka tulikin viimeisimpänä. Koirasusi vetäisi syvään henkeä ja nosti nopeasti katseensa tarkkaavaisen jännittyneenä Roccion suuntaan, näyttäen hyvinkin siltä että kuuli asiasta ensimmäistä kertaa.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by kawaii on Dec 17, 2010, 18:40

Narttu nyökkäsi. Totta kai Halla voisi esitellä itsensä! Sen nimi ei ollut mikään salaisuus, ei suinkaan.
”Hallantuoja”, hukka esitteli itsensä tarpeeksi kuuluvasti, jotta kaikki kuulisivat sen nimen. Tämän jälkeen turkoosikatse livahti sitten pois kiven edestä. Sitä ei huvittanut istua tönöttää Roccion edessä kuin mikäkin ylin ihalija. Ei, vaikka Roccio olikin alfa, niin kyseessä oli kuitenkin koirasusi.
Vihertävänharmaa mietti hetken, että missä olisi paras olla. Kohta se kuitenkin päätti istahtaa lähelle Arukia, muttei kuitenkaan ihan kylkeen. Ei, sopivan välimatkan päähän.
Hallalta meni alkupuheet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sitä ei kiinnostanut Ederan tai Djalan alueet, sillä kylään nartulla ei olisi mitään asiaa. Sieltä tuskin löytyisi mitään tarpeellista. Ruohoniitty taas olisi paljon hyödyllisempi, sieltä saattaisi napata saalista. Oli siis vain hyvä, että Djala oli napsinut sen omalle puolelle. Hah, Edera ja sen yli-innokkaat vahtikoirat eivät voineet enää häätää ketään sieltä.
Mutta kolmas uutinen sai vihertävänharmaan korvat pystyyn ja sen jälkeen luimuun. Miksi Roccio siirtyisi pois alfan asemasta? Susi katsahti ympärilleen vaivihkaa, ja huomasi tuntemattoman susiuroksen, Hysmin, näyttävän vallan tyytyväiseltä. Miksi ihmeessä? Olikohan tuolla suurella sudella jotain Rocciota vastaan?
Hallalla ei todellakaan ollut mitään hajua vielä tämänhetkisen alfansa ongelmista.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 17, 2010, 18:45

Darjeth

Darjeth keskittyi omien hermojensa rauhoittelemiseen aina siihen saakka, kun Roccio viimein aloitti virallisemman osuuden puheestaan. Johtajan noustessa seisomaan käänsi nuorukainen katseensa tahtomattaankin tätä kohden ja onnistui vaarattomampien puheenaiheiden aikana jopa näyttämään hetken verran varsin neutraalilta. Tämä tosin johtui lähinnä siitä, että hän keskittyi täysin voimin sisäistämään kaikkea sitä, mitä naaras laumalaisilleen kertoi: uros oli nimittäin yhä sen verran kokematon Lahkoa yleensä kiinnostamattomien lauma-asioiden suhteen, että hän tunsi tarvitsevansa jokaista tiedonmurusta, jonka vain saisi alfansa sanoista nyhdetyksi irti. Ikinä ei ollut haitaksi tietää liikaa, niin tummaturkki uskoi.

Kun puhe kääntyi sitten Befalasia enemmän koskettavalle suunnalle, painoi Darjeth katseensa taas kerran kohti maata. Samassa hän kuitenkin tajusi, ettei kaiketi voinut käyttäytyä kuin kyseessä olisi kamalakin uutinen, sillä eihän se ollut - ei oikeastaan edes uroksen itsensä mielestä. Se toi kuitenkin mukanaan muutoksen, jota tummansinisillä silmillä varustettu Musta olisi tahtonut sulatella huomattavasti pidempään, kuin mikä oli tässä tilanteessa mahdollista. Niinpä hän kohotti hiljaa huokaisten taas katseensa ja sen mukana tällä kertaa ryhtinsäkin, sekä ryhtyi tuijottamaan kiinteästi Roccion varpaita. Sen ylemmäksi kun ei katseensa pakottamallakaan noussut.

Aamunkajo

Kajo vilkuili ympäröivää porukkaa, kunnes koiraeläinvirta alkoi tyrehtyä ja kaikki tulivat vaikuttivat olevan paikalla. Naaras huomasi surukseen, että Revontuli ei ollut paikalla. Hetken häntä kiusasi kuristava tunne siitä, että puolisudelle oli saattanut sattua jotakin, mutta melko pian kojoottikoira sai itsensä tyynnytellyksi. Eihän täällä ollut kuin muutama kutsun kuullut befalaslainen, joten kaiketi Reppana oli vain tällä hetkellä saaren muissa osissa. Vaan siitä huolimatta nuorikko tunsi vierustansa kovin tyhjäksi, kun vanhempi naaras ei ollut siinä tilaa täyttämässä.

Roccion alkaessa kertoilla asioitaan keskittyi Kajo kuitenkin kuuntelemiseen niin tarkasti, kuin vain taisi. Hän nyökytteli kuonoaan Ederan ja Djalan asioille eikä tuntenut niiden kostettavan häntä itseään sen suuremmin, sillä koko saarellaoloaikansa naaras oli viihtynyt hyvin tiiviisti Befalasin mailla ja visitoinut vain harvakseltaan muiden laumojen reviireillä. Sen sijaan uutinen alfan vaihtumisesta sai nuorikon vetäisemään äänekkäästi henkeä ja katseensa muuttumaan ensin yllättyneeksi, sittemmin lähinnä huolestuneeksi. Hän olisi kovasti tahtonut udella sen kymmentä seikkaa asiaan liittyen, mutta purren huultaan päätti naaras antaa johtajansa jatkaa puhetta kaikessa rauhassa. Tämä kun tuskin arvostaisi keskeytystä näin merkittävällä hetkellä.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by raura on Dec 17, 2010, 19:16

Kauan ei Aruk ollut suunnannutkaan katsettaan kohti alfaa - kun uroksen vierustalle asteli Hallaksi esittäytynyt naarassusi. Hetkellisen uteliaan vilkaisun uros tarjosi toiselle - ja kyllä siitä katseesta näkyi se että uros oli sopeutuvainen eikä sitä nirsoiluttanut. Kovin sopivaakaan ei ollut se - jos tilanne olisi ollut toisin päin ja uros antanut sen näkyä ettei hän kaivannut ketään edes lähistölle. Suhteellisen kunnolla tummakorvainen uros oli aikonut täällä käyttäytyä. Ajatukset katkaisivat se - että alfa päätti aloitella nyt tämän oikean asian - minkä vuoksi osa laumalaisista, vaikkakin vähä oli paikalle saapunut. Punasilmäinen uros kiinnitti huomionsa myös muiden mukana harmaavärityksiseen naaraaseen katse neutraalin näköisenä - tosin uteliaana paljastaen sen että tuskinpa Aruk olisi tätä välistä jättänyt. Hän oli sen verran uusi koko Andriaanan saarella että se mistä Roccio puhui - painui tarkkaan uroksen pään sisälle. Ajatukset loivat uusia kysymyksiä uroksen tuumittavaksi - mutta joita se ei kuitenkaan ilmoille suonut. Ederanhan tilanteen se oli jo esille muiden koiraeläinten puheesta kaivellut - mutta oli vapauttavaa saada lisätietoa tilanteesta ja omista mahdollisuuksista. Uros suuntasi hetkeksi katseensa maahan korvat pystyssä asoita miettiessään. Sitä pitäisi siis itsekin lähteä käymään tuolla eteläisessä päässä Andriaanan saarta.
Aruk nosti katseensa kun Roccio mainitsi kolmannesta muutoksesta, ensin korvat eteenpäin kääntyneinä, mutta kun uros viimein alkoi tajuta lauseen merkitystä - rypyssä olleet kasvonpiirteet kallistuivat sivulle ja uros kumartui aavistuksen eteenpäin kulmat rypyssä. Korvat painuivat niskaa kohden hetkeksi kun uros kävi lävitse vieraiden tunneilmaisut siinä samassa. Hän näki muutaman tilanteesta eleiltään erottuvat kasvot - ja silmät pysyivät niissä koiraeläimissä jonkin verran pidempään. Sitten uroksen tuli suuri mielihalu pyytää Rocciota vastaamaan juuri tähän naaraan viimeiseen lauseeseen. Aruk oli kyllä kuullut oikein mutta hän tahtoi varmistaa asian. Sillä ei uros nähnyt siinä mitään järkeä. Vanha ei Roccio ollut, mutta mitäpä uros muutakaan osasi aavistaa kun hän ei taustoja tälle tiennyt. Joten suth hitaasti uros nousi koko pituuteensa ryhdikkääksi ja loi katseensa alfaan - lausahtaen että varmasti saisi puheenvuoron. '' Saanko pyytää puheenvuoroa?'' Kuului matala ja ja suorasukainen ääni.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tucci on Dec 17, 2010, 19:30

Oli outoa katsella sitä reaktioiden sarjaa, mikä syttyi läsnäolijoissa. Hämmästystä enimmäkseen. Roccio oli jo miettimässä puheensa jatkamista, mutta laumalaisten puolelta kuuluikin keskeytys. Kivellä seisova naaras käänsi katseensa puhuneeseen urokseen.
"Kerro toki", koirasusi lausahti nyökähtäen ja hymähtäen pienen odottavaisesti. Puheen keskeytyminen palautti kuitenkin kropan takaisin maanpinnalle ja vatsaa tuntui jälleen kuristavan asiat, jotka olivat johtaneet tähän kokoontumiseen. Roccio koettikin pitää katseensa mahdollisimman tiiviisti Arukissa, joka oli pyytänyt puheenvuoroa.

Hysmi huomasi osan porukasta alkaneen pälyillä toistenkin ilmeitä ja luimisti pienesti jo korviaankin etenkin vasta liittyneen suden katsoessa siihen. Merkityksettömiä katseita kenties, mutta Hysmi ei ollut oikeastaan kaivannut pienille lipsahtamaan päässeille eleilleen huomioita. Vaikka ei tässä mitään ollut paljastettukaan, eihän Roccio ollut vielä kertonutkaan syitä vetäytymiselleen tai esitellyt seuraajaansa tai mitään.

Vanesa katseli vaaleanruskeilla silmillään niitä keitä pystyi nopeasti silmäkulmastaan nähdä. Se ei kuitenkaan viitsinyt suuremmin päätään käännellä ja koska oli istuutunut moniin muihin nähden lähemmäs Rocciota niin näkökenttä oli aika rajallinen. Roccion ilmoitus kuitenkin vaikutti tulleen kunnon yllätyksenä. Se taisi olla ihan oikeinkin, Vanesa tuumi mielessään. Toki kunnon laumalaiset välittivät alfastaan.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by kawaii on Dec 17, 2010, 19:46

Hallan korvien välissä, pään sisässä kävi kiivas ajattelu. Miksi ihmeessä Roccio erosi urastaan? Eihän alfa ollut vielä edes kovin vanha, vaikka eipä tuota koirasutta voinut oikein nuoreksikaan kutsua. Mutta kaikki meni siltikin väärin.
Nopeasti kaikki sen huomio kuitenkin kääntyi kohti Arukia. Mitähän asiaa tuolla sudella mahtaisi olla, hm?
Hallan kasvoilta taisi paistaa tietämättömyys ja hämmentyminen, kunnes se lakaisi kaiken pois. Vaikka ilme muuttui neutraaliksi, niin narttu tunsi siltikin itsensä hämmentyneeksi ja tietämättömäksi. Kuin pennuksi, jota oltiin vedetty nenästä kunnolla.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 17, 2010, 19:47

Darjeth

Darjeth oli jo henkisesti valmistautumassa Roccion tuleviin sanoihin eroamisensa syystä, työnsä jatkajasta ja ties mistä, mutta samassa joku laumalaisista avasikin suunsa. Käänne tuli täytenä yllätyksenä urokselle, joka oli olettanut ja toivonut kokouksen asioiden tulevan käsitellyiksi lähinnä ilmoitustyyppisinä juttuina, joita lauma voisi sitten lähteä tapaamisen jälkeen pohdiskelemaan kaikessa rauhassa omille tahoilleen. Vaan kun niin ei tapahtunutkaan, käänsi tummaturkki katseensa suurikokoiseen suteen ja kurtisti huolestuneesti kulmiaan. Ei kai tuo ollut jotenkin saanut tietoonsa ikäviä yksityiskohtia alfanvaihdoksen syistä? Vaikka moisen pelkääminen hieman typerää olikin, ei Darjeth osannut pyyhkiä ajatusta mielestään ja hän jäikin siten yhä vain jännittyneempänä odottamaan sitä, mitä toinen tulisi saamallaan puheenvuorolla tekemään.

Aamunkajo
Kajolle teki tiukkaa pitää suunsa supussa, eikä asiaa helpottanut ainakaan se, että muuan ruskeaturkkinen hukka meni ruinaamaan puheenvuoroa itselleen. Vaikka kojoottikoira yleensä piti tarkkaan huolen kohteliaista käytöstavoista, ei hän voinut nyt mitään huuliltaan karkaavalle ähkäisylle, joka ilmaisi hänen selkeästi olevan tyytymätön jutun saamaan käänteeseen. Mitä niin tärkeätä uroksella muka saattoi olla sydämellään, että sen vuoksi oli tarve häiritä johtajaa tällä käänteentekevällä hetkellä? Kärsimättömästi etutassuillaan täpistelemään alkava naaras ei sitä osannut ymmärtää.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by raura on Dec 17, 2010, 20:03

Uros kyllä aisti häneen siirtyneet katseet ja osaltaan hämmentyneet, ehkä aavistuksen ärsyyntyneetkin ajatukset vaikkei hän nyt ajatuksia tosiaankaan osannut lukea. Tuskinpa uroksen olisi tehnyt mielikään. Silti kaikesta huolimatta hän pyrki pitämään katseensa suurin piirtein alfassa - huolimatta muutamista vilkaisuista muihin laumalaisiin. Hämmentyä olisi saattanut tällaisessa tilanteessa useampikin muttei uros antanut sen ajatuksen edes koskettaa omia mietteitään. Uros odotti sen, että Roccio oli hänelle luvan puhua antanut ja sitten nyökäten kävi muitta mutkitta itse asiaan. Ei ollut kovin mairittelevaa odotella pitkään sitä että parhain ajatus tulisi ajatuskatkon jälkeen päähän aloittamaan pienen puhelitannian vaan uros ei kamalasti välittänyt muodollisesta lauseiden miettimisestä. Hän siirsi toista jalkaansa tukeakseen itseään paremmin ja alkoi puhua.
'' Kovin uusi minä täällä olen, mutta en näe sille oikein järkevää syytä - että te lopetatte vielä. Kuka on tulossa tilalle - kuinka jatkamme? Kysyin siksi sillä Befalaksessa menevät melkoisesti pasmat sekaisin kun te lopetatte. Voi syntyä vaikka minkälaista sekaannusta. Sitä mieltä minä olen. '' Uros loi oman kohteliaan puheensa jälkeen vielä katseensa Roccioon kunnes laski sen taas asettuessaan uudemman kerran istumaan. Uros oli sitä mieltä ettei sen kannattanut pysyä kauempaa seisaallaan sillä pääkohtana tässä lauma-asiassa ei ollut hän, vaan Roccio. Hän siirsikin katseensa sitten uudemman kerran alfaan kysyvänä - katsomatta ympärilleen vaikka tiesikin että jonkinlaisia vinoja ajatuksia tulisi jonkun päähän.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tucci on Dec 17, 2010, 20:28

Roccio nyökähti ymmärtäväisesti urokselle.
"Ymmärrän kyllä nuo kysymykset ja kaikista olen kertomassakin. Huono alfahan minä olisin jos lopettaisin täysin syyttä ja heittäisin paikkani täysin sattumanvaraiselle henkilölle. En ole vielä kertonut syitäni ja seuraajaani joten tuskin tarvitsee vielä järjettömyydestä ainakaan moittia", naaras saneli - melkoisen ymmärtäväisellä sävyllä kuitenkin.
Vastauksessa ahdisti kyllä eräs seikka - Roccio näet tunsi itsensä parhaillaan kurjaksi alfaksi. Se ei halunnut valehdella, muttei voinut kertoa koko totuuttakaan.

"Johtajuus on Befalasissa siirtynyt jo useamman sukupolven vanhemmalta jälkeläiselleen ja alfat ovat olleet virassa kuolemaansa saakka. Siksi tämä päätös tuntuukin erittäin vaikealta", Roccio kertoi. Päätös-sanalla se oikeasti viittasi eräiden toisten tekemään päätökseen mutta puhui siitä niin että kuulijat varmastikin ottaisivat sen koirasuden omana päätöksenä.
"Perinteen rikkomiselta melkeinpä, mutta toisaalta ehkä on huono juttu kangistua aina vanhaan. Uusi voi tuoda mukanaan jotain parempaa", naaras jatkoi, viimeinen lause ehkä mennen jo sen itsensä osalta lähinnä toiveajattelun puolelle.
"Toivon että vanhoja arvostettuja aatteita - ystävyyttä ja tasa-arvoista toisten befalaslaisten hyväksyntää laumatovereina erilaisista maailmankatsomuksista huolimatta kunnioitettaisiin tästäkin eteenpäin. Niissä on sitä sanomaa, joka on Befalasissa elänyt vahvana aina.
Haluan kiittää koko laumaani ja toivon että minusta on jäänyt alfana miellyttävä kuva"
Nyt Roccio hymyili jo aidostikin, lähes liikutuksen kyyneleet silmissään.

"Minulla on ollut ilo saada perheenlisäystä kokonaisen seitsemän jälkeläisen verran, mutta en koe kykeneväni täysillä toimimaan laumani hyväksi ja samalla omistautumaan yksin huoltamaan kookasta perhettäni. Lisäksi perheenjäseniäni on kuollut sitten äitini Nivyvan, joka johti tätä laumaa. Olen menettänyt niin veljeni kuin enonikin - eli kaikkein lähimmät keitä minulla olikaan. Haluaisinkin nyt omistautua kasvattamaan edes pennuistani onnellisia ja terveitä yksilöitä. Toivon todella ettei samanlainen epäonninen kirous paina enää seuraajani harteita.
Hän on myös serkkuni joten valta ei ole siirtymässä sukuni ulkopuolelle eikä muutosta tarvitse niin radikaalina pitää"

Roccio laskeutui kiveltä alas, koettaen olla vavahtelematta - yrittäen kohottaa mielialaansa ajattelemalla kohta saavansa pentunsa takaisin. Se jättäytyi kiven vierelle ja käänsi katseensa nyt erääseen pikimustaan urokseen, joka oli koko kokoontumisen ajan ollut kovin vaitonainen ja välttelevä. Rocciosta se oli edes jollain tasolla miellyttävä merkki - toinen ei ollut selkeästikään riemusta ja vahingonilosta pomppimassa tähän asiaan.
"Ole hyvä, Darjeth Musta", naaras lausahti, nimen kohdalla ääntään korottaen.

Hysmin mustansynkeä katse seuraili vuorollaan kumpaistakin puhujaa. Se oli toki itsekin utelias kuulemaan Roccion suusta nuo kaikki asiat mitä toistaiseksi ainakin nimeltään vieraaksi jäänyt uros oli kysellyt. Hysmi kuitenkin uskoi, että Roccio olisi noihin kaikkiin vastannut ilman kysymystäkin - naaras ei sentään ihan idiootilta vaikuttanut vaikka oli selkeästikin hermostuneempi ja kankeampi ja paljon virallisempi kuin mitä oli ollut aiemmin kaksikon kohdatessa keskenään.
Befalasin taustoista kuuleminen oli oikeastaan varsin kiehtovaakin, vaikka Hysmi toisaalta tunsi olonsa katkeraksi. Se oli tullut tälle saarelle tämän takia mitä muut olivat nyt ehättäneet ensin juonimaan ja toteuttamaan. Uros ei kyennytkään peittämään tällä kertaa närkästynyttä korvienluimistustaan ja tällä kertaa oikeasti valittelevan näköistä ilmettään. Tuntui kuin se kaikki työ mitä Hysmi oli tehnyt Roccion tappamisen ja vallankumouksen eteen elämänsä aikana olisivat valuneet hukkaan siinä sen silmien edessä. Olihan Hysmi toki iloinen sukulaistensa puolesta nyt kuullessaan Roccion todella luovuttavan paikkansa kauniisti omin sanoinsa siinä edessä, vieläpä itse Misery Mustan pojanpojalle. Itse se oli ollut auttamassa tämän toteutuksessa, vaikkakin paljon hääppöisemmässä osassa kuin oli alunperin ajatellut.

Vanesa alkoi sekin tuntea jo jännitystä ja perhosten lepattelua, vaikka eihän se toki itse ollut alfaksi nousemassa. Narttu hymyili ystävällisesti ja välistä myötätuntoisen näköisesti Rocciolle tuon edetessä puheessaan. Ei Vanesa kummempaa surua osannut Roccion puolesta tuntua, kun tuo esitteli asiat sen mielestä niin vakuuttavan kuuloisesti että ainakin osittain asioiden todellisen laidan tietävä Vanesakin saattoi uskoa noiden kaikkien asioiden todella olleen päätaakkana Rocciolle.
Darjethin nimen kuuluessa ilmoille Vanesa käänsikin katseensa veljeensä ja heilautti häntäänsä nurmikon seassa onnellisen hymyn kera.
"Hyvä, veli!" narttu henkäisi hiljaa ja kannustavasti. Vaikka se uskoikin ettei kaikki ainakaan kuulleet tuota kannustusta niin Vanesa puhui kaiken varulta yleiskielellä - kaksikkohan oli yleensä puhunut puhtaasti lahkoa keskenään.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by kawaii on Dec 17, 2010, 20:52

Halla kuunteli aluksi Arukin puhetta tarkkaan. Se oli samaa mieltä, kyllä narttukin halusi tietää tämän kaiken. Kuka tulisi tilalle, miten jatkettaisiin? Onneksi Roccio vastasi pian. Harmaakuvioinen selitti kaiken, ja vihertävänharmaa sulatteli uutta tietoa. Jos narttu olisi tiennyt Musta-lisänimen merkityksen, olisi tummaturkki lähtenyt ovet paukkuen. Tai ei ehkä ihan ovet, mutta sanat lennähdellen. Se ei halunnut alfakseen lahkolaista, mutta eli vielä siinä uskossa, että Darjeth ei ollut lahkolainen. Helppoahan Hallalla oli, kun ei tiennyt, mitä tummaturkkisen nuorukaisen nimi tarkoitti ja millä kielellä.

>> pahoittelen kestoa D: <<

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 17, 2010, 21:24

Darjeth

Darjeth päästi vaimean pelon- ja helpotuksensekaisen huokaisun, kun ruskea uros päättikin udella vain sellaisia itsestäänselvyyksiä, joita varmasti kaikkien laumalaisten mielissä tällä hetkellä liikkui. Kun kyse ei ollutkaan mistään sen radikaalimmasta, saattoi uros kääntyä takaisin Rocciota kohden ja tämän jälleen puhuessa katsoa naarasta jopa haikeana kohti kasvoja. Vaikka tilanne yhä oli yhtä jännittynyt kuin ennenkin, tuntui äskeisistä kauhunhetkistä selviäminen nääs valaneen tummaturkkiin sen verran rohkeutta, ettei hän tuntenut enää pakottavaa tarvetta kyyristellä kauhuissaan korkean kiven juurella. Alfan seuraavien sanojen nojalla lienikin vain oikeutettua, että tämä Musta kuunteli ne pystypäin, valmiina ottamaan niiden mukanaan tuoman taakan vastaan.

Kun saatepuhe, niin kaunis kuin se kieltämättä olikin, tuli viimein päätökseensä ja oli aika julkistaa nousevan alfan nimi, katsahti Darjeth vielä viimeisen kerran vierellään kannustavana pysytelleeseen Vanesaan. Tämän tuki viimeistä rohkaisusanaa myöten oli urokselle tarpeen, kun hän nousi sirosti seisomaan paikoiltaan.
"Kiitos", nuorukainen lausahti takaisin. Nyt oli kuitenkin aika vaihtaa sijaintia, joten sydän pamppaillen liehuhäntäinen koirasusi lähti kapuamaan johtajan paikkana toimivan kallion laelle.

Päästyään ylös jäi Darjeth Roccion entiselle paikalle seisomaan ja katseli parin vaitonaisen hetken ajan allaan aukeavaa näkymää. Lauma, sen koiraeläimet ja alueet, olivat nyt kaikki hänen vastuullaan. Vähempikin olisi saanut nuoren uroksen jalat tärisemään, mutta edes äänensä hän sai kuitenkin hillityksi, kun tuli aika lausua uuden johtajan ensimmäiset sanat Befalasin laumalle.
"Kiitos Roccio", uros aloitti kohteliaasti ja pakotti katseensa suoraan kohti naaraan silmiä.
"Lupaan tehdä kaikkeni, jotta osoittaudun paikkani arvoiseksi", hän vielä jatkoi painokkaasti, jokaista sanaansa koko sydämestään tarkoittaen, ennen kuin käänsi huomionsa taas hitain liikkein kohti muutakin laumaa.
"Kuten varmasti te kaikki muutkin, kuuntelin minä tarkkaan kaiken sen, mitä väistyvä johtajamme laumamme tulevaisuudelta toivoi: rauhaisaa yhteiseloa, joka ylittää rajat lajien, uskomusten ja muiden henkilökohtaisten asioiden välillä. Ja voin vakuuttaa haluavani aivan sama - tahtovani pitää laumamme sinä, minä olemme sen oppineet tuntemaan ja sen luomaa yhteisöä arvostamaan. Me olemme kaikki befalaslaisia, tummien havumetsien kansaa, jota eivät vastoinkäymiset horjuta. Ei, koska me kestämme ne yhdessä, yhtenä laumana." Puhuttuaan pidemmän pätkän yhteen menoon joutui Darjeth vetämään pikaisesti henkeä, ennen kuin saattoi jatkaa. Lyhyen paussinsa aikana sai hän kuitenkin huomata, että nopeasti päivän aikana suunnittelemansa koristuksellinen puhe oli luistanut varsin hyvin ilman suurempia takkuja, joita julkiseen puhumiseen tottumaton uros oli ennakkoon pelännyt.
"Otamme jatkossakin vastaan jokaisen liittymistä halajavan, joka tahtoo päästä yhteenkuuluvuuteemme osalliseksi, jos hän vain vanhat kriteerimme täyttää. Mitään uutta kun en näe asiakseni tuohon löyhään määräykseen, tummaan turkin sävyyn, lisätä. Sen ovat entiset johtajamme muinoin säännöksemme asettaneet, ja vanhojen johtajien tavoissa tulemme tällä saralla pysymään, vaikka johtaja uusi onkin", Darjeth vielä vakuutti. Vaikka hän itse lahkolainen olikin, ei hänen tarkoituksensa näin ollen ollut tuputtaa uskoaan koko Befalasille - hän oli kyllä kuullut tarinat Afuelista ja sen vallankaappauksesta, jolla oli ollut mitä kurjimpia seurauksia Herran kannattajille. Uros ei aikonut toistaa menneitä virheitä, vaan hänen aikomuksenaan oli pitää lauma-asiat erillään uskonasioista niin paljon, kuin se vain oli mahdollista.

Aamunkajo

Viimein päästiin asiaan, kun Roccio alkoi selostaa kyselynhaluista urostakin kiusanneita asioita ääneen. Kajo kuunteli kiinnostuneena ja toivatpa johtajan kauniit sanat liikutuksenkyyneleet liki hänenkin silmiinsä viimeistään siinä vaiheessa, kun naaras kertoi saaneensa jälkikasvua. Kaiketi toisen eropäätöksen syyt olivat siis vain ja ainoastaan hyvät - halu huolehtia perheestä entistä paremmin - eikä taustalla ollutkaan mitään kamalaa tragediaa sairauteen tai muuhun liittyen. Tieto tästä huojensi kojoottikoiran mieltä huomattavasti.

Roccion astellessa alas valtaistuimeltaan ja päästäessään kovin nuorelta vaikuttavan uroksen kohoamaan paikalleen, siirtyi Kajo entisen johtajansa vierelle. Hän oli aina pitänyt toista jonkinasteisena ystävänään, joten nuorikko ei nähnyt tarpeelliseksi käyttäytyä turhan vieraskoreasti tämän seurassa.
"Sinusta on tullut äiti!" keltamerkkinen kuiskasi innoissaan.
"Onneksi olkoon."

Samassa uusi johtaja kuitenkin aloitti oman puheensa, jolloin Kajo kääntyi hieman vastahakoisesti tämän puoleen. Darjeth Mustaksi - osuva nimi tällä muuten ainakin oli - esitelty uros puheli kojoottikoiran mielestä varsin kauniisti ja vaikutti muutenkin kaikin tavoin sellaiselta alfalta, jonka alaisena olemista naaras tuskin tulisi kokemaan kovin kurjaksi asiaksi.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by raura on Dec 17, 2010, 22:22

Kovin oli mielenkiintoista kuultavaa se, mitä Roccio Arukin kysymyksien jälkeen puhui. Todella varsin tyhjentävä vastauskokonaisuus - joka tyydytti tummaturkkisen uroksen tärkeimmät kysymykset jotka olivat pulpahtaneet pinnallekin saakka. Kerran uros nyökkäsikin Rocciolle tuon osoittaessa puhettaan hiukan hänellekin. Ja samaan aikaan kun naaras kertoi hänen kysymykseensä selvennystä - uros laski pikkuhiljaa katseensa maahan pohtiakseen koko ajan lisää uutta tiedontulvaa. Välillä punasilmä katsoikin toisten reaktioita. Yksi mielenkiinnon kohde joka sai uroksen katseen taas nousemaan oli tuo Befalaslaisten arvostetut aatteet. Uros koki eräänlaisen mukaankuulumisen positiivisen reaktion kun hän mietti että ne arvot olivat häntäkin varten. Uroksella tosiaankin olisi paljon sisäistettävää ja kyllä tästä Roccion puheesta tuo poimikin paljon sellaista - mistä se saattaisi olla tulevaisuudessa erittän ylpeä: nimittän kuulumisen Befalakseen. Ajatus sai hänen kasvonsa nousemaan ja niille painumaan hienoisen hymyn. Ah kun vain muut tajuaisivat mitä uros ajattelisi niin he kyllä ymmärtäisivät täysin sen syyn miksi uros pisti hymyn poskilleen. Mielikuvaa voimisti myös se - että uroskin tosiaan ajatteli naaraan puheen olevan kaunis - vaikkei se vielä ollut päättynytkään.
Ja loppua kohden puhe vain parani. Kas että pentujakin? Aruk ei tosin viitsinyt enää suuremmin tuohon reagoida koska tunsi olleensa hiukan liian paljon esillä. Eihän sitä kaikkeen heti kerralla tarvinnut vastata, kun sen pystyi tekemään myöhemminkin. Aruk seurasi puhetta - mutta kun puhe alkoi valua siihen - että Roccion serkku seuraisi tuota - niin uroksen katse alkoi uudemman kerran kääntyillä ja käydä vieraita lävitse. Mahtoiko tämä serkkupoika olla täällä joukkiossa ? Viimeinkin uroksen katse siirtyi Darjethiin ja uros käytti korviaan väliin takana kun katse oli kohdistunut suoraan tuohon mustaan koirasuteen. Vaikka katse hiukan tungetteleva olikin - ajatteli tuo ettei pikkuinen tuijotus mitään pahaa toiselle tekisi. Aavistuksen ennakkoluuloinen uros siinä suhteessa oli, ajatellessaan että hän ei kyllä tuota Darjethia tuntenut - mutta tunsiko hän oikeastaan tuota Rocciotakaan.

Uros jäikin sitten vaitonaiseksi kuuntelemaan Darjethia joka pienen johdattelun jälkeen alkoi puhumaan edellisen kivellä seisojan puheeseen montakin kertaa viitaten. Saisi nähdä mitä toisi tulevaisuus tullessaan. Yksi asia mikä uroksen mielen sai vaitonaisesti vellomaan - oli se kun hän havaitsi erään itseäänkin koskettavan asian - tuon uskomuksen. Ja jokainen kai arvaa mikä hänelle siitä tuli mieleen. Katseensa uros oli kuitenkin hetkeksi laskenut taasen neutraali ilme kasvoillaan miettiäkseen kuinka hän mahtaisi lahkon suhteen pärjätä jos saisi tietää että befalakseen olisi lahkolaisia tulossa. Harmi vain ettei punasilmäinen tiennyt että niitä oli jo, ja että osa niistä istui täällä häntä lähellä. Kenties tällä kertaa oli liian paljon sulateltavaa että uros olisi lähtenyt piiristä, tai jotain pahempaa. Hän kuitenkin piti tunteensa sisällään - ja hyvin pitikin.

//Anteeksi minunkin puolestani tämä kesto ja nyt lähdenkin täältä. Jatkan huomenna siihen aikaan mihin kerkeän mutta kyllä ainakin ennen tuota puoli viittä, jos jatkatte. Öitä C:

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tucci on Dec 17, 2010, 22:49

Roccio katsoi nyt jännittyneen uteliaana Darjethia. Tuo ei voisi näin monen todistajan edessä ladella asioita, jotka osoittautuisivat myöhemmin valheiksi joten hetki oli naaraalle suorastaan hyytävän jännittävä. Jos Darjeth julistaisikin lauman tästedes olevan heidän Herransa...
Yksi lähestyi kuitenkin muun porukan seasta ja korviaan höristäen kääntyi Roccio katsomaan Kajoon ja saattoi nyt hymyillä jo jokseenkin vapautuneesti. Se oli äskeisillä puheillaan lunastanut pentunsa vapaiksi! Eikä enää sallisi heidän henkiensä joutua uhatuiksi tällä tavalla.
Aito äidinonni hehkuikin nyt huulilta ja silmistä.
"Kiitos", Roccio henkäisi häntäänsä heilauttaen.
"Se on ollut ihaninta elämässäni, vaikka rankkaakin myös", naaras lausahti silmiään räpytellen - mokomat kun tahtoivat kostua.

Darjeth oli kuitenkin päässyt kivelle joten enempiin puheisiin ei ollut varaa, vaikka Kajon sanat olivat lämmittäneet todella paljon koirasuden mieltä. Sen verran että hymy säilyi vielä Roccion kääntyessä uuden alfan suuntaan.
Naaras luonnollisestikin kuunteli huolestuneesti ja kriittisesti Darjethin jokaista sanaa, yrittäen etsiä porsaanreikiä ja vaikka mitä. Uros kuitenkin vaikutti todella vilpittömältä ja varmistettuaan lupaukset uskonvapaudesta Roccio räpytteli silmiään jo uudestaan, tunteiden ja toiveiden purkautuessa kyynelten muodossa. Aivan sinisilmäinen ei Roccio kuitenkaan osannut olla, todella rankkaan hintaan tämä vaihdos oli tehty ja Roccio ei halunnut jälleen joutua loukutetuksi. Eihän naaraalla sinänsä ollut lahkolaisia vastaan mitään todella huimaa - nuo sukulaislahkolaiset olivat ainoat Herran palvelijoista, jotka olivat edes uhanneet Roccion henkeä tai uskoa. Muut laumaan kuuluneet lahkolaiset olivat olleet todella sävyisästi eikä Darjethkaan ollut sinänsä suoraan Roccioon iskenyt. Roccio kuitenkin osasi nyt arvella mitä kautta kyseisille sukulaislahkolaisille oli mennyt vinkki pennuista, joita Roccio oli kuitenkin suhteellisen huolella piilotellut.

"Noilla sanoilla ja lupauksilla sinä olet vielä hyvä alfa", koirasusi lausahti, painaen hieman päätään. Darjethin tapauksessa lausahduksen painotus tietysti osui ensimmäiseen noilla-sanaan. Kuin vetoomus että uros todella pitäisi päänsä tuollaisena.
"Mutta minun on palattava pentujeni luokse. Ehkä tapaammekin vielä toiste itse kunkin kanssa. Kiitän kaikkia ja toivon sinulle menestystä, Darjeth. "


Vanesa katsoi koko ajan hymy huulilla veljeensä, kuunnellen ylpeydelläkin tuon hienoja sanoja. Darjethillahan todella oli puhujan lahjoja.
Darjethin lopeteltua tuon puheosuutensa Roccio suunnitteli lähtöä ja nuori lahkolaisnarttu vilkaisi ensin veljeensä, sitten Hysminkin suunnalle ja jälleen Roccioon. Rocciota ei voinut päästää yksin lähtemään, naaras piti johdattaa Koethin ja Flenjen luokse joten Vanesa pongahti seisomaan, ottaen pirteän hymyn huulilleen.
"Tulen mukaasi", Vanesa lausahti astellen Roccion vierelle ja vilkaisten sitten Darjethiin.
"Anteeksi että lähden kesken kaiken, veli, mutta minulla on vielä asiaa Rocciolle ja pennuille. Voinen varmaan kysyä myöhemmin tuliko vielä jotain olennaista", narttu puheli lämpimään sävyyn, hieman virallisemmin kuitenkin kuin mitä normaalisti olisi keskustellut veljensä kanssa.
"Näkemiin kaikille, toivottavasti pääsemme tutustumaan toiste paremmin", Vanesa toivotti laumalaisten suuntaan nyökähdyksen kera.

Roccio tunsi sydämensä jälleen jyskyttävän kovemmin saatuaan Vanesan vierelleen, vaikka olihan se ollut arvattavaa että joku saattaja tulisi matkaan. Oikeastaan oli ihan hyväkin että se oli Vanesa. Vaikka nuoresta neidistä oli paljastunut tänään pahoja juttuja niin ei Roccio voinut silti kieltää etteikö olisi aina kokenut Vanesalle puhumisen helpoksi ja toinen vaikutti nytkin niin pirteältä ja positiiviselta. Se toisaalta ärsytti, mutta myös loi lisää toivoa Roccion sydämeen. Pentujen ja tulevaisuuden suhteen.
Niin kaksikko lähti kulkemaan, ex-alfa ja uunituoreen alfan sisko, kohti metsänlaitaa. Roccio tunsi nyt vasta huomanneensa auringon jo hiipuneen. Sinne oli laskeutunut koirasuden alfakausi.

Hysmi oli seuraillut tyynenä kaikki puheet ja tilanteet. Taka-alalle jättäytynyt uros ei sijaintinsakaan puolesta viitsinyt lähteä kommentteja heittämään, mutta nyökähti pienesti lähtevälle Vanesalle. Onneksi narttu oli älynnyt tilanteen hyvin ja omatoimisesti lähtenyt saattamaan Rocciota. Tosin Vanesa-parka taitaisi kauhistua kun tietäisi minne todellisuudessa oli ex-alfaa saattelemassa valoisen perhetulevaisuuden sijaan. Hysmi silti ymmärsi miksi tieto oli pimitetty kahdelta nuorelta Mustalta.

Mustat silmät kääntyivät loittonevien selkien sijaan jälleen kiven vallanneen Darjeth Mustan suuntaan. Sukulaispoika oli puhunut ihan hyvin ensikertalaiseksi, totta.

// Roccio&Vanesa siis poistuivat. Samalla voimme muutkin lopettaa tältä päivältä - kawaii jos vielä oot hollilla niin voinet pelailla kyllä, sitten huomisen aloitusvuoro jäisi sopivasti hitodamaan.

Huomenna minä en ole mukana pelissä. Hysmi saanee siis istuksia hiljaa taka-alalla ja lopuksi voin tulla poistumisviestin suorittamaan - ellen sitten ehdi jossain vaiheessa iltaa mukaan. Alustavasti kuitenkin sanoisin etten.
Minun sijaan Mezzi on huomenna messissä tosiaan ja Mezzi voisit vaikka ottaa minun vuoroni? Eli Rauran ja kawaiin välissä?

Pelit alkavat huomenna samaan aikaan - puoli viiden tienoilla, hitodaman johdolla. Minä en enempää lätisekään kun en edes tiedä mitä on luvassa : D //

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by kawaii on Dec 17, 2010, 23:22

Roccio lähti saattajansa, Vanesan seurassa. Vihertävänharmaa vilkaisi entisen alfansa ja nykyisen alfansa siskon perään, mutta siirsi sitten katseensa nykyiseen alfaan. Nuori, mutta ainakin uros sopi Befalasin alfaksi. Tuossa kun ei tainnut olla mitään vaaleaa kohtaa, toisin kuin Hallassa.
Halla kuunteli tyytyväisenä Darjethin sanoja. Se ei kuitenkaan paljastanut tunteitaan nuorikolle, vaan piti ilmeensä ja eleensä neutraaleina. Tämä siis oli Darjeth Musta. Lisänimi ainakin muistutti urosta osuvasti. Poika vaikutti muutenkin ihan sopivalta alfalta, mitä nyt nuorelta. No, eiköhän tuo safiirisilmä saisi kokemusta, kunhan kasvaisi hitusen.
Tai ainakin pojan sanat vaikuttivat lupaavilta. Jos kokomusta koirasusi pitäisi lupauksensa, niin eiköhän Befalasista tulisi Andriaanan kaikista laumoista tiivishenkisin. Ja sitähän Halla kaipasi eniten Andriaanalta – Musteen jälkeen. Narttu livautti kasvoilleen tyytyväisen ja kannustavan hymyn.
Se ainakin hyväksyi tuon pojan alfakseen. Jos Darjeth ei osaisi muuta, niin sitten puhuisi poika laumansa pinteestä.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 18, 2010, 16:30

// No niin, YP:n toinen ja viimeinen päivä alkakoon! Eli kun teidän pitää itse poistua, muistakaa vetää hahmonnekin pois, tänne niitä ei enää jätetä. Pelijärjestys toistaiseksi hitodama, Raura, Mezzi, kawaii - Kaamoksensusi saa tulla haluamaansa väliin mukaan (katso Kaamos pulkusta tekstini!) ja pelata sitten siinä paikalla. Tucci ei ehdi tulla ja pelaa huomenna hahmonsa ulos. (Myöhemmin sain kulla kawaiilla olevan mahdollisesti sama kohtalo, joten jos kawaa ei näy, niin skippailaan sitten vain.)

Ja nyt kun nuo pakolliset/viralliset osuudet on hoidettu, niin minun mielestäni voidaan hiljalleen palailla viestien pituudessa normaalia yhteispelikäytäntöä lähentelevään kuosiin, eli pätkitään niitä viestejä rutosti eilistä lyhyemmiksi! =D //

Darjeth

Hetken Darjeth odotti saavansa puheestaan kenties jotakin sanallista palautetta laumalaisiltaan, mutta jokainen pysyi vaiti. Kukaan ei kuitenkaan näyttänyt ainakaan huomattavan nyrpeältä, joten kaiketi vaikeneminen oli tässä tapauksessa hyvä merkki. Darjeth Musta, Misery Mustan pojanpoika, oli siis Befalasin lauman taholta hyväksytty sen johtajaksi.

Lopulta väistynyt alfa kuitenkin avasi suunsa, mikä sai tummaturkkisen uroksen kääntymään varovaisesti hymyillen tätä kohden. Paljoa ei Darjeth voinut Rocciolle antaa, mutta ilmeisesti sanansa olivat riittäneet.
"Minä taasen toivon sinulle antoisia hetkiä perheesi parissa. Kasvakoon pentusi terveiksi ja kauniiksi befalaslaisiksi, jotka voivat aina kääntyä niin rakastavan emonsa kuin nuoren johtajansakin puoleen", uros toivotti ja huiskaisi pitkäturkkista häntäänsä. Hän ei tiennyt mitään Roccion ajatuksista jättää koko Andriaanan saari taakseen, eikä hän toisaalta tiennyt myöskään sukunsa suunnitelmista entisen johtajan ja tämän jälkikasvun päiden menoksi. Niin lieni parasta, sillä muutoin uros olisi suorastaan hukkunut syylisyydentuntoihinsa.

Roccion lähtiessä Vanesan matkassa pois hymyili Darjeth myös sisarelleen, joka fiksusti oli tajunnut ottaa jutun ohjat omiin tassuihinsa. Tuskin Roccio mihinkään olisi paennut pentujensa ollessa vielä vankeina, mutta yksin matkatessaan tämä olisi voinut kehittää jotakin muuta ikävää, kuten kertoilla jollekin vastaantulijalle todellisista syistä alfan vaihtumiseen.
"Totta kai. Nähdään taas Vanesa", hän huikkasi ja jäi seuraamaan naaraskaksikon matkaa saapuvan pimeyden hämärtämää metsää kohden.

Aamunkajo

Roccio alkoi tehdä lähtöä, mikä sai Kajon olettamaan tämän pentujensa olevan vielä sen verran pieniä, etteivät nämä pärjäisi ilman emon tukea kovin pitkään. Ajatuskin kasasta suloisia mini-Roccioita sai kojoottikoiran hykertelemään ihastuksesta.
"Hei hei! Minä ainakin tulen varmasti jo pian katsomaan sinua ja pentujasi!" nuorikko lupasi heiluttaen häntäänsä riemukkaasti puolelta toiselle.

Pian Roccio ja tämän seurassa lähtenyt tummaturkki olikin jo poistunut paikalta. Näiden ollessa niitynreunan tuntumassa lopetti Kajo viimein kaksikon tuijottamisen ja käännähti Darjethin puoleen.
"Johtaja, minulla olisi ehdotus", naaras huikkasi heleästi.
"Viimeksi, kun näin alfan laumassamme vaihtuvan, me ulvoimme vanhan johtajan muistolle ja uuden kunniaksi. Se oli tietysti hieman erilainen tilanne, kurjempi, koska Roccion äiti kuoli, mutta silti", nuorikko vinkkasi lämpimästi hymyillen.

Darjeth

Pienikokoisen naaraan puhjetessa puhumaan repäisi Darjeth viimein katseensa irti Roccion ja Vanesan selkämyksistä ja koetti parhaansa mukaan keskittyä omaan tilanteeseensa. Keltamerkkisen otuksen lausuma ehdotus kuulosti uroksen korviin ihan varteenotettavalta, joten puhuen nyt jo aiempaa varmemmin päätti tummaturkki ottaa tarjotusta vinkistä vaarin.
"Ulvokaamme siis! Befalasille, sen menneisyydelle ja tulevaisuudelle!" Darjeth kehotti. Esimerkkiä näyttäen kohotti hän kuononsa kohti taivaita ja antoi pehmeän ulvonnan täyttää niittyaukion, jonka mullissa vanhat johtajat makasivat ja jolta käsin uusi johtaja johti laumaansa.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by raura on Dec 18, 2010, 16:51

Myöskin Aruk vastasi omalla tavallaan siihen kuinka Roccio viimeinkin jätti niityn. Vaikkei uros mitään sanonutkaan, hän katsoi varsin kunnioittavan näköisenä Darjethin siskoksi paljastuneen ja entisen alfan lähtemistä ryhmäksi kokoontuneen joukkion seurasta. Jos naaras sattuikaan vilkaisemaan häneen - uros nyökkäisisi tuolle hitaasti toivottaen ilmeensä ja eleidensä kanssa hyvää loppuelämää tuolle ja hänen pennuillensa. Mistään sellaisesta ei uros ei aavistanutkaan - kuinka mahtaisi johtajan elämä päättyä ja kuinka pentujen elämä muuttuisikaan. Eikä hän suuremmin epäillytkään mitään. Tämän suunnitelleet olivat tehneet hyvää työtä. Mutta toisaalta siihen kuinka uusi johtaja ja hänen siskonsa olivat tässä tilanteessa olleet, saattoi vaikuttaa se tiesivätkö he mitä Rocciolle tehtäisiin. Jos Aruk itse olisi kuulunut niihin jotka tätä juonenkäännettä olleet suunnitelleet - hänkin olisi ajatusta siitä etteivät nuo kaksi yksinkertaisest tietäisi - pitänyt parhaana. Mutta kun Roccio ja Vanesa vihdoinkin olivat lähteneet - uros käänsi lopullisesti katseensa Darjethiin ja pieneen kojoottikoiraan joka oli hänelle ehdotuksensa lausahtanut. Suuri susi ei sanallakaan ehdotukseen mitään maininnut vaan kiinnostus heräten päätti tuo itsekin ulvontaan ryhtyä.
Eläimen oma ulvonta kipusi syvästä rinnasta melodisena sointuna koirasuden rinnalle. Uros kohotti hitaasti päänsä, kuononsa kohti pimentyvää taivasta - ja laskenut aurinko sai hänen silmänsä risteilemään suurempina tummalla taivaalla. Sydämmellään susi ulvoi, ja ehdottomasti paremman kuuloista se oli verrattuna puolisusi-johtajaan, mutta uroksen ulvonta toi vain melodista surumielisyyttä ja uuden toivotusta ilmaan. Asteen pienemmällä voluumillä se tuli mitä toisen, mutta mikään ei viitannut siihen etteikö sutta ollut koskettanut tämä tapahtuma. Hän ajatteli ulvoessaan ehkä sopeutuvansa yhtä hyvin uuteen johtajaan kuin edelliseenkin. Kai tuo voisi vielä lähestyä - käydä onnittelemassa ja toivottaa hyvää onnea uunituoreelle johtajalle. Teki tuon vielä kertoakin että häneen voisi tuo luottaa, ja uros olisi seuravaassakin kokoomuksessa sielullaan mukana.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by ticarri on Dec 18, 2010, 16:56

// Tässä nyt vielä hieman edellisiinkin viesteihin vastausta, mutta tuntui helpommalta tulla mukaan näin. //


Roccio aloitti puheensa ja Bedio kuunteli hiljaa yrittäen tosissaan keskittyä, niin kuin alfa oli pyytänyt. Asiaa tulikin paljon ja varsin yllättäviä asioita ilmeni. Bedion otsalle nousi mietteliäitä kurttuja. Oliko Roccio oikeasti jättämässä paikkansa? Bedio ei ollut koskaan tutustunut alfaansa, joten muutos ei sille ollut kovinkaan järkyttävä, hieman yllättävä vain. Olihan Roccio hyvin nuori. Minkäänlaisia salaisia suunnitelmia naaras ei osannut edes kuvitella. Alfa sanoi syyksi perheenlisäyksen ja mustavalkoisen suden huulille nousi iloinen hymy. Olihan se ymmärrettävää, että pentuja saanut halusi olla perheensä kanssa. Roccio ei olisi millään kyennyt hoitamaan lauman ja perheensä asioita yksin. Niinpä vaihdos oli Bedion järjen mukaan varsin… Järkevä. Uteliaana naaras odotti uuden alfan astuvan esiin. Roccio pyysikin tämän Darjeth Mustan esiin ja niin musta koirasusi asteli kivelle. Sama uros, jota Bedio oli jo aiemmin ihaillut. Olikohan tuntematon naaras Mustan sisar? Ehkäpä.
Darjeth Musta pitikin hyvin kaunopuheisen ja Bedion mielestä oikein mukavan puheen. Naaras hymyili mustalle urokselle iloisesti. Befalasilla alkoi nyt uusi aika.
Roccio poistui paikalta uuden alfan sisaren kanssa. Bedio keskittyi jälleen Darjethiin. Pitihän sen kunnioittaa uutta johtajaansa. Keltakuvioinen naaras ehdottikin oikein hyvän idean. Bedion muistin mukaan naaras oli ollut viime tapaamisellakin. Niinpä Bedio kohotti kuononsa kohti taivasta alfasta mallia ottaen. Kevyt heleä ulvonta kohosi sen kurkusta. Roccion aika oli ohi ja Darjethin vasta alussa.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 18, 2010, 17:24

// kawaiia ei näy eikä myöskään Kaamosta, joten skidepi skip nyt sitten vaan. //

Darjeth

Kuoro kasvoi ääni ääneltä, kun befalaslaiset liittyivät johtajansa aloittamaan ulvontaan. Monivivahteinen laulu raikui pitkään ilmassa, kunnes Darjeth viimein vaikeni ensimmäisenä ja antoi hetken aika muille tehdä samoin. Kylmät väreet kulkivat pitkin uroksen selkään hänen ajatellessaan, kuinka hänen käskynsä oli saanut tuon äänen aikaiseksi. Befalas tekisi varmasti hänen kehotuksestaan paljon muutakin, mutta tällä hetkellä nuorukainen ei osannut keksiä mitään, mitä hän olisi laumalta toivonut - ei ainakaan mitään kovin johtajamaista ja virallista.
"Kiitos teille kaikille", hän aloitti viimeistenkin ulvojien hiljennyttyä, "kiitos kun saavuitte tänne paikalle, kiitos kaikesta. Nyt, kun ilmoitusluontoiset asiat on käsitelty, tahtoisin oppia vielä tuntemaan oman laumani. En ole tavannut teistä montakaan aikaisemmin" - pikainen vilkaisu kohti Hysmiä, ainoata edes etäisesti uroksen tuntemaa koiraeläintä - "joten tahtoisin teidän kertovan jotakin itsestänne. Keitä te olette, mistä tulette? Onko teillä perhettä Andriaanalla?" Päästessään utelemaan etenkin viimeksimainittua asiaa oli Darjeth uudesta asemastaan huolimatta täysin elementissään: hän rakasti sukutaustojen ja historian penkomista, mistä suurimpana osasyyllisenä lieni hänen oma suunnattoman laaja sukunsa, joka rönsyili halki Andriaanan aikain ja paikkojen.

Aamunkajo

Kajo päästi lyhyen hihityksen saadessaan nuoren johtajan tajuamaan, mitä hän oli ajanut takaa. Ilolla kojoottikoirakin yhtyi tummaturkin aloittamaan ulvomiseen, vaikka äänensä kovin erilainen etenkin sudensukuisiin koiraeläimiin verrattuna olikin: kimeä ja laulava, ikään kuin suunsa olisi väen väkisin pyrkinyt muokkaamaan ulvomisen iltatuulen sekaan punoutuviksi sanoiksi.

Ulvomistuokion päätyttyä jäi Kajo katselemaan virnuillen ympärilleen. Vasta nyt hän oikeastaan huomasi ilman pimentyneen huomattavasti, mikä sai tummaturkkisten lauman sulautumaan tehokkaasti maastoon. Onneksi johtaja sentään seisoi esillä kallion laella, sillä muutoin tämän kokomusta turkki olisi kadonnut maisemaan hyvinkin helposti.
"Minä olen Aamunkajo, Kuutuulen tytär, Tasangon heimosta ja Befalasin laumasta", naaras esitteli itsensä, kun puhumaan taas kerran ryhtynyt johtajauros niin kehotti.
"Tosin, hih, etenkin viimeisimmän te kaikki jo tietysti tiesittekin. Ja ei minusta toki käytetä ikinä tuota koko nimeä, Aamunkajo riittää mainiosti", nuorikko jatkoi kikattaen. Hän oli niin tottunut esittelemään itsensä aina laumajatkosten kera, ettei ollut ajoissa tullut ajatelleeksi sen olevan laumatapaamisessa varsin tarpeetonta. Kaikkihan he befalaslaisia olivat.
"Minulla ei ole perhettä täällä, ei Andriaanalla. Isäni asuu mantereella, siellä Tasangon heimossa siis, josta minäkin olen kotoisin", Kajo vielä avoimesti kertoi.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tintti on Dec 18, 2010, 17:38

//Off// saakos Osiris ilemsytä paikalle liittämään itsensä laumaan vaikken mukaan ole ilmoittautunut//off//

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 18, 2010, 17:39

// Joo mikäs siinä minun puolestani, kun näin hitsin vähän väkeä enää on paikalla. Sopivasti voi tukkia itsensä tähän esittelykierrokselle mukaan. =) //

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tintti on Dec 18, 2010, 17:42

// Vastaankos tähän väliin vai sitten juuri ennen sinua?//

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 18, 2010, 17:43

// Ei väliä minulle, ihan kuinka itse tykkäät. //

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tintti on Dec 18, 2010, 17:47

Aivan metsän siimeksessä, piilossa uteliailta katseilta, pensaikon alla sen väreihin sulautuen, makasi susi. Tuon tumma turkki uhkui ilkeyttään, mihin tumma väri useimmiten liitettiin. Kuitenkaan tuo vihersilmäinen ja harjainen ei ollut paha, ei edes Lahkolainen. Uros tuo kuitenkin oli, entinen laumanjohtajakin, muttta nyt kurjuuttaan vailla lauman turvaa. Koko kokouksen ajan oli susi maannut pusikossa, katsonut tapahtumia ja tuntenut koko ajan suurempaa tarvetta mennä tuonne ja kysyä laumaan liittymistä. Kun ulvonta kajahti ilmoille, Osiris nousi pusikostaan ja lähti kävelemään ulvovien luo. Tuo tiesi, että ainakin Darjeth tuon näkisi, mutta muiden selät olivat häntä kohden. Roccionkin poismenontuo näki vilaukselta, surkea näky, huolten siivilöimät kasvot. Ja niin Osiris oli muiden luona, katsoen Darjethia silmiin, kohottamatta huuliaan ulvontaan. Odottaen tilaisuutta kertoa asiansa.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by raura on Dec 18, 2010, 17:59

// No minä kuitenkin siinä välissä pelailen oman vuoroni tästä pois jos sopii : ) //

Varsin vaikuttavan yhteislaulun he näistä äänistä kokosivatkin. Ja Aruk oli myös viimeiseen asti siinä mukana - ennen kuin vähän aikaa myöhemmin Darjethin lopetettua ulvonnan - hiljensi hänkin sen äänettömäksi saakka. Tarpeeksi kunnioitettava oli Rocciolle tämä yhteinen laulu ollutkin - siitä ei voisi mitään mennä muuta väittämään. Aruk piti varsin oleellisena sitä - että ulvonnan jälkeen Darjeth kiitti porukkaa vielä. Uros nyökkäsi siihen hiljaisesti vastaten. Eikä siinäkään paljoa ihmettelemisen aihetta ollut - että uusi johtaja pyysi laumalaisia mainitsemaan itsestään jotain. Olihan se aina mukavaa tietää edes osan laumalaisten nimet. Niin olisi luultavasti Aruk:n tehnyt jos olisi samanlaiseen tilanteeseen joutunut.
Uroksen kysymys sai uroksen miettimään sitä, mitä se oikein tulisi vastaamaan - että ilmotus olisi melko kattava - mutta jättäisi myöskin jotain sellaista pois - mitä uros ei välttämättä vieraille koiraeläimille menisi samantien mainitsemaan. Esimerkiksi se, mikä urosta oli kuvannut hänen omasta mielestään kuvannut jo pitkän aikaa - oli asia jota tuo ei muille menisi hevillä kertomaan. Hänellä oli toki eräänlainen epäilys siitäkin - mahtoiko täällä joukossa tosiaan olla lahkolaisia, ja mikäli olisi - uros ei edes itse haluaisi tietää mitä hän siinä vaiheessa tekisi jos olisi mennyt luikauttamaan tärkeän asian itsestään. Hänet olisi siinä vaiheessa leimattu varsin kohtalokkaasti.
Joten mietittyään uros käänsi katseensa Kajoksi ilmoittautuneeseen joka lausui ensin olennaisimpia asioita omasta itsestään. Aruk vetäisi seuraavan vuoron itselle jo mielessään ja valmistautui vastaamaan katsomalla molempiin niin Kajoon kuin uuteen johtajaankin. Uroksen mieleen tuli ajatus siitäkin että hän kovin mielellään kuulisi myös jotakin uunituoreesta johtajasta. Tuohan ei periaatteessa ollut kertonut itsestään vielä mitään.
'' Minä olen Aruk, ja luultavasti on niin ettei ennen minua sukuani ole täällä elänyt ollenkaan vaikken siitä täysin varma olekaan. Veljeni ja siskoni ovat mantereella yhä - enkä tiedä tulenko heitä näkemään täällä. '' Uros aloitti kerronnan nyökättyään ensin Darjethin puoleen Kajon viimein lopettaessa puheensa. Totiselta näyttävä punasilmäinen istui selkä suorassa, sitten vielä jotain tarkoituksistaan mainiten. '' Tarkoituksenani on saavuttaa kunnioitus ja ehkä kohota täällä befalaksessa. '' Hän nyökkäsi hiljaa, sittemmin myöntävän hymyn suullensa pistäen.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by ticarri on Dec 18, 2010, 18:04

Bedio lopetteli ulvontaansa pian Darjethin jälkeen. Naaras laski päänsä. Suden kasvot olivat hieman haikeat, kun naaras muisteli Rocciota. Nyt se vasta oikeastaan tajusi ettei entinen alfa palannut enää. Bedio tuskin näkisi Rocciota enää koskaan. Darjeth kiitti kaikkia, mutta se mikä mustavalkoisen suden sydäntä lämmitti oli uroksen utelut laumalaisistaan. Nuori alfa halusi tosiaan tuntea laumansa. Bedio oli siitä hyvin mielissään ja sen huulille levisi pehmeä hymy. Keltakuvioinen Aamunkajo aloitti ensimmäisenä ja Bedio kuunteli maltillisesti naarasta. Varsin jännältä kuulosti naaraan heimo. Bedio ei ollut koskaan kuullut mistään heimoista tai ryhmittymistä. Siksi hukka olikin hieman utelias. Mitään se ei kuitenkaan kysynyt, se ei ollut soveliasta nyt.
Seuraavaksi vuorossa oli ruskea uros. Bedio kuunteli tämänkin puheen maltillisesti ja toista kiinnostuneena katsoen. Oli mukavaa oppia muidenkin laumalaisten nimiä. Nyt Bedio tiesi jo Aamunkajon ja Arukin.
Kun naaraan oma vuoro tuli, se hymyili innokkaasti.
”Minä olen Bedio. Tulen mantereelta ja siellä minulla on veli. Täällä minulla ei ole perhettä”, naaras sanoi iloisesti häntäänsä heilauttaen.
Bedio siirsi keltaisen katseensa paikalle ilmestyneeseen tummaan urokseen. Naaraan kasvot olivat iloiset, mutta sen silmissä oli utelias pilke. Se halusi toki tietää miksi vieras oli tullut paikalle.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 18, 2010, 18:29

// Uusi pelijärjestys nyt siis muotoa hitodama, Tintti, Raura, Mezzi. Poissa olevat pelaajat saavat yhä palata vanhoille paikoilleen tai vaikka tunkaista ihan uuteenkin väliin, jos vain ehtivät. //

Darjeth

Darjeth kuunteli kiinnostuneena jokaisen laumalaisensa puheita ja painoi tarkkaan kaikkien nimet muistiin. Oli kieltämättä pienoinen pettymys, ettei kukaan sukujuuristaan kertoneista omannut perhettä Andriaanalla, mutta minkäs sille mahtoi. Olisi vain ollut niin kovin hienoa kuulla saaren menneisyydestä noita aikoja eläneiden olentojen nuorempien sukulaisten kautta.
"Toivottavasti Befalas voi toimittaa perheen virkaa heillekin, jotka eivät sukua asuinalueillamme omista", uros kuitenkin totesi lohduttaen sanoillaan niin itseään kuin perheensä luota kovin kaukana olevia laumalaisiaan.

Ainoa, joka liitti puheeseensa vielä muutakin Darjethin itse mainitsemien juttujen lisäksi oli Arukiksi itsensä esittelevä susi, joka aikaisemmin oli käynyt suulaaksi Roccion puheen aikana.
"Kukin ansaitsee asemansa omilla saavutuksillaan, ja aktiivisuus kokouksissa on hyvä tapa aloittaa lauman hyväksi toimiminen", nuorukainen totesi kannustavasti häntäänsä heilauttaen, kun hukka kertoi olevansa kiinnostunut kipuamaan ylemmäksi Befalasin hierarkiassa. Suoraan sanottuna uros ei osannut suorempia ohjeita toiselle antaa, sillä ei hän ollut vielä ehtinyt miettiä mitään niin syvällistä, kuin laumansa sisäisiä arvojärjestysasioita. Kaiketi niillekin pitäisi ajatus tai pari joskus kokouksen jälkimainingeissa kuitenkin suoda.

Kun nimet oli kerrottu, kiinnitti Darjeth viimein huomionsa erääseen tummaturkkiin, joka oli hiippaillut paikalle puheiden alkupuolella. Jottei olisi keskeyttänyt ketään, ei johtaja ollut sanonut tälle aikaisemmin sanaakaan, mutta nyt hän saattoi suoda vaitonaiselle urokselle ystävällisen hymyn.
"Oletko sinäkin Befalasista? Kerro toki nimesi, kuten muutkin vastikään tekivät", nuorukainen kehotti.

Aamunkajo

Myös Kajo hiljentyi kuuntelemaan kiinnostuneena laumalaisten esittäytymistä. Tuttuja ei nuorikolla tässä joukossa liiemmälti ollut, sillä ainoastaan Bedio oli ollut läsnä viimekertaisessa kokouksessa. Muut olivat kojoottikoiralle uppo-outoja, mutta ainahan sitä saattoi vieraistakin tehdä tuttavia näihin tutustumalla.
Vasta Darjethin puhutellessa vihertäviä kuvioita turkissaan omaavaa sutta, tuli Kajo huomanneeksi tuon paikalle vaivihkaa saapuneen olennon läsnäolon. Hämmästyen joukkion yhtäkkisestä lisääntymisestä käänsi naaras katseensa tätä kohden ja jäi pää kallellaan odottamaan tämän esittäytymistä ja syytä, jolla tämä perustelisi myöhästymisensä kokouksen alusta.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tintti on Dec 18, 2010, 18:41

Osiris kuunteli Kajon kertomuksen, samoin Arukin ja Bedionkin. Sitten taisi olla hänen itsensä vuoro, Darjeth kysyikin häneltä suoraan, mutta ei töykeästi, mitä susi teki täällä.
"Ensiksi, Darjeth Musta, pyydän Teiltä anteeksi salakuunteluani tuolla pusikossa. Ja toiseksi, en kuulu Befalasiin, mutta toivoisin kuuluvani. Joten, olisko mitenkään mahdollistä liittyä laumaanne?"
Viherkuvio sanoi äärimmäisen kohteliaasti ja ilmeettömästi.
"Ja mikä minuun tulee, tulen hyvin kaukaa, Hyperionin alueilta vuoristosta. Olen lauman entinen johtaja, joten vaatii paljon Darjeth, tehdä puheilla niin hyvä vaikutus, että tahdoin liittyä. Sinusta tulee loistava johtaja, uskon sen."
Sanojensa jälkeen koukisti uros vasemman tassunsa ja suoristi oikean, vasen vatsan alle taivutettuna vihermusta kumarsi johtajalleen harjaksen valahtaessa silmille.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by raura on Dec 18, 2010, 18:53

''Yritän parhaani.'' Uros myönteli edelleenkin suth totisena. Kovinkaan uskottavaa ei ollut alkaa rehvastella omilla tulevilla saavutuksillaan - tiedoillaan tai mitään muuta sellaista. Kun sitä tavoitti ympäristössään uskottavuuden ja kunnioituksen itseensä - saattoi susi olla ylpeä itsestään, sillä hän tosiaan oli pitkän aikaa tahtonut toimia lauman hyväksi. Joten pettymystä ei uros ainakaan tahtonut kenellekään suoda.
Kiinnostuneena, neutraalin ja rauhallisen katseen muihin kanssaeläjiin luoden uros kuunteli vieraiden kertomiset itsestään mutta silmäkulmastaan oli jo hieman aikaisemmin huomannut tuon vieraan tummaturkkisen uroksen jolla oli myrkynvihreä harja. Uros käänsi hissuksiin päänsä ja korvansa tuota kohden ja asetteli toisen jalkansa toiseen asentoon mikä estäisi sitä paremmin puutumasta. Katseensa oli uros vieraaseen naulinnut siis eikä sitä liikauttanut vaikka Darjeth alkoi taas puhua. Eikä uroksen tarvinnutkaan sillä puhe liittyikin tuohon Befalaksen niitylle astelleeseen suteen. Mitään ajatuksia ei Aruk tuon aikeista oikein miettinyt, mutta silti sitä kiinnosti kuulla toisen selitys täällä olostaan - mikä paljastuikin melko pian. Vieras kyllä olisi kooltaan ja väritykseltään varsin hyvin sopinutkin laumaan - ei sillä - eikä uros nähnyt sen kummempaa syytä miksei toinen hyväksyttäisi laumaan. Silti, omiaan hiukan miettivä uros jäi paikalleen katsomaan vierasta sutta - ilmeen muuttumatta vaikka vieras kumarsikin.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by ticarri on Dec 18, 2010, 19:01

Kirkkaat keltaiset silmät katselivat vierasta tummaa urosta. Toinen ei ollutkaan Befalaslainen, mutta halusi liittyä tumaan laumaan. Darjeth varmasti suostuisi siihen. Uusista laumalaisista ei ollut mitään haittaa, päinvastoin. Jos joku muu lauma kävisi Befalaksen kimppuun, olisi lähes välttämätöntä omata paljon laumalaisia. Bediohan olisi moisessa tilanteessa täysin hyödytön. Se ei osannut saati halunnut tapella. Ainoa mikä sille sopisi, olisi viestinviejän paikan ottaminen. Tarvetta sellaiselle ei kuitenkaan juuri nyt ollut.
Mustavalkoinen naaras ravisti päätään ja siirsi odottavana katseensa Darjethiin. Uusi alfa vaikutti oikein mukavalta, ja vaikka Bedio hieman kaipasikin Rocciota, ei muutos ollut sen mielestä ollenkaan huono. Tumma uros oli oikein järkevä.
Naarasta hieman ihmetytti miksi toinen oli salakuunnellut kokousta. Eihän siellä puhuttu juuri mitään salaista, miksi toinen ei siis ollut aiemmin tullut paikalle? Koska naaras ei kuitenkaan keksinyt vastausta, jätti se kysymyksensä omaan arvoonsa. Melko tyhmä kysymyskin vielä. Kultasilmä huokaisi hiljaa ja katseli vierasta urosta leveästi hymyillen.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 18, 2010, 19:19

Darjeth

Kun muu lauma näytti vaikenevan tulokkaan vastausta odottamaan, saattoi Darjeth vaivattomasti keskittää koko huomionsa vihertukan kuuntelemiseen. Vaan jo tämän ensimmäinen lause sai uroksen kulmat rypistymään ja hymynsä muuttumaan selvästi hieman väkinäiseksi. Vai oli muukalainen salakuunnellut heitä? Tieto moisesta toiminnasta sai nuorukaisen sisimmiltään jokseenkin ahdistuneeksi, sillä ajatus ympärillä lymyilevistä vakoojista oli omalla tavallaan suorastaan pelottava. Kaikeksi onneksi tämä nimenomainen tapaus vaikutti olevan kunniallisin aikein matkassa, mutta ihan hyvin asia olisi voinut olla toisinkin.
"Jos kerran kuulit kaiken aiemmin lausutun tiedät myös, että olet tervetullut Befalasin laumaan. Tumman turkin kun omistat", kokomusta koirasusi totesi katsellessaan toista tarkasti kiireestä kantapäähän.
"Tosin myönnettävä on, ettei lauman vakoileminen ole ehkä se kaikkein paras tapa aloittaa siihen kuuluminen. Hyväksyn kuitenkin anteeksipyyntösi, joten voit pitää tekoasi pois pyyhittynä. Jos vain kertoisit vielä sen nimesi..?" koetti Darjeth mahdollisimman kohteliaasti udella urokselta, joka oli kyllä jo kertonut kiintoisia asioita entisestä elämästään, mutta jättänyt henkilöllisyytensä yhä hämärän peittoon.

Aamunkajo

Kajon hämmästys kasvoi entisestään, kun tulija kertoi olleensa itse asiassa kaiken aikaa lähistöllä kuuntelemassa. Tämän kuitenkin sittemmin paljastaessa olevansa vasta liittymässä laumaan, osasi naaras suoda tämän epämääräiselle vakoiluyritykselle rippusen ymmärrystä: kai oli vain luonnollista haluta kerätä tietoa joukosta, jonka riveihin oli aikeissa astella. Siitä huolimatta kojoottikoira piti oikeutettuna, että susi pyysi anteeksi tekoaan, sillä ei tuollainen hiipparointi silti kovin miellyttävää ollut.
Vaan kun viherlettinen ei vieläkään kertonut omaa nimeään julki, käänsi Kajo katseensa Darjethia kohden. Vaikka nuorukainen käyttäytyi yhä kohteliaasti, huomasi keltamerkkinen tämän äänensävyssä ja asennossa tiettyä kireyttä. Ilmeisesti tulokas ei ollut onnistunut antamaan itsestään järin hyvää ensivaikutelmaa johtajalleen.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tintti on Dec 18, 2010, 19:27

Osiris ei koskaan ole ollut mikään mestari suurissa ryhmissä, paitsi oman laumansa keskellä. Nytkään se ei tullut ajatelleeksi sitä, että tuon 'salakuuntelu' oli ilmeisesti ymmärretty väärin. Omaksi ilokseen, miettiäkseen liittyisikö laumaan vai ei ja muuten vain oli vihermusta tosiaan kuunnellut taustalla. Sitä ei kuitenkaan susi tajunnut muille sanoa, kun kukaan ei tuota suoranaisesti syyttänyt.
"Ainiin, olen osiris. Mukava tavata teidät kaikki."
Osiris katsoi jokaista vuorollaan pienen hetken, ennenkyin kääntyi katsomaan odottavasti Darjethiin. Olisi mukavaa tietää uudesta johtajastakin jotakin.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by raura on Dec 18, 2010, 19:38

Aruk ei ollut niinkään kovin paljoa ihmetellyt sitä - miksi Osiris oli joukkoa salakuunnellut. Mahtoikohan syy olla se ettei tuo pitänyt sitä ainakaan omasta mielestään järin suurena tai paheellisena asiana. Hän itse oli useimmissakin tilanteissa hiukan kuunnellut lauseita kiinnostavista tilanteista - vaikkei nyt itseään voinut salakuuntelijaksi syyttää. Sitten toisaalta se, että vieras uros oli vielä kaikenlisäksi myöntänyt salakuunnelleensa - sai uroksen vähäisimmätkin epäilyt kaikkoamaan. Joka ajatteli tarkoituksenaan jotakin huonoa astella Befalaksen niitylle - ei olisi sanonut niin, tai ainakaan kovinkaan suorasukaisesti. Tietysti saattoi Aruk myös väärässä olla muttei hän siitä olisi perustanut.
Hän tunsi olonsa hiukan turhan asioita miettiväksi jos hän olisi jatkanut kaiken tiedon miettimistä vielä tähän samaan syssyyn. Sitten kun kokoontuminen olisi saatu päätökseen, olisi uros voinut vaikkapa lajitella ajatuksensa tiettyihin lokeroihin - miettiä niitä tarkkaan ja syvällisesti. Kun eräs asia tosiaan pakotti hänen mieltä - johti se siihen että tuolle tuli mielitekoja toteuttaa ajatustensa vatvomisen tässä tilanteessa, mutta sehän olisi saattanut uroksen siihen valoon ettei hän olisi enää huomannut mitään mistä tässä yhteisesti puhuttiin. Joten siksipä uros lakkasi hetkeksi miettimästä asioita kun ei sille suuremmin mitään tehtävää enää annettu ja vastasi tummaturkkisen uroksen tervehdykseen myötäävällä nyökkäyksellä.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by ticarri on Dec 18, 2010, 19:45

Bedio katseli yhä uteliaasti vierasta nimeä. Toinen oli tainnut kokonaan unohtaa Darjethin kysymyksen. Olisihan toinen muuten itsensä esitellyt. Ja aivan niin kuin Bedio oli päätellyt, hyväksyi alfa uuden jäsenen laumaansa. Tumma turkki oli ainoa kriteeri. Muuten sai olla millainen hyvänsä. Viimein vieras uros esittäytyi ja Bedio heilutti toiselle iloisesti häntää. Naaras oli iloinen uudesta laumalaisesta. Aivan niin kuin Darjeth oli sanonut, Befalas oli perhe. Suuri tumma perhe. Bedio oli hyvillään siitä, että sen perhe oli jälleen kasvanut yhdellä. Omaa perhettä naaralla kun ei ollut, oli lauma sille hyvin tärkeä.
Naaras haukotteli hiljaa ja lopetti hännän vispaamisensa. Se otti mukavan asennon. Paljon oli tapahtunut yhdessä päivässä. Pimeys olikin jo saapunut niitylle. Kaikki kuitenkin tumman turkkinsa avulla sulautuivat maastoon erinomaisesti. Siinä asiassa kaikki olivat niin yhtenäisiä.

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 18, 2010, 20:09

Darjeth

Kun vieras viimein kertoi nimensä, uskalsi Darjeth taas kerran antaa enimmän varautuneisuutensa hellittää. Johtaja tahtoi uskoa Osirikseksi esittäytyneen vilpittömyyteen, joten hän päätti olla murehtimatta toisen käytöstä kokouksen aikana enää tämän enempää. Myöhemmin suden vakoilukeikka saattaisi tosin vieläkin nuorukaisen mieltä kaihertaa, mutta se olisi sitten sen ajan murhe.
"Tervetuloa siis laumaan, Osiris. Hauska tutustua sinuun, kuten koko muuhunkin laumaan", Musta toivotti kuonoaan pienieleisesti nyökäyttäen.

Kun asia oltiin nyt saatu pois päiväjärjestyksestä, alkoivat puheenaiheet hiljalleen käydä vähiin. Darjethilla kun ei tullut mieleenkään ryhtyä omasta aloitteesta kertaamaan omia taustojaan sen tarkemmin, sillä suoraan sanottuna pelko toisten suhtautumisesta esimerkiksi hänen sukujuuriinsa oli melkoinen. Näin ollen hän ei kokenut suurtakaan halua asian mainostamiseen.
"Kuten Rocciokin pyysi, pyydän minäkin vielä teitä kaikkia viemään eteenpäin sanaa asioista, joita tässä kokouksessa on tullut ilmi. Kertokaa kaikille kohtaamillenne befalaslaisille, että heillä on nyt uusi johtaja, joka tapaa jokaisen heistä oikein mieluusti, mikäli vain saa siihen mahdollisuuden", Darjeth ilmoitti suunnaten sanansa taas yhteisesti koko paikalla olevalle joukolle.
"Mutta nyt, ellei kenelläkään ole mitään erityistä sanottavaa, julistan kokouksen päättyneeksi. Tavatkaamme kaikki toisemme vielä uudemmankin kerran jonakin päivänä", uros jatkoi häntäänsä heilauttaen. Sen jälkeen hän lähti laskeutumaan alas kiveltään, jääden kuitenkin vielä sen juurelle seisomaan. Jos joku tahto tulla puhumaan hänen kanssaan kasvokkain, nyt oli siihen mitä mainioin tilaisuus.

Aamunkajo

Helpottunut hymy lipui Kajon kuonolle, kun kireä tunnelma laantui Osiriksen esittäytymisen myötä. Olisikin ollut kovin ikävää, jos päättymässä oleva kokous olisi loppunut negatiivisiin tunnelmiin. Nyt kaikki tuntui kuitenkin olevan taas hyvin, joten huolettomin askelin rohkeni kojoottikoira loikkelehtia tuoreen johtajan luokse, kun tämä laskeutui alaistensa tasolle.
"Onnea uudesta virasta", naaras toivotti tämän luokse päästyään, "toivottavasti nautit työstäsi. Johtajana olo kun osaa varmasti olla myös rankkaa, tai niin ainakin luulisin."

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tintti on Dec 18, 2010, 20:48

// sori kamalasti kesto!!//

Osiris kuunteli Darjethin sanat, vaikka olisi mielellään kuullut uuden johtajan kertovan jotakin itsestään, eikä vain korulauseita pistänyt jakoon. Nopeasti vihermusta hyvästeli kaikki ja lähti poies.

//sry lyhyys//

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by raura on Dec 18, 2010, 21:03

Aruk kuunteli vielä korvat pystyssä sen, että johtaja pyysi heitä kertomaan muillekin samanlaumaisille. Ja kyllähän niin ainakin uroksen puoleen kävisi. Eräällä tavalla tämä oli varsin hyödyllinenkin tieto levitettäviksi muille laumalaisille. Uros kuunteli rauhallisena - mutta mieltä oli alkanut jo painaa se ajatus - ettei Darjethilla ollut varmaankaan enää paljoa asiaa - eikä näin ollutkaan ja jossakin vaiheessa tummaturkkinen koirasusi laskeutuikin kiveltä. Siinä vaiheessa raitaolkainen nousi seisomaan, verrytteli hiukan jalkojaan mikä tietenkin siitä johtui ettei tuo ollut sitä vähään aikaan tehnyt ja hetkeksi kaikkien katseita tavoitellen lausahti, ensin johtajalle tietenkin. '' Toivotan alfalle onnea ja yritän tavoittaa muita laumalaisia siitä että lauman johto on vaihtunut. '' Sitten hän hyvästi nyökkäillen muiden puoleen ja katosi rennosti astellen kohti tummaa metsää. Tosiaan - kyllä tumma turkki tummaan sopeutui.

// Öitä kaikille //

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by ticarri on Dec 18, 2010, 21:15

Bedio kuunteli johtajan sanat ja nyökkäsi tälle. Naaras asteli iloisesti uuden alfansa luo tämän ensin laskeuduttua alas kiveltä.
”Toivotan sinulle kaikkea hyvää”, naaras sanoi iloisella äänensävyllä. Se ei keksinyt mitään hienoja kaunopuheisia sanoja, mutta se tarkoitti koko sydämellään Darjethille kaikkea hyvää. Niin työ- ja yksityiselämässäkin. Naaraalla ei ollut mitään kysyttävää eikä mitään muutakaan sanottavaa, joten se hymyili tuoreelle alfalle vielä kerran kunnes lähti rennosti ravaten kohti metsää.

// Kiitos mahtavasta pelistä kaikille ja hyvää yötä. : ) //

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by hitodama on Dec 18, 2010, 21:46

Darjeth

Puhelias pikkunaaras oli heti ensimmäisenä tunkemassa Darjethin jalkoihin, mitä uros tosin ei pistänyt sen ihmeemmin pahakseen. Ihan mukavaahan se vain oli, että sai näinkin lämpimän vastaanoton joltakin taholta pelkkien muodollisten hyvästien sijaan.
"Niin minäkin luulen, mutta enköhän minä pärjää", uros vastasi, vaikka ei todellisuudessa ollut ensinkään varma omasta selviytymisestään. Sillä tuskin kuitenkaan kannatti laumalaisten mieliä vaivata.
"Kiitoksia, nähdään taas", nuorukainen sen sijaan toivotti yhteisesti muille lähtöä tekeville. Kohteliaasti hän nyökäytti kuonoaan itse kullekin ja tunsi, kuinka jokainen lausuttu kannustussana todella valoi hänen mieleensä hippusen verran lisää rohkeutta.

Aamunkajo

Muiden huikatessa hyvästejään tuoreelle johtajalle pysytteli Kajo vaiti, ainoastaan hiljaa lähtijöille hymyten. Suurimman osan joukosta lähdettyä kääntyi kojoottikoira vielä Darjethia kohden ja huiskutti tälle iloissaan häntäänsä.
"Jos tarvitset joskus apua jossain tai ihan vain juttuseuraa, niin minun koloni sijaitsee tuolla niityn laidalla, ihan lähellä. Voit tulla koska vain käymään", naaras lupasi toverillisesti, ennen kuin kääntyi hänkin lähteäkseen.
"Hei hei!", nuorikko huikkasi lähtiessään jolkottelemaan kohti kotia. Johan oli ollut kiintoisa kokous taas kerran!

Darjeth

Darjeth hyvästeli vielä viimeiset lähtijät ja jäi lopulta yksin seisomaa kiven juurelle. Ollessaan varma siitä, ettei ketään ollut ainakaan näköetäisyydellä (metsässä kuuntelevista vakoojistahan kun ei voinut olla varma) lysähti hän raskaasti henkäisten istumaan. Hän oli selvinnyt! Kukaan ei ollut käynyt syyttämään häntä mistään ja kaikki oli sujunut loppujen lopuksi parhain päin.

Kasattuaan hetken ajatuksiaan harkitsi Darjeth lähtevänsä metsään etsimään sisartaan kertoakseen tälle, miten kaikki oli sujunut. Hetken asiaa ajateltuaan uros tuli kuitenkin siihen tulokseen, ettei ehkä haluaisi sittenkään sännätä ensitöikseen pimeään metsään harhailemaan, joten hän kapusi takaisin turvalliselta tuntuvan kiven päälle ja jäi sinne makaamaan. Unta nuorukainen tuskin saisi hyvään aikaa, jos nyt edes koko yönä, mutta ainakin hän sai nyt lepuuttaa kovia kokeneita hermojaan rauhassa.

// No niin, selvittiinhän me hengissä! =D Kiitos kaikille osallistuneille. Tucci ja kawaii vain pelaavat hahmonsa vielä veks heti kun pystyvät ja kykenevät. //

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by tucci on Dec 18, 2010, 22:17

Hysmi oli sekin ulvonut muiden kuorossa ja ollut huolella hengessä mukana, vaikka mustien silmiensä kera kaiketi näyttikin varsin epämääräiseltä takariviläiseltä. Kokoontuminen oli sen mielestä sujunut varsin hyvin kaikkineen, eikä tästä voisi herätä epäilyksiä Roccion todellisista lähtösyistä. Uros vain toivoi että pentujen osalta suut voitaisiin tukkia yhtä tehokkaasti.
Turvallisinta olisi ollut tappaa kaikki ja Hysmi olisi ollut siinä kohtaa hieman tunnontuskissa. Kahdeksan koirasuden tappaminen...
Okei, ehkä oli ollut ihan hyvä että tämä operaatio oli hoidettu näin isoilla joukoilla.
Näitä mietteitä pyöriteltyään uros saattoi jo huomata olevan hyvästien aika. Noustuaan seisomaan se kumarsi nöyrään kunnioittavan oloisesti tuoreen alfan suuntaan. Darjeth varmasti pärjäisi hyvin asemassaan, Koeth Musta oli ilmeisestikin opettanut tuolle melkoisen hiotut käytöstaitojen varastot. Tai sitten se viehko narttu, Ileya. Kenties paljon paremmat kuin mitä Hysmi oli saanut omalta kiivasluontoiselta äidiltään.

Hymähtäen itsekseen uros kääntyi havumetsien suuntaan ja lähti kävelemään hiljakseen pois.

// Minäkin voinen kiittää lauantain osalta etenkin juup! //

Re: YP Vanhan loppu on uuden alku
Post by kawaii on Dec 19, 2010, 14:14

Halla ulvoi muiden mukana, ja kuunteli muiden puheita. Sillä itsellään ei ollut perhettä Andriaanalla, vielä ainakaan. Tottahan toki penturakkaan neidin suunnitelmiin kuuluisi, että jonakin kauniina päivänä se voisi kasvattaa oman pienen pesueen. Mutta ei narttu vielä halunnut pentuja, sillä se ei ollut henkisesti valmis.
"Minä olen Hallantuoja, Halla. Sukuani ei löydy Andriaanalta, mutta mantereelta kyllä."
vino hymy nousi ylös nartun muistellessa sen perhettä Andriaanalta. Silloin joskus, kun vihertävänharmaa neitokainen oli ollut vielä ihan pieni, se oli saanut paljon hyvää kohtelua. Oman laumansa lellikki, sitä Halla oli ollut. Vaan eipä ollut enää.
Osirisin saapuminen sai vihertävänharmaan nartun heilauttamaan häntäänsä ystävällisesti. Vino hymy laajeni entisestään, ja turkoosit silmät tuikkivat tietävään sävyyn. Hah, sehän oli tavannut tuon uroksen jo kerran. Narttu ei kuunnellut niin tarkkaan viherharjaksisen uroksen sanoja, sillä se tiesi jo tuon suden menneisyyden.
Darjethin sanat Halla sen sijaan kuunteli tarkkaan. Befalaslaiset narttu tunnistaisi helposti, tai niin se ainakin kuvitteli. Eihän sitä koskaan tiennyt, jos joku vaikka kuuluisikin Ederaan tai Djalaan.
Narttu nousi seisomaan, ja nyökkäsi.
"Näkemiin!", hukka totesi ja lähti jatkamaan matkaansa. Se ei uskonut lopullisiin hyvästeihin, koska narttu kuitenkin viettäisi melko paljon aikaa Befalasin alueilla. Se nautti havumetsien suomasta pimeydestä, johon se sulautui hyvin.

Vai tuommoisia tummaturkkeja kuului Befalasiin.

>> Jee kiitos, kivaa oli! =) <<