Aamunkajo - RPGs

Befalas » Niitty » YP - Meissä virtaa musta voima

YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 21, 2009, 17:59

Befalaksen alfa oli saapunut niitylle aamupäivän aikaan. Pointti oli se, että aurinko oli käynyt kääntymässä huipulla ja lipunut kohti toista taivaanreunaan. Roccio oli aikana kävellyt hermostuneena ympäriinsä, istunut paikalleen ja alkanut taas kävelemään ympyrää hännän huiskiessa levottomana ympäriinsä.

Lopulta, narttu oli pysähtynyt kummun päälle ja vilkaissut äidinsä haudan suuntaan kuin saadakseen rohkeutta lauman koolle kutsumiseen. Koira kohotti päänsä päästäen pitkän ja kirkkaan ulvaisun.
"Voi nyt, eihän tuo ollut mistään kotoisin..." Roccio mutisi hermostuneena itsekseen. Nielaisten ensiksi tyhjää narttu päästi uuden ulvonnan, joka sai tällä kertaa enemmän pontta mukaan. Narttu heilutteli häntäänsä ja vilkuili ympärilleen. Kuulikohan kukaan? Tulisiko ketään? Nyt pitäisi vain odottaa ja... no, vain odottaa.

[[Tiedätte käytännön? Pelijärjestys on sama, milloin tulee peliin ja oma poistuminen ilmoitetaan offina. Kiitos.]]

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 21, 2009, 18:12

Befalaksen havumetsissä juuri aamupalaansa haukkaillut tummaturkki oli kuullut ulvonnan, joka oli saanut sen oitis kohottamaan päänsä saaliistaan ja samassa koko susi oli kiepsahtanut kerralla ympäri. Narttu oli rivakasti lähtenyt äänen osoittamaan suuntaan. 'Johtaja kutsuu', se oli todennut mielessään ravatessaan pienen pätkän, mutta päättikin nopeuttaa tahtiaan hieman. Ei saanut antaa arvokkaamman odottaa.

Cliantha löysi tiensä niitylle, jonka reunalla se katseli laajaa vihreyttä haaleilla silmillään. Niityn korkeimmalla kohdalla seisoi tummaturkkinen koirasusi, joka anasti mustaharjaksen huomion oitis omakseen. Luottavainen hymy kohosi nartun kuonolle ja se lähti reippaasti ravaamaan kohti kukkulaa. Nopeasti se olikin jo paikalla ja nyökkäsi syvään johtajalleen ennen kuin asettui kukkulan äärelle istumaan ruohikkoon. Katse kävi pienoisesti tummaturkkisen naaraan läpi, mutta kauaa huomio ei kiirinyt johtohahmossa vaan Cliantha käänsi päätään katsoakseen, olivatko muut laumalaiset kuulleet kutsun.

][ Käytäntö tiedossa ja mukana :> ][

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 21, 2009, 18:15

Befalasin niityn tietämillä oleskeli myös toinen tummaturkkinen naaras. Aamunkajo makasi mietteliään näköisenä metsän laitamilla, tuuhean kuusen juurella. Oranssiset silmänsä tuijottivat lasittuneina eteenpäin, kunnes kääntyivät jostakin lähistöltä kuulunutta ääntä kohden. Nuorikko niiskaisi nenäänsä kuin pienen itkun jäljiltä, ennen kuin kohotti päänsä tarkkailemaan ympäristöään. Oliko hän kuullut ihan omiaan, vai oliko tuuli kantanut mukanaan ulvaisun?
Hetken katseli kojoottikoira hämmentyneenä ympärilleen, kunnes kuuli äänen toistuvan. Hieman ehkä äänen voimistumista säikähtäenkin pomppasi keltamerkkinen pystyyn ja luimisti korvansa. Ulvonta oli kuitenkin jollakin tavalla kutsuva ja naaras kuvitteli tuntevansa siinä jonkin tutun sävynkin. Hän ei kuitenkaan osannut nimetä äänen omistajaa, joten huokaisten lähti kojoottikoira ottamaan siitä selvää. Hänellä oli nyt juuri omatkin murheensa murehdittavana, mutta niille olisi kyllä aikaa myöhemminkin.

Jonkin matkaa ravattuaan näki Kajo erään kummun päällä tumman hahmon ja sai vahvistuksen olettamukselleen toisen tuntemisesta. Pieni hymykin naaraan huulille kapusi tämän jatkaessaan matkaansa harmaaturkkia kohden.
"Roccio, johtaja", nuorikko tervehti kuonollaan toiselle nyökäten. Heidän tapaamisestaan ei ollut kulunut muutamaa viikkoa enempää aikaa, joten naaras oletti johtajansa hänetkin vielä muistavan. Ainakin hän toivoi niin.
"Hauska tavata taas."
Samassa Kajo huomasi myös toisen paikalle saapuneen tummaturkin, jota naaras sen sijaan ei tuntenut.
"Hei vaan", koristeltu eläin lausahti tällekin kohteliaasti.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by saalistaja on Mar 21, 2009, 18:20

Metsän varjojen kätköissä makasi mustaturkkinen susi, joka sulautui lähes täysin ympäristöönsä. Ainoastaan punaiset raidat sen selässä ja otsassa paljastivat silmänsä sulkeneen ja päänsä tassujensa päälle laskeneen uroksen. Viiltäjä ei ollut välttämättä parhaalla tuulella, mutta olihan sitä paljon pahempaakin koettu. Ainakin viime päivinä. Nyt se yrittikin levätä hetken aikaa ja selvittää sitten ristiriitaisia ajatuksiaan. Raitaotsa ei kuitenkaan saanut enempää lepoa, koska sen korvat havaitsivat ilmassa kajahtavan kirkkaan ulvonnan, jonka jälkeen toinen ulvonta - ilmeisesti kuitenkin samalta henkilöltä - halkoi ilmaa. Viiltäjä huokaisi hieman, luimistaen korviaan. Tätä se nyt vähiten oikeastaan toivoi, mutta mikäpäs siinä sitten. Johtaja kutsui. Mustaturkki nousi seisomaan, venytellen hieman ja lähti sitten sirppi kylkeään vasten heilahdellen kohti suuntaa, josta ääni oli tullut.
Pian uros astuikin ulos metsästä ja kohtasi avonaisen niityn. Niityllä seisoskeli koiranaaras, jonka Viiltäjä tunnisti Befalaksen johtajaksi, vaikkei tätä ollutkaan tavannut ainakaan johtajan viran aikana aikaisemmin. Eikä uros jaksanut muistella kauemmaksi. Tämän seuraan oli liittynyt myös kaksi urokselle tuntematonta koiraeläintä. Se lähti astelemaan rauhallisesti, kiirehtimättä kohti johtajaansa ja pysähtyi sitten parin metrin päähän tuosta, kumartaen kohteliaasti päätään.
"Johtaja", susi tervehti muodollisesti Rocciota ja kiinnitti katseensa toisen silmiin. Olisin tämä ihan sosiaalinen tilaisuus, mihin pitäisi osallistuakin, valitettavasti. Sitten Viiltäjä kääntyi toisiin päin ja nyökkäsi näillekin tervehdykseksi, käyden peilisilmillään molempien kasvot läpi.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by draago on Mar 21, 2009, 18:52

Havumetsän kätköissä oleili lisääkin tummia susia. Arigon asteli kiireettömästi eteenpäin kuusten alla. Uroksella ei ollut mitään määränpäätä, mutta se muutui äkkiä, kun ilmaa halkoi kirkas ulvaisu. Mustaharja käänsi päänsä äänen suuntaan. Pian ääni toistui, tällä kertaa voimakkaampana. Korvat pystyssä harmaa uros lähti kulkemaan ääntä kohden. Siinä oli jotain tuttua, mutta Arigon ei tiennyt mitä. Se lisäsi vauhtia ja saapui pian tutun niityn laidalle.
Uros hiljensi vauhtiaan päästyään niityn reunalle. Se katseli hetken ympärilleen. Paikalla oli jo muitakin koiraeläimiä, jotka olivat ulvonnan kuulleet. Mustaharja ei tunnistanut noita, piatsi yhden. Kummun laella seisoi Roccio. Arigon muisti nartun lauman edellisestä tapaamisesta. Silloin alfana oli ollut Nivyva. Jostain syystä tätä ei kuitenkaan näkynyt ja uros aavisteli jo miksi. Viime kokouksessa narttu oli tiennyt itseään vainottavan ja sen pelottava ennustus oli varmasti käynyt toteen.
Harmaa jatkoi kuitenkin matkaansa kummulle päin. Se nyökkäili kohteliaasti muille paikalla olioille ja sanoi.
"Päivää teille. Samoin sinulle Roccio."
Uros ei ollut varma muistaisiko toinen sitä enää, mutta käyttäytyi kuitenkin niinkuin he olisivat jo aikaisemmin tavanneet. Sitten Arigon istui paikoilleen odotteleemaan mitä kokoontuminen toisi tullessaan.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 21, 2009, 18:52

[[Vaikka kaikkia ilmoittautuneita ei ole tullut (muutama on oikeasti estynyt), aloitetaanpa toista kierrosta.]]

Roccio huomasi muutaman tummaturkkisen tulleen. Pettyneenä narttu luimisti hieman korviaan. Näinkö vähän? Kyllähän Befalas oli vähän isompi lauma, niinhän? Koira pyöritti katsettaan kolmen ilmestyneen välillä ja päätti ajatella positiivisesti. Näinkin moni oli tullut, vaikka Nivyva ei ollut kutsunut. Hienoa! Vielä enemmän Roccio riemastui huomatessaan Kajon olevan paikalla. Ainakin yksi ennestään tuttu ja vielä hänen hyväksymä! Voi tätä riemua.

Koira heilutti kaksiväristä häntäänsä nurmikossa hymyillen leveästi. Roccio kuitenkin muisti asemansa ja pakottautui hymyilemään vähän pienemmin. Ensimmäiseksi narttu nyökkäsi paikalle ensimmäisenä saapuneelle. Piti muistaa, että edusti tässä johtajanominaisuudessa, eikä niinkään vanhana tuttuna. Seuraavaksi paikalle saapui Aamunkajo.
"Hauska tavata taas Kajo", narttu tervehti tuttua kojoottikoiraa nyökäten samalla. Viimeisenä kolmesta paikalle saapui täysin vieras susiuros, joka tervehti erittäin muodollisesti Rocciota. Narttu hämääntyi hetkeksi. Tätä hän ei ollut odottanut. Toettuaan hämmennyksestä narttu nyökkäsi tervehdykseksi laumalaiselleen.

Ja vielä saapui yksi paikalle. Harmaa uros, joka tervehti kaikkai yhtäaikaa.
"Hyvää päivää", narttu vastasi nyökäten samalla.

Koira tarkasteli muutamalla vilkaisulla neljää koiraeläintä.
"Näittekö muita befalaslaisia?" Roccio kysyi ystävällisesti.

[[Anteeksi tuossa. Kirjoitin tätä samaan aikaan kuin Draago, joten Arigonin mainita meni vähän... Huonosti. *peittelee käsiinsä kasvojaan*]]

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 21, 2009, 19:05

Koira, susi ja koirasusi kerrallaan väkeä alkoi kerääntymään hiljalleen lisää kukkulan ympärille, jolla Roccio, Befalaksen johtaja, seisoi. Hieman vaivaantuneena Cliantha kohtasi jokaisen tulokkaan katseen ja nyökkäsi kohteliaasti näiden kunkin osoittaessa tervehdyksensä, itse sanomatta sanaakaan. Kolmannen tummaturkin saavuttua paikalle narttu käänsi katseensa Roccioon.

Clianthan liittyessä Befalakseen oli johtajana vielä ollut Nivyva, mutta asiat olivat muuttuneet. Narttu ei kummastellut uutta johtajaa, olihan kuitenkin totta kai saanut kuulla muutoksista.
Harmaakuvioidun nartun kysyessä kysymyksensä, tummaturkki puisti päätään. Ei se ollut kyllä kovasti kiinnittänyt huomiotakaan muuhun kuin äänen seuraamiseen metsässä liikkuessaan. Ehkä olisi pitänyt. Cliantha soimasi itseään hetkisen ajatuksillaan, mutta piti hymyn kasvoillaan ja vilkuili uteliaasti toisia laumalaisia sivusilmillään.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 21, 2009, 19:11

Aina oli jännää, kun niityn suunnalta tunki sieraimiin niin monen eri koiraeläimen ominaistuoksu. Lucifer suuntasi sinne, se oli tottunut siihen, että tällaisia tilanteita seurasi yleensä laukakokous. Tosin tällä kertaa ilman Nivyvaa. Ajatus oli outo, mutta silti Lucifer halusi paikalle. Vaikka sitten ilman vanhaa alfaa.

Porukkaa niityllä jo olikin, Lucifer lähestyi rauhallisesti omalta suunnaltaan. Se seisahtui joukon keskelle, kiinnitti huomionsa Roccioon. Koirasusi heilautti pari kertaa tuuheaa häntäänsä ja nyökkäsi tervehdykseksi.
"Päivää."
Mustaturkki vilkaisi hymyillen muitakin. Ei Daseinia tai muita tuttuja. Ei edes Jilliania. Sillä oli orpo olo.
Mitään puhumatta ristikaulainen uros istuutui aikoilleen. Ahdistavaa.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 21, 2009, 19:12

Serpens nautti viileän raikasta vettä eräästä pienestä lammikosta pienen matkan päässä niitystä. Uros oli hetki sitten herännyt ja oli päättänyt käydä virkistämässä mieltään raikastuttavalla vedellä. Latkiessaan vettä lammikosta Serpens kuuli äänen kantautuvan korviinsa, kuin joku olisi ulvonnut. Mustavalkoinen koirasusi nosti päätään kuunnellakseen tarkemmin. Pian ulvonta kuului uudelleen, tällä kertaa voimakkaampana. Ilmeisesti tämä oli nyt kutsunta Befalaksen kokoontumiseen. Hieman epäröiden Serpens lähti jolkottamaan kohti niittyä, jonka lauman alfa, Roccio, oli kertonut toimivan kokoontumispaikkana. Serpensiä hieman jännitti mennä ensimmäistä kertaa lauman kokoukseen. Vaikka uros olikin sosiaalistunut viime aikoina, ei se silti pitänyt hengailusta suuressa porukassa.
Saapuessaan niitylle Serpens näki ensimmäiseksi Roccion seisovan niityllä ja jo viisi ensimmäistä paikalle tulijaa. Serpens asteli heidän luokseen ja tervehti hymyillen Rocciota, "Hei, mukava nähdä." Uros tervehti myös muita laumalaisia ennen kuin istahti niitylle. Olikohan vielä muita tulossa paikalle, tässä tuskin olivat kaikki Befalakseen kuuluvat tummaturkit.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 21, 2009, 19:21

Hieman teennäinen hymy muuttui aidommaksi Kajon kasvoilla, kun Roccio toden totta näytti hänet muistavan. Tuntui hyvältä huomata, että tällä saarerella oli edes yksi henkilö, joka vaikutti vilpittömästi olevan iloinen nuorikon tapaamisesta.
Sen sijaan kojoottikoiran olon sai hieman vaivautuneeksi se tosiseikka, ettei vihertäväharjaksinen nuorukainen näyttänyt vastaavan lainkaan hänen tervehdykseensä. Tilannetta ei myöskään parantanut paikalle saapuva mustanpuhuva urossusi, jota kohden ei nuorukainen tuntunut rohkenevan lähes katsoakaan. Sinisilmäinen sirpinkantaja kun ei näyttänyt mitenkään järin ystävällismieliseltä tapaukselta.

Niinpä Kajo olikin varsin kiitollinen, kun paikalle saapui vielä muutama henkilö lisää. Erityisesti kiinnitti naaras huomionsa ristikaulaiseen urokseen, jossa vaikutti olevan jollakin etäisellä tavalla tuttua. Erikoista.
"Päivää", nuorikko kuitenkin tervehti yhtälailla kaikkia saapuneita, ennen kuin istuutui juuri tämän oranssimerkkisen koirasuden vierelle. Katseensa kuitenkin kääntyi pian jälleen kohti Rocciota.
"Ei, en nähnyt", kojoottikoira vastasi harmaaturkille.
"Eihän, tuota... Jokin ole hullusti? Kun kutsuitte meitä?" uteli naaras kulmiaan kurtistaen.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by saalistaja on Mar 21, 2009, 19:31

Viiltäjä seisoi hetken aloillaan ja päätti sitten istuutua. Raitaselkä istahti hillitysti ja kiersi mustan häntänsä puoliksi ympärilleen, kääntäen sitten rävähtämättömän katseensa paikalle saapuvaan Luciferiin. Toisen tervehdykselle se nyökkäsi hieman, sanomatta kuitenkaan mitään. Samalla se huomasi Kajon vaivautuneisuuden, mutta ei oikeastaan välittänyt tehdä sille mitään, olihan se varsin tuttua, että jotkut vierastivat mustanpuhuvaa urosta.
Peilisilmä käänsi katseensa taas Roccioon toisen kysymyksen johdosta.
"En nähnyt", raitaselkä sanoi tasaisella ja varmalla äänellä, kääntäen samalla korviaan taaksepäin kuullessaan uuden tulijan äänen. Viileä katse pysähtyi Serpensiin ja tervehdykseen tuo vastasi pienellä nyökkäyksellä, ennen kuin käänsi katseensa taas Kajon kysymyksen myötä takaisin Roccioon. Niin, ehkäpä jotain oli tosiaan vialla.

[[Menen saunaan tässä välissä : 3]]

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 21, 2009, 19:57

Rocciota ilahdutti vielä kahden tummaturkin saapuminen paikalle. Lucifer ja Serpens, molemmat ennestään tuttuja. Serpenskin kuului niihin uusiin, jotka Roccio oli hyväksyttänyt. Narttu piti tätä tärkeänä asiana itselleen ja suoristi ryhtiään vielä enemmän.
"Mukava nähdä sinuakin Serpens", narttu vastasi hymyissä suin.

Narttu antoi katseensa kiertää uudemman kerran joukossa. Vaikuttivat oikein mukavalta sakilta, paitsi tuo susiuros, jonka silmät olivat pelottavat. Vähän niin kuin Carmiksen lammen pinta tyynellä säällä.
Roccio mutristi suutansa, mutta palautti sen takaisin hymyyn. Kajon kysymys säikäytti Rocciota hieman.
"Ei, ei tässä mitään hullusti ole..." narttu vastasi hämmentyneenä.
"Mutta onko tässä kaikki, jotka tavoittivat kutsun. Onko ääneni vielä hieman liian heikko?" Roccio kysyi ja naurahti kysymykselleen. Ääh, tämä tunnelma oli jotenkin painostava ja kaikki tuijottivat häntä. Koira halusi vetäytyä kummun taakse ja kaivaa kuoppa johon piiloutua. Ahdistavaa tämä tämmöinen.

[[Skippaan Draagon, näytti olevan offlinessä ja katoan saunaan. Pelatkaa ripeään 8)]]

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by draago on Mar 21, 2009, 19:59

Niitylle virtasi vielä lisää porukkaa tasaiseen tahtiin. Arigon tarkasteli rauhassa tulijoita sekä jo paikalla olijoita. Suurin osa oli harmaalle täysin vieraita, mutta yksi tuttukin sentään oli. Mustan oranssimerkkisen uroksen mustaharja oli tavannut edellisessä kokoontumisessa. Muistaisikohan tämä Arigonin? Uros nyökkäili tulijoille näiden tervehdyksiin. Samalla se siirtyi hieman lähemmäs ristiä kantavaa urosta, Lucifer taisi olla tämän nimi.
Mustaharja käänsi huomionsa taas Roccioon tämän esittäessä kysymyksensä. Uros pudisti tähän päätään, ketään ei ollut matkalla näkynyt. Mutta kyllä väkeä oli jo paikalle saapunut.
Nuori naaras esitti kysymyksen, olisiko jokin hullusti. Arigon hymyili mielessään hieman katkerasti. Kyllä oli, Roccion olisi pian kerrottava entisen alfan ja äitinsä kuolemasta.

#Kirjoitettiin taas samaan aikaan. En offissa ole, jos siltä näyttää on joku vialla.#

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 21, 2009, 20:07

Cliantha vilkuili taakseen sitä mukaa kun uusia tulokkaita saapui kutsun johdattelemana. Narttu nyökkäsi uusille kasvoille hymyillen tervehtiäkseen, mutta ei vieläkään avannut suutaan sanoille. Ei kehdannut kun oli niin kovin ujo. Vaikka kaikki paikallaolijat olivatkin ikäänkuin sen perhettä, samaa laumaa, ei se silti saanut ääntään oikein avattua kun ei ketään tuntenut. Ei siihen suuremmin ollut tarvettakaan.

Keltakuvioisen nartun kysymys sai tummaturkin kääntämään katseensa tähän hieman säikähtäneenä, korvat luimussa. Aavisteliko helykorva oikein? Toivottavasti ei. Mustaharjas ei pitänyt huonoista uutisista, ei sitten yhtään. Hieman pelokkain ilmein Cliantha käänsi katseensa Roccioon, mutta helpotuksekseen sai kuulla, ettei "mikään ollut hullusti", kuten johtaja asian oli muotoillut.
Narttu kohotti korvansa takaisin normaaliin höröönsä ja katseli taas uteliaana toisia. Kaikki tosiaan olivat tummaturkkisia, Cliantha huomasi. Tämä oli ensimmäinen kerta kun se oli kunnolla kohdannut useamman befalaslaisen. Sai jonkinlaisen kuvankin tästä laumasta. Ihan kelpo tovereilta vaikuttivat useimmat.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by ticarri on Mar 21, 2009, 20:09

// Huolitteko minut vielä mukaan? Voisin tulla tähän jonon hännille nyt.//

Bedio makoili ison kuusen alla aivan Befalasin rajan reunamilla. Vaikka Bedio olikin kaukana niitystä susi kuuli Roccion ulvonnan. Hetken mustavalkoinen susi mietti, kuka ulvoja mahtoi olla, mutta ainoa ajatus oli johtaja. Reippaasti neiti ponkaisi pystyyn ja lähti juoksemaan niityn suuntaan. Sieltä päin ääni oli tullut.
Bedio taittoi matkaa nopeasti pitkillä jaloillaan. Oikeastaan, vaikka matka olikin melko pitkä, neiti nautti matkastaan kohti niittyä. Juokseminen oli lähellä Bedion sydäntä.
Kun Bedio alkoi lähestyä niittyä suden nenään tunkeutui kasa uusia hajuja. Mukana oli yksi tuttukin.
Kun Bedio pääsi niityn laitaan hän hidasti hieman. Reippaasti ravaten Bedio lähestyi joukkiota, joka oli niitylle saapunut. "Tervehdys. Enkai minä ole pahasti myöhässä?" Neiti kysyi osoittaen sanansa lähinnä kaikille. Narttu kuitenkin katsoi Rocciota. Olihan Bedio nyt johtajastaan kuullut.
Hengästyneenä Bedio istahti ja vilkaisi Serpenssiä hymyillen. Uros oli myös paikalla. Mukavaa. Muitakin paikalla olijoita neiti vilkaisi luoden myös heille iloisen virnistyksen.

// Tuo on aika nopeasti väsätty ja virheitä sattaa löytyä. Toivottavasti kuitenkin huolitte minut ja Bedion vielä mukaan. Oho. Olenpa hidas. Tahmis kerkesikin jo kirjoittaa ja Zizuka myös. Noh toivottavasti ei haittaa, että hidas oleb.//

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 21, 2009, 20:14

[[Jos foorumilla ei tee mitään sivujen latausta vaativaa viiteen minuuttiin, se näyttää käyttäjän automaattisesti offline-tilassa.
Mezzi mukaan vaan : )]]

Koirasusi hymähti Roccion puheille.
"Ehkä kaikki vain olivat muualla."
Se sanoi hieman korviaan luimistaen. Vai ei mikään ollut hullusti! Olipas. Ei ollut Nivyvaa. Siinä oli ihan tarpeeksi olemaan hullusti.
"Kuule Roccio. Tietävätkö he...?"
Lucifer vinkkasi varsin merkitsevään sävyyn Nivyvan kuolemaan. Viime kerralla Nivyva oli ollut itse paikalla, varoittanut siitä, että oli uhattuna. Oranssipartainen uros itse oli saanut kuulla asiasta Roccion veljeltä Daseinilta. Oli hyvin mahdollista, että koko lauma ei vielä ollut tietoinen asiasta. Etenkään, kun kaikki olivat niin normaalin oloisia.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 21, 2009, 20:37

Serpens katseli muita paikallaolijoita jo hieman rennompana. Ei tämä nyt niin kauheaa ollut, etenkin kun urokseen ei kauheasti huomiota kiinitetty. Serpensistä olisi epämukavaa joutua olemaan Roccion tavoin kaikkien silmien edessä, mutta kaipa Roccio johtajana oli jo tottunut siihen.
Erään naaraan kysyessä, oliko jokin hullusti, sai koirasuden katsomaan Rocciota tarkkaavaisesti. Toivottavasti mistään vakavemmasta asiasta ei ollut kysymys. Niin ei kuitenkaan ollut ja Serpens tutkaili taas muita laumalaisia. Juuri kun uros mietti, miksei Bedio ollut paikalla, naaras saapui ravaten. Serpens vastasi lämpimästi Bedion hymyyn, oli mukavaa että muitakin tuttuja oli paikalla Roccion lisäksi.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 21, 2009, 20:47

// Koska tässä on tullut nyt aika paljon muutoksia pelijärjestyksessä matkan varrella, kertaan lähinnä itselleni muistutukseksi järjestyksen. Sanokaa, jos jokin menee väärin:
Zizuka, Tahmis, Mezzi, Lara, Lanfear, hitodama, Saalistaja, Draago. //

Kajo tunsi hivenen huojentuvansa Roccion vakuuttaessa, etteivät asiat olleet tavallista kummemmin. Samalla häntä kuitenkin hieman säälitti kuulla johtajan pohtivan oman äänensä heikkoutta, kokoon saapuneiden laumalaisten vähyyttä. Niinpä nuorikko heilautti toiselle häntäänsä ja lausui vierellään olevan ristikaulan perään:
"Niin, Befalasin alueet ovat niin kovin laajat." Ei kojoottikoira ollut varma oliko hänen sanoistaan mitään lohtua, mutta ainakin ne olivat täyttä totta. Saaren reunalta toiselle ulottuvassa havumetsikössä saattoi lymytä vaikka ketä, eikä ääni kantanut siinä maastossa turhan hyvin. Puut imivät sen varsin tehokkaasti itseensä.

Laumaan liittyi kaikeksi onneksi kuitenkin vielä yksi tulokas, jolle Kajo myös heilautti häntäänsä tervetuliaisiksi. Kyllähän tätä porukkaa ainakin keltamerkkisen mielestä alkoi olla jo melkoisesti, joten turhaan Roccio asiasta huolehti.
Naaraan katse kääntyi jälleen vierellään istuvaan tummaturkkiseen urokseen tämän puhuessa. Toisen puhe sai kojoottikoiran katseen jälleen varsin huolestuneeksi, ja ikävä tunne puristi hänen rintaansa. Mistä oli kyse?
"Tiedämmekö mitä..?" naaras uteli hieman pelokkaan kuuloisesti.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by saalistaja on Mar 21, 2009, 20:57

Raitaselkä lähinnä tuijotteli viileästi jo saapuneita ja saapuvia koiraeläimiä, mutta ei oikeastaan osallistunut millään tavalla keskusteluun, lähinnä vain kuunteli vieressä. Roccion vastauksen hämmentynyt sävy sai Viiltäjän höristämään hieman korviaan. Olisikohan toisen sanat nyt täysin todenmukaisesti lausuttu? Uros sivuutti naaraan äänikysymykset luimistamalla toista korvaansa ja nyökkäsi sitten hyväksyvästi Luciferin ja Kajon sanoille. Tokihan se oli näin, eivät kaikki millään voineet kuulla. Turhaan siinä mitään hätäilemään. Luciferin sanat saivat kuitenkin Viiltäjän lähes jakamattoman huomion. Se yhtyi hiljaa mielessään Kajon sanoihin ja kääntyi katsomaan lievä kysyvä katse silmissään alfaa. Kaikki ei tainnutkaan olla täysin hyvin.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by draago on Mar 21, 2009, 21:07

#Näin kai. Se on vissiin minun vuoro, kun Saalis on saunomassa.#

Arigon huomasi lähellään olevan Luciferin luimistavan korviaan Roccion sanoessa kaiken olevan hyvin. Uros ymmärsi miksi. Nivyvaa ei ollut enää. Ristikaulan kysymys sai suden miettimään aikoisiko Roccio kertoa ollenkaan äitinsä kuolemasta. Muut huokalivat helpotuksesta, mutta Arigon tieso etteivät asiat oikeasti olleet hyvin.

Joukkoon liittyi taas uusi eläin, muutamat paikalla olioista tunsivat tämän jo aikaisemmin. Mustaharja nyökkäsi tälle, kun ei toista paremmin tuntenut.

Kun Lucifer oli jo asian puheeksi ottanut ja toinenkin naaras asiasta sitten kysynyt, päätti Arigonkin viedä tilannetta hieman eteenpäin.
"Niin, Roccio. En voi varmasti tietää, mutta aavistaisin, ettei kaikki ole hyvin. Nivyva sanoi viime kokoontumisessa, ettei hänellä ollut kaikki hyvin, ja aavistelen, että hänen ennustuksensa on nyt käynyt toteen."
Äkkiä vanhan alfan nimen sanominen tuntui raaskaalta. Uros antoi surumielisen katseen käydä ensin Rocciossa ja sitten Luciferissä. Nivuva oli ollut näille varmasti tärkeä henkilö. Ja vaikkei mustaharja ollut tätä kauhean hyvin tuntenut, alfan menetys sattui silti. Varsinkin kun tiesi, että se oli tapahtunut lahkon puolesta.

#Fail taas.#

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 21, 2009, 21:20

Roccio hymyili Kajon ja Luciferin vakuuttelulle. Narttu tunsi saavansa itsevarmuutta lisää. Hänellä oli tukijoita tässä tummaturkkisessa laumassa. Muissakin tuntui tulevan esiin positiivista ja myönteistä energiaa, mikä voimisti narttua enemmän. Hänet oli hyväksytty johtajaksi ainakin tämän osaston toimesat. Kyllä hän selviäisi, hän oli vahva.

Koira korvissa tuntui hassulta, kun vieras puhui häntä nimeltä. Se kuulosti vieraalta ja samalta jotenkin... kunnioittavalta. Roccio oli tunnettu laumalaisten keskuudessa. Tältäköhän äidistä oli tuntenut.
Sitten se ajatus äidistä iski Befalaksen alfaan kuin myrkkykäärme jänikseen. Äiti oli taas poissa. Hänen ulottumattomissa. Narttu painoi katseensa maahan ja taisteli kyyneliä vastaan. Roccio oli ajatellut tätä ja lopulta saanut sen pois mielestän. Nyt se vaan tuli takaisin mieleen.
"Niin... Niin varmasti", Roccio huokaisi syvään räpytellen silmiään. Hän oli vahva, nyt ei pitäisi näyttää kyyneleitä.

Vielä yksi syvään huokaisu.
"Kutsuin teidät koolle. Ilmoittamaan ja vahvistamaan sen, että minä olen nyt Befalaksen alfa", Roccio totesi äänen säröillessä.
"Tästä voitte päätellä, että entinen alfa, Nivyva, joka oli ja on edelleen äitini, on jättänyt tämän maailman ja siirtynyt Jumalan huomaan", narttu kertoi äänen säröillessä.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 21, 2009, 21:28

Cliantha katseli toisten epäröiviä, harhailevia katseita ja parin varman, tietäväisen katseen omistajaa. Narttu oletti tietävänsä mistä oli kyse. Se oli itse saanut melko harhaisten lähteiden kautta tietää uudesta johtajasta ja Nivyvan kuolemasta, joten oli luullut sen olevan ihan yleisessä tiedossa. Susi nielaisi pienesti ja käänsi katseensa Roccioon. Pahoitteleva ilme kasvoillaan se koki empatiaa johtajaansa kohden. Tummaturkin omat vanhemmat, koko entinen lauma, olivat kuolleet sairauteen tämän ollessa vielä pieni. Se oli iskenyt, ja kovaa. Hieman epävarma, mutta rohkeuttaan keräävä johtaja sai kaiken myötätunnon mustaharjaksen osalta. Narttu nyökkäili pienesti kuuntelevin elein ja osoitti rohkaisevaa olemusta toista kohtaan. Toisaalta Cliantha jopa ihaili Roccion vahvuutta. Ei susi itse olisi kyennyt puhua vanhempansa kuolemasta näin ison porukan edessä.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by ticarri on Mar 21, 2009, 21:37

Bedio katseli paikalla olijoita hymyillen. Suden hymy kuitenkin hyytyi, kun Roccio kertoi äitinsä siirtyneen toiseen maailmaan. Pieni kyynel vieri suden poskelle, vaikka menetys ei koskenutkaan häntä. Mutta Bedio tiesi miltä tuollainen menetys tuntui. Narttu niiskautti pienesti ja siirsi surulliset keltaiset silmänsä Roccioon. Roccio oli kuitenkin vahva ja varmasti erinomainen johtaja. Bedio ei olisi voinut puhua isänsä ja veljensä kuolemasta itkemättä. Rocciolle merkitsisi varmasti tällä hetkellä paljon, että lauma hyväksyisi hänet johtajaksi. Bedio hyväksyi täysin ja Roccio saisi ainakin Bediolta täyden ystäyyden ja tuen.

//Minun täytyy tästä mennä, mutta huomenna pyrähtelen taas paikalle. Bedio jää tuohon nyt vaan möllöttelemään. 8)//

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 21, 2009, 21:46

Selvästikään muut eivät tienneet. Paitsi Arigon, jonka selvästi oli päästävä pätemään päättelykyvyillään. Lucifer vilkaisi toista kiukkuisesti. Ei tällaisista asioista, ääliö! Se kuitenkin piti suunsa kiinni ja Roccion puhuessa uros painoi kunnioittavasti päänsä.
"Nivyva oli hyvä johtaja ja varmasti ylpeä tyttärestään."
Se sanoi hiljaa. Lucifer ei oikein osannut teititellä Rocciota tai mitään, koska se oli tutustunut Nivyvan pentuihin jo näiden ollessa ihan pieniä.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by draago on Mar 21, 2009, 21:56

#Minä lopetan nyt tältä illalta. Huomiseen.#

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 21, 2009, 22:08

// Huomisiin. Mekin varmaan jo pian stoppaillaan sitten? //

Pikku hiljaa alkoi Kajokin päästä taas tilanteen tasalle, ensin vieraan uroksen puheiden ja sittemmin myös Roccion itsensä sanojen - ja etenkin olemuksen - ansiosta. Kojoottikoiraalle sinänsä asia oli mitä suurin helpotus, sillä hän oli jo tietoinen alfanvaihdoksesta, eikä ollut koskaan edes Nivyvaa tavannut. Nuorikko oli luullut kyseessä olevan jotakin vielä kamalampaa, jotakin hänelle itselleen uutta ja pelottavaa.

Helpotuksenkin ylitse ajoi kuitenkin nopeasti suuri myötätunnon aalto naaraan katsellessa kyyneleitään pidättelevää johtajaansa. Oranssisten silmien katse kiersi kuin tukea hakien muissa laumalaisissa, eikä naaras ymmärtänyt, kuinka kaikki vain istuivat paikoillaan. Kyllähän sieltä lohduttavia sanoja ja katseita sateli, mutta miten ne auttoivat yksin kukkulalla seisovaa Rocciota?
"Me kaikki olemme ylpeitä teistä, Roccio", jatkoi Kajo pontevasti ristinkantajauroksen jäljessä, mutta muista poiketen nousi keltamerkki seisomaan ja asteli johtajansa vierelle. Hän ei jaksanut välittää oliko se muiden mielestä epäsopivaa vai mitä, mutta hänen mielestään harmaaturkki tarvitsi nyt kaikkea muuta, kuin yksinäisen puheen pitämistä kukkulan huipulla. Hän tarvitsi lohdutusta niiltä, jotka hänestä todella välittivät - ja kuka olisi välittänyt johtajasta enemmän, kuin hänen oma laumansa?
"Olen varma, kuten uskon muidenkin olevan, että teistä tulee mitä mainioin johtaja. Katsokaa vaikka, kuinka monta meistä saitte lopulta kokoon!" koetti kojoottikoira piristää toista.
"Luulen, että äitinne toivoisi itsensä suremisen sijaan meidän iloitsevan siitä, että olemme saaneet itsellemme uuden johtajan. Teidät, Roccio."

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by saalistaja on Mar 21, 2009, 22:19

[[Huomenna en pääse mukaan, joten vedän Viiltäjän jotenkin kohteliaasti tässä välissä pois : D]]

Mustaturkkinen uros tutkaili peilisilmillään Rocciota ja huomasi tämän surun. Se ei oikeastaan koskettanut sitä syvältäkään, mutta se kuitenkin luimisti korviaan tämän uutisen johdosta. Eihän se mukavaa tietenkään ollut, sääli kävi Rocciota, jos osasi varsinaisesti tuntea sääliä. Viiltäjä ei oikeastaan osannut, joten se pysyi lähes ilmeettömänä. Susi kuitenkin nousi ylös ja astui itsevarmasti eteenpäin Kajon vanavedessä. Se ei kuitenkaan mennyt niin lähellä alfaansa, vaan se pysähtyi parin askeleen päähän ja kumarsi päällään kunnioittavasti ennen kuin puhui.
"Olen samaa mieltä", uros totesi syvällä äänellä, vilkaisten ohimennen Kajoa - vaikka se oli vaikeaa nähdä suden silmistä. "Otan osaa henkilökohtaiseen suruunne ja toivon, että saan kunnian tavata teidät vielä", susi mietti hetken aikaa ja sai hymyiltyä sitten jotenkin ystävällistä tavoittelevalla ilmeellä, "Roccio."
"Pahoitteluni tästä, mutta joudun nyt poistumaan", Viiltäjä selvensi asiansa käyden samalla läpi toisten laumalaisten katseet. Sen enempää puhumatta raitaselkä poistui pienen nyökkäyksen kera ja katosi pian metsän puitten sekaan aivan kuin ei olisi koskaan ollutkaan paikalla.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by draago on Mar 22, 2009, 18:34

#Minä kai jatkan tästä?#

Roccio tosiaan vahvisti sen, mitä Arigon oli olettanut. Nivyva oli kuollut. Tämä ei tosin kertonut olivatko asialla olleet lahkolaiset, mutta uros uskoi kuoleman johtuneen heistä. Viha lahkoa kohtaan leimahti taas uroksessa ja se vannoi kostavansa myös entisen alfansa kuoleman. Nyt ei kuitenkaan ollut oikea hetki miettiä kostoa lahkolle.
Muut osoittivat myötätuntoaan Rocciota kohtaan sanoin. Eräs koira, Arigon ei ollut varma mikä tämän nimi oli, siirtyi jopa uuden alfan viereen lohduttamaan tätä. Harmaa itse pysyi paikoillaan ja osoitti myötätuntonsa vain sanoin.
"Nivyva oli hieno alfa ja niin on varmasti tyttärensäkin", mustaharja sanoi myötätuntoa äänessään. Äkkiä urokselle tuli mieleen, että he voisivat vielä kerran osoittaa kunnioitusta entistä alfaa kohtaan.
"Voisimme osoittaa vielä kerran kunnioitusta entistä alfaamme kohtaan. Ja voisimme osoittaa ensimmäisen kerran kunnioitusta uutta alfaamme kohtaan", Arigon ehdotti varovasti.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 22, 2009, 18:48

Roccio veti väristen henkeä ja nieleskeli nyyhkäyksiä. Hän oli vahva, koira hoki mielessään ja niiskautti -- täysin vahingossa. Narttu laittoi merkille, ettei kyyneliä vielä valunut. Luultavasti niitä tulisi ja paljon heti kun kaikki muut olivat poistuneet.

Koira nosti painuneen katseensa maasta ja hymyili pientä hymyä laumalaisilleen. Kaksi ei ollut vielä sanoneet mitään, mutta kaikkien kasvoista paistoi myöntätuntoa. Roccion hymy nousi astetta, vaikka surullinen katse pysyikin silmissä. Lucifer-setä antoi tukensa, mutta Kajon tuleminen lähelle auttoi vielä enemmän. Roccio hymyili laumalaiselleen, jonka voisi jopa lukea ystäväkseen.
"Voi älkää teititelkö! Se tuo vain virallisen tunteen ja sen, että olisin vanha!" Roccio hymähti.
"Mutta kiitos tuestanne, teidän kaikkien", narttu kiitti ja nyökkailli.

Punaraitaselkäinen susiuros kertoi osanottonsa Rocciolle toivoen jälleen näkemistä.
"Minäkin toivon saavani tavata ja tutustua teihin", Roccio vastasi välttäen tahattomasti sinisten silmien katseen. Koira kuitenkin nojautui Kajoon päin ja supatti:
"Osaatko sanoa kuka tuo oli?"
Roccio siirsi katseensa jäljelläolijoihin.
"Jos te niin sanotte. Hymyilen ja jatkan eteenpäin", narttu vakuutteli. Harmaan uroksen ehdotus sai Rocciolta hyväksyvän vastaanoton.
"Ulvokaamme siis. Mutta muistakaamme myös ensimmäistä alfaa, Heviosoa, jota en koskaan saanut tuntea, mutta joka kasvatti Nivyvan, josta tuli hyvä alfa", narttu esitti jatkoa harmaan uroksen ehdotukseen.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 22, 2009, 18:56

Cliantha istui aloillaan hiljaisena ja tyynenä. Sitä ei suuremmin itkettänyt, eikä se noussut ylös tukemaan johtajaa, kuten keltakuvioitu narttu. Toisaalta sitä harmitti olla niin ulkopuolinen, mutta se myös piti siitä, että oli niin vahvoin ja vankoin mielin liikkeellä. Osoitti vain olevansa kunnollinen susi, ei mikään itkupilli. Ulkomuodoltaan kun se kuitenkin oli jokseenkin surumielisen näköinen, tämä karistaisi epäilyksiä sen luonnosta. Menneisyydet menneisyyksinä.
Susi katsoi paikalta lähteneen peilisilmän perään hetken ja käänsi katseensa takaisin Roccioon tämän lähdettyä. 'Aika epäkohteliasta lähteä noin vain, oli syy mikä tahansa', Cliantha totesi mielessään ja pisti mustaturkin muistiinsa.
Kähärähäntä yhtyi myös mielipiteeseen siitä, että tulisi osoittaa kunniaa johtajille - niin edesmenneille kuin nykyiselle. Se aloittaisi ulvonnan, kunhan joku muu pistäisi alun kunnioitukselle.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by ticarri on Mar 22, 2009, 19:00

Bedio katseli Rocciota osoittaen katseellaan myötätuntonsa. Bedio kuitenkin ihaili Kajoa tuon mennessä Roccion vierelle. Bedio ei kuitenkaan tuntenut Rocciota, joten olisi ehkä hieman hölmöä mennä toisen vierelle vain. Ehkä joskus toisten.
Bedio ei ollut juurikaan kiinnittänyt huomiota pois lähteneeseen. Narttu ajatteli vain laumaa. Vai tälläinen tai ainakin osa Befalasista oli. Bedio tutustuisi kernaasti heihin kaikkiin.
Kun Roccio sitten totesi, että lauman pitäisi ulvoa Bedio yhtyi ajatukseen. Ensinmäisenä ei neiti kuitenkaan ulvontaa halunnut aloittaa ja Bedio päätti Clianthan tavoin odottaa, että joku muu sen aloittaisi.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 22, 2009, 19:09

Lucifer luimisti korviaan paikalta poistujalle. Aika epäkohteliasta lähteä kesken kokouksen! Olisi voinut jättää tulematta kokonaan, jos ei kerran kiinnostanut.
Koirasusi kuitenkin joutui pian taas keskittymään muiden puheisiin. Kovastipa nämä tällä kertaa juttelivatkin. Muut olivat urokselle vieraita, ja se tunsi olonsa ulkopuoliseksi tässä porukassa.
Mutta kun Roccio kehotti laumaansa ulvomaan Luciferin isän ja sisaren muistoksi, ei uros jäänyt muiden tavoin odottelemaan sen kummempia käskyjä tai muiden aloituksia. Se oli sen verran kauan tässä laumassa ollut, että osasi toimia itsekin.
Ja niin Lucifer sitten ulvoi kuono kohti taivasta suunnattuna, vaikkei sillä mikään hieno lauluääni ollutkaan.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 22, 2009, 19:24

Serpens kiinnitti huomionsa Bediosta muiden tiedusteluihin. Oliko lauman entiselle alfalle, tälle Nivyvalle, tapahtunut jotain ikävää? Kuullessaan hänen kuolleen, mustavalkoinen koirasusi muistikin Roccion maininneen heidän viimeksi kohdatessaan olleen vasta vähän aikaa alfana. Serpens katseli surullinen katse silmissään kun muut lohduttivat Rocciota, keltamerkkinen naaras meni jopa alfan luokse lohduttamaan häntä. Uros itse ei oikein osannut sanoa tilanteeseen mitään, katseli vain myötätuntoisena vierestä.
Serpens oli myös valmiina kunnioittamaan entisten johtajien muistoa ja kun eräs susiuros aloitti rohkeasti kunniotuksenosoittamisen, yhtyi Serpens ulvontaan.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 22, 2009, 19:40

Vaikka surumielisyys paistoi yhä myös Kajon hailakoista silmistä, naurahti hän pienesti Roccion käskylle olla teitittelemättä häntä.
"Anteeksi, unohdin", kojoottikoira pahoitteli muistaessaan toisen sanoneen jotakin samantapaista heidän viimeksi tavatessaankin. Naaraasta vain tuntui yhä niin hassulta sinutella itseään ylempiarvoisia tai vanhempia, mutta kai siihen oli vain totuttava. Andriaanalla kukaan ei tuntunut arvostavan teitittelyä turhan paljon.
Samassa Kajo kuitenkin huomasi mustaturkkisen urossuden hiippailleen hänen taakseen, jolloin hymy hyytyi nopeasti nuorikon huulilta. Yhäkään hän ei uskaltanut katsoa suoraan toisen peilisilmiin ja olikin varsin hyvillään, kun tuo lopulta lähti pois koko kokouksesta.
"En yhtään tiedä. Aika... Karmiva tyyppi", supisi kojoottikoira takaisin Rocciolle. Toivottavasti tuohon ei tulisi törmättyä öiseen aikaa metsässä tai mitään vastaavaa.

Kunnianosoituksen ehdottelu sai Aamunkajon kuitenkin nopeasti unohtamaan raitaselkäisen ilmestyksen, naaraan nyökäyttäessä painokkaasti kuonoaan ehdotukselle. Roccion sitten mainitessa sukulaissuhteestaan Heviosoksi nimitettyyn urokseen, ei naaras voinut olla pienesti hätkähtämättä. Hän oli kuullut aiemmin Heviososta Haelilta, ensiksimainitun ollessa kaiketi jälkimmäisen isoisä. Ja Hevioso oli nyt siis myös Roccion äidin kasvatti-isä. Kaikkea sitä.
Ristinkantajauroksen aloittaessa ulvomisen päätti Kajo kuitenkin nopeasti yhtyä kuoroon. Sukulaissuhteiden puimiselle olisi aikaa varmasti joskus toistekin, joten nyt naaras kohotti kuononsa ja kajautti ilmoille kirkkaan, heleän äänensä. Kunnia vanhalle johtajalle, onnea uudelle.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by draago on Mar 22, 2009, 19:52

Mustan punaraitaisen uroksen poistuminen herätti hieman keskustelua kummun laella seisovan alfan ja tämän keltamerkkisen toverin kesken, mutta sen harmaa antoi olla. Roccio suhtautui myös erittäin myönteisesti Arigonin ehdotukseen ja se helpotti urosta kovin. Naaras ehdotti samalla kunnioitusta vielä Nivyvaakin edeltäneelle alfalle Heviosolle. Mustaharja ei ollut tätä herraa tuntenut, mutta eipä sillä mitään valittamista olisi. Kaikki alfat ansitsisivat oman osansa kunnioituksesta.
Kaikki tuntuivat nyt odottavan jotakin merkkiä, josta ulvonnan aloittaa. Ristiä kaulassaan kantava uros ei kuitenkaan odottanut, vaan kohotti kuononsa taivaisiin ulvonnan aloittaen. Tämä Lucifer oli varmasti lauman pitkäaikaisimpia jäseniä, eikä kaihtanut aloittajan roolia. Arigon ei kuitenkaan viitsinyt jäädä miettimään mokomaa pitemmäksi aikaa, vaan kohotti sekin kuononsa ylös ja liitti äänensä surumieliseen kuoroon.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 22, 2009, 20:02

Roccio aloitti ulvontansa heti Luciferin perään. Koiran ulvonta kuulosti varmemmalta mitä kaksi edellistä oli ollut ja hyvä niin. Narttu oli kuitenkin ensimmäisiä, joka lopetti ulvonnan jääden kuuntelemaan loppu kuoroa. Ei sitä voinut sanoa mitenkään kauniiksi laulamiseksi. Säröääniä löytyi, mutta oli siinä oma hehkeytensä. Se tuntui jotenkin yhteinäiseltä ja kotoiselta.

Loppua odotellessa Roccio silmäili uudemman kerran laumalaisiaan. Hän tunsi täältä muutamat ja edelleenkin se poistunut tyyppi häiritsi. Kuka ihme sekin uros oli ollut? Nartun silmät pysähtyivät pidemmäksi aikaa Luciferiin ja koira mietti tietäisikö setä tuosta toisesta enemmän, tai kukaan tahansa muu. Sitä ei oikein kehdannut kysyä.
"Anteeksi, mutten tiedä teidän kaikkien nimiä. Muutamat olen tavannut, mutta jos mainitsisitte nimmenne uudelleen?" Roccio pyysi kainosti.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 22, 2009, 20:10

Cliantha sai nopeasti ulvonnasta kiinni oranssikuvioisen aloittaessa. Se joutui keskeyttämään ensimmäisen ulvaisunsa kesken tosin, sillä ääni oli käheytynyt pitkän puhumattomuuden tuloksena. Se sai kuitenkin sitä seuraavalla ulvonnallaan korostettua kuoroa omalla äänellään, ja koko kuoro mahtoi kantaa äänensä pitkälle halki Andriaanan. Jonkun aikaa ulvottuaan Cliantha kuitenkin lopetti muiden joukossa ja tähtäsi katseensa suoraan Roccioon.

Tummaturkki kuunteli johtajan pyynnön ja nyökkäsi pienesti, vilkaisten ympärilleen samalla. Se päätti aloittaa nimikierroksen. "Minä olen Cliantha, hauska tutustua, Roccio, johtaja", narttu sanoi pienesti hymyillen ja nyökkäsi lauseensa perään vielä, antaen vuoron seuraavalle. Ei tätä kyllä oikein tutustumiseksi saattanut kutsua, mutta susi ei ollut keksinyt oikein muuta sanottavaa. Olihan tämä senkin ensimmäinen kerta tavata uusi johtaja.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by ticarri on Mar 22, 2009, 20:16

Bediokin yhtyi viimein susien kuroon ja päästi ilmoille hieman surumielisen, mutta loppua kohden piristyneen ulvonnan. Onneksi Bedio ei ollut tuntenut Befalasin edellistä alfaa muutenhan hän vollottaisi vielä enemmän. Bedio ulvoi pitkään, mutta sitten kun happi alkoi loppua ja jonkin aikaa oltiin jo 'laulettu' lopetti Bedio ulvontansa. Keltaisilla silmillä neiti katsoi Rocciota ja iloinen ystävällinen hymy kohosi suden huulille. Bedio ainakin esittäytyisi mielellään. ja kun neidin aika tuli Bedio esittäytyi."Bedio." Neiti tyytyi sanomaan vain nimensä. Eihän sillä muuta esiteltävää ollutkaan.
Mutta sitten eräs asia luikahti suden mieleen. Hänenhnä piti tehdä eräs asia. Kehtaisikohan hän lähteä. Pakko se oli. Monet katsoisivat hänen lähtöä paheksuvasti, mutta minkäs teki. Itselleen Bedio kuitenkin vannoi, että ensikerralla, kun koko lauma kutsuttaisiin paikalle hän olisi kokouksessa tappiin asti.
Hitain epävarmin askelin Bedio kapusi Roccion vierelle. "Anteeksi, mutta jos sinua ei mitenkään haittaa minun pitäisi mennä. Olen todella pahoillani Äitisi puolesta ja saanen sanoa, että minua hävettää lähteä kesken kaiken, mutta minun on pakko ja jos et kamalasti pane pahaksesi poistuisin nyt. Toivottavasti tapaamme joskus. Tutustuisin sinuun mielelläni" Bedio puhui hiljaa melkein kuiskien. Ja kun neiti oli asiansa sanonut se kapusi alas ja lähti vähin äänin ja synkin mielen pois paikalta. Ennen katoamista metsään neiti vilkaisi taakseen ja huokaisi surullisesti.

// Mrr. Minulle tuli nyt hieman äkkilähtö(taas). Ensikerralla, kun YP on niin vannon kautta kiven ja kannon, että olen viimeisiä jotka poistuvat. Bedio häippäsi ja minä nyt mukana. Hyvät loppupelit kaikille ja heissan.//

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 22, 2009, 20:24

Sitten oli ulvonnat ulvottu, ja kaikki nököttivät taas sievästi hiljaa aloillaan. Bedioksi esittäytynyt joutui sekin lähtemään, ja Lucifer katsoi toisen perään hieman kummissaan. Jopas oli tänään lähteväistä porukkaa.
"Lucifer."
Uros kuitenkin ilmoitti nimensä siinä missä muutkin. Se koetti painaa mieleensä Bedion nimen ja ulkonäön, samoin kuin Clianthaksi esittäytyneen nartunkin. Paljon uusia naamoja.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 22, 2009, 20:37

Serpens lopetti ulvontansa muiden myötä. Roccio kehotti ystävällisesti heitä kaikkia kertomaan nimensä. Serpens ihmetteli kun Bedio esittäytyi ja poistui paikalta sen jälkeen. Olisi ollut mukava jutella naaraan kanssa, mutta toiste sitten.
"Serpens, saatat ehkä muistaakin minut", Serpens totesi hymyillen Rocciolle. Ei siitä niin pitkä aika ollut, kun uros oli tavannut ensimmäistä kertaa Roccion ja liittynyt Befalakseen.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 22, 2009, 20:47

Kajo ulvoi pitkään ja hartaasti välittämättä lainkaan siitä, kuinka äänensä kuulosti hivenen epäsointuvalta itseään huomattavasti suurempien koiraeläinten joukossa. Lopettaessaan joutui naaras vetämään varsin syvään henkeä, keuhkojen tyhjennyttyä kokonaan moisessa ääntelyssä. Oli ollut hieno kunnianosoitus se, nuorikko totesi mielessään ja heilautti häntäänsä tyytyväisenä.

Roccion jälleen puhuessa katsahti Kajo ensin kohti johtajaansa, nuorikon kääntyessä kuitenkin pian muun lauman puoleen. Turhahan hänen olisi ollut Rocciolle esittäytyä, kun tämä kaikesta päätellen hänet näytti tuntevan.
"Minun nimeni on Aamunkajo", kojoottikoira lausui yksinkertaisesti, jättäen erinäiset lisärimpsut pois. Ne kun tuntuivat hieman liian hienostelevilta, kun muutkin näyttivät ihan yksiosaisia nimiä omaavan.
"Hauska tavata teidät kaikki."

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by draago on Mar 22, 2009, 20:58

Ulvonta ei kestänyt kauaa ja muiden äänten sammuessa antoi Arigonkin omansa vaieta. Se oli ollut hieno muistelo edellisista alfoista ja onnen toivotus uudelle. Hetken kaikki olivat taas hiljaa, kunnes Roccio kysyi laumalaistensa nimiä. Uros kuunteli kuinka muut esittäytyivät ja yritti painaa nimet mieleensä. Oman voronsa tullessa mustaharja totesi melko yksinkertaisesti:
"Olen Arigon."
Se ei tiennyt virkistäisikö nimen sanominen niiden muutamien mieltä, jotka susi oli jo aiemmin tavannut.
Vaikutti, että kaikki sanottava olisi pikku hiljaa sanottu. Muutama koiraeläin oli jo lähtenyt ja Arigonista tuntui, että sen pitäisi itsekin pian lähteä. Uros nousi ylös ja sanoi:
"Minäkin esitän pahoitteluni, mutta minunkin on nyt aika lähteä. Oli mukava tavata teitä ja toivottavasti tapaamme joskus uudestaan."

Tämän sanottuaan mustaharja nyökkäsi kohteliaasti kaikille ja lähti ravaamaan kohti metsää kadoten pian sen pimentoon.

#Sori, mutta viikko kutsuu, joten minunkin on nyt seuranne jätettävä. Ensi yp:tä odottelemaan.#

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 22, 2009, 21:10

Roccio hymyili tyytyväisenä. No niin, nyt piti laittaa muistiin kaikki nimet, jotta voisi seuraavalla kerralla sanoa "hyvää päivää, minä muistankin sinut viimeisestä kokoontumisesta". Narttu käänsi katsetta sitä mukaa kuin nimiä tuli. Vihreätukkainen oli Cliantha ja tämä oli hiljaisempi persoona. Sitte oli Bedion, jolla oli kauniit kultaiset silmät. Bedion lähti kuitenkin.
"Ei se mitään ja kiitos lohdusta. Toivottavasti tapaamme vielä", Roccio vastasi nyökäten toiselle.
Sitten olikin vanha tuttu Lucifer, Serpens ja Kajo. Harmaasta uroksesta paljastui Arigon. Narttu nyökkäsi vastaukseksi urokselle.
"Minäkin toivon sitä. Näkemiin", narttu vastasi nyökäten vielä kerran sanojensa painoksi.

Roccio pysyi hetken hiljaa tajuten samalla erään asian. Koira kikatti itselleen.
"Anteeksi, mutta minä olen unohtanut esitellä itseni. Olen Roccio, kuten kaikki tiedätte, näköjään", koira vastasi ja hihitti lisää.
"Tämä tuntuu hassulta esittäytyä jälkikäteen."

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 22, 2009, 21:45

Aamunkajo. Jopas oli nimi. Jatkuvasti pätemään pyrkinyt Arigon teki lähtöä, ja Lucifer ei enää jaksanut edes kiinnostua moisesta. Kohta varmaan lähtisivät loputkin ja se jäisi kaksin Roccion kanssa.
Alfanaaras alkoi kummasti hihitellä itsekseen, ja Lucifer kohotti kulmaansa moiselle. No jopas. Äsken kaikki olivat angstanneet yhdessä ja nyt yksi vaan hihitteli korkeuksissaan.
"No hyvä että edes nyt."
Se sanoi, ihan vain muodon vuoksi. Tuntui, että tässä piti sanoa jotain mutta mitään älykästä Luciferilta ei tähän hätään kyllä lohjennut.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 22, 2009, 21:50

][ Äääh D: Anteeksi, unohduin sohvan perälle ][

Cliantha kävi jokaisen uuden kasvon läpi näiden lausuessa nimensä ja koetti pistää ne niin hyvin muistiinsa kuin suinkin kykeni. Se toisteli nimiä ja kertasi ne pari kertaa tummaturkki tummaturkilta, nyökkäillen samalla lähtijöille heippansa.
Roccion tajutessa esittelynsä unohtuneen ja tämän alkaessa hihitellä, tarttui tuo suloinen iloisuus mustaharjakseenkin, joka hymähti huvittuneena hymyillen kuunnellessaan johtajan esittelyä.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 22, 2009, 21:58

Serpens toivoi, että pystyisi muistamaan kaikkien nimet. Harmaaturkkinen Arigonkin poistui esittäytymisensä jälkeen. Serpenskin mietti poistumisen mahdollisuutta, mutta ei viitsinyt lähteä ennen kuin se olisi hyväksyttävää. Yhtäkkiseltään Roccio alkoi naureskelemaan. Serpensiä ihmetytti hieman naaraan käytös, toisaalta uros muisti alfan olleen iloinen persoona myös hyväksyessään Serpensin laumaansa.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 22, 2009, 22:05

Kajokin hymisi hyväksyvästi Roccion naurahdellessa omalle unohdukselleen. Ei sitä nyt kaikkea voinut kai johtajakaan muistaa, eikä tällä unohduksella ollut edes mitään vahinkoakaan tapahtunut. Pikkujuttuja.
"Ei kai meidän enää kannata täällä kukkulalla seistä? Kun nuo viralliset jutut on jo hoidettu ja kaikkea?" kojoottikoira uteli vaivihkaa johtajaltaan. Tuntui jotenkin hölmöltä tönöttää muita ylempänä, jos tässä aiottiin yhtään vapaammin jutustella.
Tehostaakseen sanojaan otti Kajo askeleen alempana olevien laumalaisten suunnalle, nyökäyttäen vielä kuonoaankin muutamia paikallaolijoita kohden. Samassa hän kuitenkin muisti aiemmin sivutun aiheen, päättäen nyt olevan tarpeeksi hyvä tilaisuus sen esilletuomiseksi.
"En tiennytkään, että olet tavallaan sukua sille Heviosolle. Minä tunnen hänen pojanpoikansa, Haelin", naaras kertoili varsin pirteästi siihen nähden, kuinka murheellinen tunnelma oli vielä äsken ollut.

// Saunaan menen, mutta tulen sen jälkeen vielä hetkoseksi takaisinkin, ellei mitään mullistavia tapahdu. //

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 22, 2009, 22:13

Roccio nyökkäsi Kajon ehdotukselle mennä alemmas. Toden totta, liian viralliseksi tämä muuttui. Katsoa nyt kaikkia ylempää ja niin. Narttu laskeutui "korkeuksistaan" alas "rahvaan" pariin. Kajon kysymys sai Roccion hiljentymään. Kuka oli Hael? Roccio ei ollut kuullut kyseistä henkilöstä yhtään. Luultavasti kyseessä oli joku, joka kuului lahkolaispuoleen... Nartun oli kenties parempi vältellä kyseistä urosta.
"En minä oikeastaan ole... täysin sukua Heviosolle", narttu täsmensi hieman aranpuoleisesti.
"Siis, äiti oli Hevioson kasvattitytär, mutta Lucifer on täysin sukua..." Roccio kertoi ja siirsi katseensa kyseiseen urokseen. Tämä tilanne tuntui jotenkin hassulta.
Samalla koira toivoi, ettei Cliantha ja Serpens jäisi kovin pahasti ulkopuolelle.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 22, 2009, 22:20

Luciferin korvat rekisteröivät nopeasti Haelin nimen, ja sen kiinnostus Aamunkajoa kohtaan nousi huippuunsa. Roccio jo hieman selvittelikin sukulaissuhteita.
"Niin, Hael on minun poikani."
Sanoi oranssimerkkinen tummaturkki Kajoa katsellen.
"Kuulisin oikein mieluusti, mitä hänelle nykyään kuuluu."
Denderan Lucifer oli ehtinyt jo tavata, mutta Haelista ja muista tovereista ei ollut kuulunut mitään aikoihin. Olisi kiva tavata muitakin pentuja ja kertoa suruisat uutiset eteenpäin.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 22, 2009, 22:25

Kajo naurahti hieman Roccion selittelylle, mutta näytti toisaalta myös varsin mietteliäältä.
"Niin, et kai varsinaisesti. Mutta sillä lailla... Melkein. Jos Hevioso oli äidillesi tavallaan isä", kojoottikoira pohti pysymättä itsekään oikein kärryillä ajatustensa kanssa. Vaikeaa.
Sen sijaan Luciferin sukulaisuussuhde kuulosti olevan helpommin määritettävissä, ja nuorikko käänsikin katseensa nopeasti tuohon ristinkantajaan tämän puhuessa.
"Te olette Haelin isä! Oi, hän kyllä mainitsi teidät, muttei nimeltä. En osannut yhdistää, vaikka näytätte kyllä vähän samalta", sortui tällä kertaa keltamerkki itse selittämään.
"Hänelle kuuluu minun nähdäkseni oikein hyvää. Hän on oikein kohtelias uros."

// Kuten ylemmäs ehdin editata, saunassa käyn siis~//

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 22, 2009, 22:27

Cliantha ilahtui kun johtaja laskeutui - Aamunkajo mukanaan - muiden laumalaisten tasolle. Narttu ei tosin oikein itse saanut mitään juttua aikaiseksi, eikä päässyt toisten mukaankaan kun alkoivat puhua Befalaksen ensimmäisestä johtajasta, Heviososta, josta ei sudella ollut sen suurempaa mielipidettä eikä tietoakaan.

][ Cliantha turhaaaa ][

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 22, 2009, 22:32

Serpens katseli kun Roccio ja Aamunkajo astelivat alemmas heidän kolmen seuraan. Muut rupesivat setvimään yhteisiä tuttavuuksiaan ja Serpensille tuli pakostakin vähän ulkopuolinen olo. Mielenkiinnolla uros kuitenkin kuunteli alfan ja muiden keskustelua.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 22, 2009, 22:41

Roccio räpäytteli yllättyneenä silmiään. Ai, Hael kuului siis Luciferille. Eli siis henkilö ei ollut lahkolainen! Hienoa, koko suku siis ei ollut niskaan hengittäjiä.
"En tiennytkään, että sinulla on pentuja", Roccio henkäisi hämmästyneenä. Narttu katui heti perää päästämäänsä kommenttia. Vähän liian suora ja epäkohtelias. Koira vilkaisi huolestuneena kahta muuta. Voi voi, tämä nyt ei menisi hyvin, jos muut lähtisivät jos tuntisivat olonsa ulkopuolisiksi. Ei pitäisi muodosta laumaan "me" ja "ne", vaan kaikkien pitäisi olla "me".

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 22, 2009, 22:44

Cliantha kuunteli toisten keskusteluja ihan mielellään, vaikka olisi kyllä ollut ihan mukava olla osa sitä. Pentuja, Hevioso, Hael.. Narttu kuunteli ja katseli toisten ilmeitä ja kasvoja otsaharjaksensa alta parhaansa mukaan, välillä heilauttaen pehkoa silmiensä tieltä sivuun. Ujo hymy käväisi silloin tällöin nartun huulilla jonkun vilkaistessa sitä. Kaikki hyvin, ei sitä haitannut pysyä hiljaa.

][ Zizuka, Tahmis, Lara, Lanfear, hitodama .. näinkö se menee? ][

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 22, 2009, 22:44

Lucifer nyökkäsi Kajolle.
"Hauska kuulla. Toivottavasti onnistun itsekin etsimään hänet jossain vaiheessa."
Se jutteli. Hienoa, jos Hael osasi käyttäytyä. Eipä olleet menneet vanhempien opit hukkaan. Roccion yllättyneelle kommentille uros vain naurahti lyhyesti.
"Onhan noita. Kokonaiset neljä kappaletta."
Koirasusi ei alkanut nimiä luettelemaan, Roccio saisi itse kysyä jos halusi tietää.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 22, 2009, 22:58

Kajo hymisteli ilahtuneen näköisenä Luciferille, heilutellen samaten pitkää häntäänsä niin, että ruohonkorret joutuivat väistymään sen tieltä.
"Hän olisi varmasti mielissään tavatessaan teidät taas", naaras totesi urokselle. Pian kääntyi katseensa kuitenkin kohti kahta ulkopuolisemmaksi jäänyttä toveria.
"Onko teillä sukulaisia täällä Andriaanassa?" kojoottikoira tiedusteli ja toivoi saavansa Clianthan ja Serpensinkin mukaan juttuun.

// Eikun oho, nyt jätin Lanfearin välistä... No, kaiketi voit pelata tällä kieroksella minun jälkeeni? //
/// Eääh, olen tuolla aiemminkin näemmä vuoroissa sekoillut... Pahoitteluni. Mutta eiköhän tuo Tahmiksen mainitsema järjestys tosiaan se oikea ole. ^^' ///

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 22, 2009, 23:03

Serpens istuskeli hiljaa niityllä ja kuunteli toisella korvalla muiden puhelua. Uros huomasi ettei hän ollut ainoa, joka ei osallistunut keskusteluun, vaan myös Clianthaksi esittäytynyt naaras kuunteli toisten puheita. Roccion vilkaistessa heihin Serpens hymyili alfalle näyttääkseen ettei sitä haitannut, vaikkei voinut liittyä keskusteluun.

[[ Eihän tuo mitään, voin kyllä kirjoittaa sinun jälkeesikin. ]]

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 22, 2009, 23:13

Roccio ajatteli asiaa. Luciferilla oli neljä pentua.
"Kuinka vanhoja?" narttu kysyi uteliaana. Saman tien toinen kutkuttava ja hieman ei-niin-kohtelias kysyys nousi mieleen.
"Tiedätkö... Mihin laumaan he menevät?" Roccio kysyi kääntäen päänsä pois Luciferistä. Sinisten silmien katse kuitenkin pysyi oranssimerkkisessä uroksessa. Roccio kiitti hiljaa Kajon yritystä saada muita mukaan keskusteluun.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 22, 2009, 23:21

'Tai sitten ei.'
Lucifer vastasi ajatuksissaan Kajon sanoihin. Nartulle se tyytyi vain nyökkäämään hymyillen. Ei sitä sopinut kaikille kailottaa Nepistä.
"Kaksivuotisia. Kaikki Haelia lukuunottamatta ovat Carmiksessa. Hael Befalasissa."
Uros kertoi, kun Roccio tuntui sitä kovinki tärkeänä pitävän.

//Heitän tähän kun tuo Tahmis on offissa.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 22, 2009, 23:25

Serpensiä hieman epäröi vastaamista Aamunkajon esittämään kysymykseen, mutta ei uros tuppisuunakaan halunnut istua muiden keskustellessa vilkkaasti.
"Minulla ei ole sukulaisia Andriaanassa", Serpens sanoi lyhyesti.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 22, 2009, 23:27

][ Netti lagaa. ][

Kajon kysymykseen Cliantha vain pudisti pienesti päätään, mitä kukaan tuskin edes huomasi. Nartulla ei ollut sukulaisia olemassa enää missään, kaikki kun olivat kuolleet sellaiset puolitoistavuotta sitten. Tätä se ei kuitenkaan menisi mainitsemaan, oltiin surkuteltu läheisten kuolemaa jo ihan tarpeeksi tässä kokouksessa. Eikä tummaturkki halunnut nousta puheenaiheeksi omalla menetyksellään. Se vain tyytyi istumaan paikoillaan ja kuuntelemaan toisten juttuja jälkikasvusta ja sukulaisista.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 22, 2009, 23:30

Kajon huulilla välkehtivä hymy laimistui ikävästi, kun ei hän tuntunut yrityksestään huolimatta saavan vieraampaa kaksikko juttelemaan niitä näitä. Hänestä tuntui myös hieman pahalta tapa, jolla Serpens hänelle vastasi: ei nuorikko toista tentata halunnut, kunhan koetti keksiä jotakin juteltavaa!
"Vai niin", naaras kuitenkin vastasi pakotetun huolettomalla äänellä. Katsekin karkasi kuin varkain takaisin Luciferiin ja Roccioon, kuin apua pyytämään.
"Entäs, tuotaa..." kojoottikoira kuitenkin koetti yhä jatkaa, "oletteko te asuneet täällä kauan? Andriaanalla?"

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 22, 2009, 23:41

Roccio jäi pohtimaan asiaa. Aika... hassua ajatella, että sedällä oli jo kaksivuotiaita pentuja. Miksei Roccio ollut kuullut heistä aiemmin? Toisaalta, alueet olivat laajat, eikä Roccio olisi välttämättä osannut yhdistää. Niin, kai se niinkin oli. Ja yksi heistä jopa Befalakseen!
"Heidät olisi mukava tavata, vaikka vain ohimennenkin", Roccio hymähti. Ajatella! Peräti ihan mukavia serkkuja, eikä mitään lahkolaisia.

Roccio päätti kiittää Kajoa myöhemmin tästä avusta ja narttu nyökkäsi kojoottikoiralle tämän luodessa vilkaisuja Luciferiin ja Roccioon. Hyvin menee, oikein loistavaa, juuri näin. Kaikki suostumus tälle.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 22, 2009, 23:54

Lucifer hymyili Rocciolle.
"Eiköhän se onnistu. Vilkkaita lapsia."
Se lupasi. Kyllä Roccio varmaan joskus ainakin pariin serkkuunsa törmäisi. Jos ei muuten, niin vahingossa vaikka.
Urheasti Kajo koetti vääntää keskustelua kahden tuppisuun kanssa, melko kehnolla menestyksellä. Sääli sinänsä, oli hauskaa, kun tuollaisia sosiaalisia tyyppejä oli vielä olemassa.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 23, 2009, 0:02

Serpens huomasi, että Aamunkajon hymy hieman hyytyi kun ei saanut heitä kunnolla puhelemaan. Toivottavasti uros ei sentään ollut loukannut naarasta hieman vaisulla vastauksellaan, minkäs sille voi kun ei oikein keksinyt mitään sanottavaa.
"Minä olen ollut täällä aika vähän aikaa", koirasusi sanoi tällä kertaa ystävällisemmin ja hymyili hieman, "Entäpä sinä, oletko sinä asunut saarella kauankin?"

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 23, 2009, 0:13

Lopultakin Kajo sai jotakin vastakaikua puheilleen, Serpensin ansaitessa yhden ylimääräisen hännänheilautuksen siitä hyvästä osakseen. Ei tästä nyt varmaan kovin pitkää juttua väännettäisi, mutta ainakin se oli tyhjää parempi.
"Ei, en minäkään hirvittävän kauaa ole. Liityin Befalasiinkin vasta melko äskettäin", kojoottikoira kertoili tummalle urokselle.
"Mutta täällä on kyllä ollut... Oikein mukavaa." Lyhyt tauko luikahti lauseeseen oikeastaan vahingossa, jostakin alitajunnan sopukoista. Vaikka keltamerkkinen juuri nyt saikin väännettyä kasvoilleen iloisen ja huolettoman ilmeen, ei se aurinko kellekään aina ollut paistanut. Nyt sysäsi nuorikko omat murheensa kuitenkin tiukasti sivuun, kieltäytyi päästämästä niitä mieleensä.

Jälleen kiersi Kajon katse kohti Rocciota ja Luciferia, koko elikon tosin kääntyessä tällä kertaa mukana. Ei kojoottikoiralla ollut kaksikolle sen kummempia sanomisia, hänen keskittyessä oikeastaan vain seuraamaan toisten juttua sivusta. Vaikkei naaras Luciferia tuntenutkaan hän uskoi, että toinen oli varmasti mitä mukavin olento, ainakin poikansa juttujen perusteella. Ja Rocciosta nuorikko piti johtajana ja kenties ihan ystävänäkin, minkä ajatteleminen auttoi osaltaan tukkimaan murheellisempia juttuja kauemmas mielen perukoille. Oli tässä maailmassa hyviäkin juttuja, ja tyyppejä, olemassa.

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by kadmium on Mar 23, 2009, 0:14

[[Anteeksi, ohitan hiton (tavallaan), pakko juosta nukkumaan.]]

Roccio hymyili.
"No, viralliset asiat on sanottu, voitte poistua paikalta tai jäädä vaihtamaan kuulumisia", narttu ehdotti ja katsoi sitten Luciferia. Roccio mietti hetken mitä sanoisi.
"Setä, voisimmeko poistua ja keskustella hetken aikaa kuulumisista?" koira ehdotti ja vinkkasi kulkemaan yhtämatkaa metsikköön.

[[Kiitos YP:stä. Love you all <3]]

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by tahmis on Mar 23, 2009, 0:15

Cliantha nosti puutuneen peränsä ylös kavuten neljälle jalalleen ja nyökkäsi pienesti jäljelle jääneille koirille, kadoten sitten niityn laitaan ja sieltä metsään.

][ Argh kun alkoi netti jumimaan ikävästi tässä loppu puolella D: Kiitokset YP:stä kuitenskin <3 ][

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lara on Mar 23, 2009, 0:16

Lucifer nousi Roccionkin tehdessä lähtöä.
"Mieluusti. Hei vain teille."
Se hyvästeli loput laumasta ja meni Roccion perässä.

[[Mors!]]

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by lanfear on Mar 23, 2009, 0:27

"Sama täällä, en minäkään ole kauaa Befalakseen kuulunut", Serpens totesi edelleenkin hymyillen, "Minullakin on ollut mukavia hetkiä saarella." Aamunkajo vaikutti ihan mukavalta tyypiltä, joskus voisi ehkä enemmänkin jutella naaraan kanssa.
Serpens kääntyi Aamunkajon tavoin alfansa ja tämän sedän puoleen. Roccio päättikin kokoontumisen siihen ja lähti Luciferin kanssa samaa matkaa. Serpens hyvästeli muut, ennen kuin kääntyi lähteäkseen pois niityltä metsän suojiin.

[[ Kiitoksia kaikille pelistä. ]]

Re: YP - Meissä virtaa musta voima
Post by hitodama on Mar 23, 2009, 0:35

Aamunkajolle tuli melkoisena yllätyksenä Roccion ilmoitus tapaamisen päättymisestä. Johan tässä oltiinkin jo turistu, totta, mutta silti.
"Hei vaan Roccio, Lucifer", kojoottikoira hyvästeli hieman hämillään.
"Hei teillekin", jatkoi naaras käännähtäen kohti Clianthaa ja Serpensiä. Kukin lähti astelemaan omaan suuntaansa, mutta nuorikko tuntui liimautuneen paikoilleen. Itsepintaisesti piti naaras hymyn kasvoillaan, vaikka jokin ääni koettikin vakuuttaa, ettei ollut enää ketään hymyä näkemässä. Hän oli jäänyt yksin.

Huokaisten lähti Kajokin lopulta astelemaan samaiseen suuntaan, josta oli kummulle saapunutkin. Hän ei keksinyt enää oikein mitään positiivista ajateltavaa, joten keskittyen tiiviisti vain kuuntelemaan puukorujensa naputusta katosi naaraskin pian niityltä metsän reunaan.

// Jees poks kiits. <3 //