Aamunkajo - RPGs


Authors
hitodama
Published
5 years, 11 months ago
Updated
5 years, 11 months ago
Stats
22 149670

Entry 18
Published 5 years, 11 months ago
3158

Explicit Sexual Content Explicit Violence

All the rpg threads of Kajo collected to one place! The writers are mentioned separately in each entry.

Theme Lighter Light Dark Darker Reset
Text Serif Sans Serif Reset
Text Size Reset

Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!


Djala » Nurmikenttä » Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!

Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by neftichan on Jun 2, 2011, 17:05

//hito ja Kaamos tänne//

Kultaturkkinen susi uros jolkutti iloisesti menojaan. Se oli käynnyt tutkimassa hieman Carmiksen vesiputousta, sekä tavannut juuri veljensä, ja saannut tietää tämän olevan elossa. Siis tämän mukavemman veljen, ei sitä toista. Tosin se toinenkin oli elossa, mutta siitä Fiachra ei tiennyt mitä mieltä olisi, lähinnä se ärsytti. Uros oli nyt hieman lipsunut Ederan rajojen ulkopuolelle ja oli hieman Djalan puolella niityllä, ja katselii kaunista laajaa aluetta.
'Miksihän Edera ei ole tätä aluetta vallannut'
Uros mietti itsekseen kun katseli niittyä, niin se ainakin olisi tehnyt. Kaikkea kun ei uros tiennyt Ederan historiasta. Musta harjas istahti ja sukaisi suortuvansa kuosiin ei passannut olla karvakaan väärässä asennossa näin komealla herralla. Tosin pitemmän päälle istuskelu oli tylsää. Tulisipa vaikka joku häntä ihaileva narttu pitämään hänelle seuraa. Ruskeasilmä vaipui ajatuksiinsa.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by mira on Jun 2, 2011, 19:03

Senjiro oli taapertamassa tapansa mukaan Ederan rajoja, ja uros oli kävelemässä metsän reunalla, kun se bongasi jonkun kultaturkkisen. Hajusta päätellen susi, mutta se oli Djalan puolella - mutta Senjiro hoksasi, ettei Fiachralla ollut koruja - siispä toinen oli varmaan Ederalainen? "Hei" Senjiro tervehti, ja poikkesi reitiltään, astellen toisen luo. "Taidat olla Ederalainen?" Senjiro vielä lisäsi, kallisti hieman päätään ja sen jälkeen vilkaisi taakseen. "Senjiro. Vartiokaarti" uros vielä esittäytyi, olihan se kohteliasta esittäytyä, vai mitä?

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by hitodama on Jun 5, 2011, 12:16

Kauniille nurmikentälle asteli pian kolmaskin olento, joka tosin lähestyi aukean keskiosia huomattavasti uroskaksikkoa varovaisemmalla asenteella. Aamunkajoksi kutsuttu pieni naaras oli kyllä ohimennen kuullut alueen vaihtaneen omistajaa, mutta silti epäilykset kalvoivat hänen mieltään - hän kun ei tahtonut vahingossakaan vaikuttaa rajaloukkausta yrittävältä tunkeilijalta ja saada Ederan susia niskaansa. Ilman hyvää syytä kojoottikoira ei olisi tullut lähellekään näitä maita, mutta eipä nuorikko millään huviretkellä tänään ollutkaan. Hän oli tullut keräämään yrttejä loukkaantuneelle puolisolleen, mistä syystä hän seisahtuikin viimein kellertävien kukkasten ääreen ja alkoi nyhtää niitä kokenein ottein irti kasvualustastaan.

Vasta muutaman kasvin kerättyään kuuli Kajo kuitenkin metsänreunasta puhetta ja vilkaisi äänen tulosuuntaan kohden. Kauempana patsasteli kaksi suurempaa koiraeläintä, joiden näkeminen sai naaraan kurtistamaan itsekseen kulmiaan. Niin sosiaalinen tapaus kuin befalaslainen yleensä olikin, päätti hän tällä kertaa jättää tervehtimiset sikseen: ehkäpä kaksikko antaisi hänen toimittaa asiansa rauhassa, mikäli hän ei olisi heille häiriöksi. Niinpä, sanomatta sanaakaan, jatkoi koristeltu elikko kukkasten poimimista.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by neftichan on Jun 11, 2011, 16:36

Fiachra kääntyi katsomaan tulijaa, mustaa sutta joka puhetteli häntä.
"Juu Edralainen. Juuri pohdin tässä miksi tämä nurmikenttä ei kuulu Ederalle. Ihan kiva alue."
Mustaharjas sanoi suorana ajatuksensa, mitäpä niitä salailemaan, kun toinenkin kuului samaan laumaan.
"Aikoa hienoa, että kuulut vartiokaartiin. Itsekkin haluaisin kovasti, mutta siinä on nyt kuulemma täyttää. Heittäisipä joku veivin niin vois paikka tulla"
Kultaturkkinen puhui kuin tululleen, vaikkein ollut koskaan Senjiroa nähnytkään.
"Olen Fiachra"
Ruskeasilmä totesi vielä katsoen samalla uudestaan ruohokenttää. Siinä samassapa osui silmiin herkullinen näky. Naaras niityllä! Miten mukavaa. Jutustellessa tuommoinen hauska lelu oli tullut paikalle kuin tilaksesta. Fiachra nousi ja käveli ylväästi huomattavasti pienemmän naaraan luokse.
"Hyvää päivää. Ei neidillä olisi aikaa hieman kaksin keskiseen jutusteluun"
Yritti Fiachra sanoa kauniisti toiselle, vaikka tasan tarkkaan välitti vain itsestään ja se kuului kyllä hiemna suden äänestä. Senjironkin se oli unohtanut jo, eihän toinen ollut naaras, joten tuskin olisi uroksesta hänen mieltään tyydyttämään.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by mira on Jun 11, 2011, 23:57

Senjiro virnisti Fiachralle. "Se on kuulunutkin" uros sanoi yksinkertaisesti (lol olihan se nurmikenttä, joka oli kuulunut Ederalle?). Senjiro nyökkäsi urokselle, olihan se ihan coolia kuulua vartiokaartiin, ja kuultuaan Fiachran seuraavat sanat, Senjiro katsoi epäuskoisena urokseen. Oliko se tosissaan?!
"Kysy Isteriltä" Senjiro tuhahti. Se vihasi Isteriä, ja pian susi huomasi nartun, pörhisti niskakarvojaan ja väläytti hampaitaan varoituksena - tuon saastaisen piskin ei auttaisi tulla yhtään lähemmäksi Ederan alueita, tai mustanpuhuva susi sinkoaisi koristellun rakin maata kiertävälle radalle.
Fiachra alkoikin jo lirkutella, ja epäuskoisena valkoposki katsoi laumaveljeensä. Wtf. "Et kai sinä katso tuollaista koristeltua piskiä sillä silmällä?" inhoavana Senjiro nosti päätään ja astahti mielenosoituksellisesti taaksepäin.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by hitodama on Jun 15, 2011, 14:20

Pitkään ei ehtinyt Kajo tälläkään erää kasveihin keskittyä, kunnes toinen vieraista koiraeläimistä päätti lähteä lähestymään hänen olinpaikkaansa. Kukkaset yhä suussaan jäi naaras katselemaan kultaturkkisen saapumista, mutta tuli epäonnekseen vilkaisseeksi myös kauemmas jättäytynyttä olentoa. Siinä missä kontaktia hakeva hukka vaikutti kovin kohteliaalta ja ystävälliseltä, näytti mustaturkki nimittäin väläyttelevän hänelle hampaitaan kovin uhkaavaan sävyyn, mikä sai nuorikon näyttämään pakostakin jokseenkin huolestuneelta.
"Oh, tuota..." sai hän vain takelleltua vastaukseksi rupattelua ehdottavalle urokselle.
"Minusta näyttää, ettei ystävänne pidä ajatuksesta. Olen pahoillani, jos häiritsin teitä jotenkin!" Kajo hetken kuluttua jatkoi ja nyökäytti pahoitellessaan kuononsa kunnioittavaan kumarrukseen. Samassa kauemmas jättäytynyt susi heitti ilmoille ajatuksen, joka sai naaraan punastumaan syvästi jossakin turkkinsa alla ja vetämään korvansa tiukasti vasten niskaa. Voi kuinka hän toivoikaan, että mustaturkki puhui pelkkää potaskaa!
"Minulla... On jo puoliso. Tulin hakemaan hänelle näitä kukkia", hän piipitti vastineeksi, vaikka vaikutti puhuvan ennemminkin maaperälle kuin kummallekaan vieraista uroksista.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by neftichan on Jun 17, 2011, 13:38

Fiachra pisti meileensä, että nurmi on kuulunut ederalle. miten se on voinnut kuulua, eikä kuulu? Azza ei ollut vaikuttanut semmoiselta johtajalta, joka antaa maiden vain mennä menojaan. Seuraavaksi se kääntyi Senjiroon päin.
"Ister kuka ihme se on? Juttelin Azzalacin kanssa"
Aika varma kultaturkkinen oli, että oli keskutellut johtajan kanssa. Samalla Senjiro olikin ihmetellut mustaharjaksisen lirkuttelua. Ruskeasilmä katsahti mustaturkkia ja siki tälle silmää. Tottakai uroksella täytyi olla tämmöiset asiat mielessä. Eikä toisen ulkonäöllä ollut väliä, kumminkin kaikki oli hänät itseään rumempia. Nyt Fiachra käänsi katseensa kuvioturkkiseen takaisin.
"Ei hätää, ei hätää. Et häiritse ollenkaan. Tuo Senjiro on vain huolissaan alueen rajoista. Älä siitä välitä"
Fiachra snaoi huolettomasti ja hieman tuli lähemmäksi narttua. Nartun viimeinen lause vasta saikin uroksen kiinnostumaan naaraasta.
"Voi unohda se uros, minä olen taatusti paljon parempi. Unohdat hänet äkkiä"
Mustaharja snaoi leppoisen huolettomalla äänellä, josta myös pirullisuuden saattoi kuulla.
"Mikäs muuten on neidin nimi, itse olen Fiachra"
Uros susi lirkutteli nartulle.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by mira on Jun 20, 2011, 19:44

"Ister on vartiokaartin johtaja" musta uros sanoi, äänestä ei kuvastunut minkäänlaisia tunteita. Ja pian Senjiro kurtisti kulmiaan kun toinen iski silmää tälle. Oliko kultaturkkinen homo? Ja mustaturkki oli vähän pihalla muutenkin, mitä nyt tapahtui täh? Ja Senjiro seuraili toisten sanailua kurtistellen kulmiaan, ja pian toinen esittäytyikin jo ihan täysillä ja Senjiro päätti jäädä seurailemaan, mihin suuntaan tilanne kehkeytyisi. Jos Fiachra ja narttu alkaisivat.. hmm, touhuta jotakin epäsiveellistä, Senjiro lähtisi lipettiin ja äkkiä. Yäk.

.: tök :.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by hitodama on Jun 25, 2011, 18:30

Fiachran mainitessa toverinsa äkäisten eleiden syyn hengähti Kajo syvään ymmärtäessään, millaiseen porukkaan oli ilmeisesti sattunut törmäämään. Kieltämättä juuri tätä hän oli pelännyt, mutta koska hänelle jutusteleva uros vaikutti toistaiseksi ihan asialliselta, ei hänellä varmastikaan ollut aihetta paniikkiin.
"Olette molemmat Ederasta, vai kuinka? En ole tulossa alueellenne, sillä tiedän ettette halua ulkopuolisia sinne. Ymmärrän sen kyllä ja kunnioitan laumanne toimintatapoja", naaras vakuutti sen verran kovaan ääneen, että Senjiroksi esitelty uroskin toivottavasti kuulisi hänen sanansa.
Vaan nopeastipa katosi puhti kojoottikoiran puheista ja olemuksesta kultaturkin komentaessa häntä unohtamaan miehensä. Aamunkajo pohti miten saisi selitettyä asioiden todellisen laidan suorasukaiselle sudelle, mutta ennen kuin hän ehti muotoilla sanansa haluamaansa muotoon, ryhtyi uros esittäytymään ja utelemaan vastineeksi nuorukaisen omaa nimeä.
"Olen Aamunkajo, Kuutuulen tytär, Tasangon heimosta ja Befalasin laumasta. Puolisoni taas on nimeltään Revontuli, eikä hän... Em, hän ei ole uros. Ja en minä häntä tahdo unohtaa, anteeksi nyt vain", koristeltu kojoottikoira selitti mahdollisimman rauhalliseen sävyyn, vaikka häntä hieman hermostuttikin se, mitä rempseä ja häntä niin kovin paljon suurempi Fiachra moiseen vastaisi.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by neftichan on Jun 26, 2011, 13:06

Vai oli tämä ISter sitten taas vartiokaartin johtaja. Pitäisi kai tavata joskus. Hyväkun Senjiro oli tämän kertonut. Fiachra pisti myös sen merkille, ettei Senjiro ollut kiinnostunut tästä nartusta, mikä olikin ihan hyvä. Saisi Narttu ihailla hänen kauneuttaan rauhassa.
"Ei huolta rajoista. Tämä nurmikkoa aluehan ei ole lauman maita. Ja meidän seurassa olet hyvässä turvassa"
Mustaharjas sanoi lipevästi nartulle. Pian tämä kuvioitu kertoikin nimensä ja laumansa. Se olikin varsin pitkä ja outo. Varmasti oli kauempaa kotoisin. Nimeen sinäänsä ei susi uros kerennyt kiinnittää huomiota kun sanoi narttu paljon mielenkiintoisempiakin asiota. Fiachra nauroi vapautuneesti ja suuren ääneen. Kunnes lopetti hetkeksi.
"Olet aika hassu. Etkai sinä nyt hyvänen aika väitä puolisosi olevan narttu?"
Fiachra sanoi kovin huvittuneeseen sävyyn. Eihän uros ollut edes moisesta kuulut. Ei nartut ihastu toisiin narttuhin, vain komeisiin miehiin kuten hän.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by mira on Jul 1, 2011, 22:11

Senjiro nosti päätään - hyvä, narttu ei kuulunut niihin idiootteihin, jotka olivat sitä mieltä, ettei Ederan alueita sopinut kunnioittaa - kuten se friikki faaraokoira. Ja pian Senjiro kuuli toisen sanovan, ettei puolisonsa ollut narttu. Epäuskoisena Senjirokin hiippaili lähemmäs. Se nyökytteli ponnekkaasti Fiachran sanoille, tosiaan. Mustaturkki vkatsoi epävarmana - mutta sitä näyttämättä - kultaturkkiin vieressään, tämä hassulta haiseva, koristeellinen elukka oli outo, jos sillä oli kerran nainenkin! Toffeehäntäinen katsoi kummissaan Kajoa.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by hitodama on Jul 6, 2011, 11:02

Jälleen nyökäytti Kajo kuononsa kiitolliseen kumarrukseen, kun Fiachra vakuutti naaraan olevan tyystin turvassa susien seurassa. Suoraan sanottuna nuorikko epäili olevansa paremmassa turvassa kyllä ihan yksinään, mutta itseään sättien hän pyyhki nopeasti moiset ajatukset mielestään. Ei hän voinut vieläkään ryhtyä uskomaan kaksikosta pahinta, sillä eiväthän nämä olleet edes varsinaisesti tehneet mitään häntä pelotellakseen! Vaan siitä huolimatta mairea tapa, jolla kultaturkkinen susi hänelle puhui, toi kojoottikoiran mieleen yhtäkkisesti niin elävästi Lack Sulkakorvan elkeet, ettei hän pystynyt työntämään huolestuneisuuttaan kokonaan syrjään. Ei etenkään Fiachran käydessä nauraa hekottamaan ja epäileväisemmänoloisen tummaturkinkin siirtyessä viimein seuraamaan tapahtumia lähietäisyydeltä.
"Kyllä, Revontuli on naaras, kuten minäkin. Hän tosin on koirasusi ja minä kojoottikoira, mutta ei millään sellaisilla ole väliä. Me rakastamme toisiamme syvästi", nuorikko selitti ujosti, mutta silti selvästi sanoihinsa luottaen. Oli hän toki kohdannut ennenkin pienoista kummeksuntaa parisuhteeseensa kuuluvia järjestelyjä kohtaan, mutta avoin nauraminen oli kieltämättä uutta ja saikin naaraan katseen karkaamaan hämillään kohti hänen omia varpaitaan.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by neftichan on Jul 6, 2011, 14:14

Fiachra pisti merkille, että Senjirokin kiinnostui nyt asiasta, kun kyseeseen tuli narttujen välinen outo rakkaus. Fiachra ei ainakaan voinnut sisäistää sitä, koska ei ollut ennen tavannut narttua joka rakastaa narttua. Toki sen uros ymmärsi, että hänen kauneeteensa saatto irakastua niin uros kuin narttu, mutta noin vain kaksi samaa sukupuolta olevaa. Ei, se ei voinnut millään olla luonnollitsa.
"Kuulen Aamunkajo, minusta tuo sinun juttusi ei ole ollenkaan normaalia. Minusta ainakin on hyvin outoa, etten minustä ole kiinnostunut. Olen taatusti viehättävämpi kuin joku narttu."
Fiachra sanoi ensin hyvin vakavasti, mutta sen jälkene naurahti taas. Jotenkin asia oli niin huvittava hänestä. Fiachra kirsi nartun toiselle puolelle niin, että Senjiro oli nyt toisella puolella, ja Kajo heidän välissä.
"Tiedäthän, ettei tuommoinen liitto voi onnistua, vaikka rakastaisitte"
Kultaturkkinen sanoi ilkeään sävyyn.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by mira on Jul 6, 2011, 14:43

Senjiro virnisti - mitä sattui hyvin harvoin - Fiachralle. "Se on vastoin luontoa" uros kommentoi Kajolle, ja sen jälkeen Fiachra pitikin pitkän saarnan. Senjiro kohotti kulmaansa kultaturkille - no, miten vain. Ole viehättävä. Senjiro oli puhdas hetero, eikä se nähnyt Fiachrassa mitään viehättävää. Mukavalta se kyllä vaikutti. "Ja mistähän tuonnäköinen rakki kuin sinä olet puolison, vieläpä nartun löytänyt? Toisaalta, jos puolisosi on puoliksi saastainen rakki en ihmettele. Ehkäpä hän ei löytänyt muuta, ja joutui tyytymään sinuun.. kääpiö" Senjiro tuhahti sanat, se ei ollut kovin hyvä haukkumaan, kunhan vain puhui (omasta mielestään) kauniita tosiasioita.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by hitodama on Jul 17, 2011, 20:38

Kajo piti katsensa tiukasti omissa keltaisissa tassuissaan, kun molemmat urokset kävivät epäilemään sanallisesti hänen liittonsa luonnollisuutta. Toisten ikävät puheet kirpaisivat kyllä, mutta naaras yritti silti ymmärtää kaksikkoa. Eihän hän itsekään ollut vielä jokin aika sitten osannut käsittää samaa sukupuolta olevien välistä rakkautta alkuunkaan! Kyse siis saattoi olla pelkästään susien tietämättömyydestä.
"Normaalista en tiedä, mutta meillä se on toiminut hyvin. Olemme oikeasti hyvin onnellisia yhdessä", hän yhä puolusteli, vaikka äänensä värisikin aavistuksenomaisesti toisten laukomista iskuista. Mutta vasta mustan hukan seuraava haukkuryöppy osui kunnolla maaliinsa ja sai nuorikon järkyttyneen katseen kääntymään epäuskoisena kohti Senjiroa.
"Mit... Mitä sinä puhut?" hän henkäisi voimatta uskoa korviaan. Jopa naiivi Kajo tajusi, että toisen tarkoitus oli varmasti loukata häntä, mutta hän ei ymmärtänyt miksi.
"En ole mikään kääpiö, olen kojoottikoira. Esi-isistäni jotkut vain olivat sellaisia koiria, joilla on lyhyet jalat! Eikä Revontuli ole mitenkään saastainen! Miten voit sanoa niin, vaikket edes tunne häntä?" naaras vastusti. Samassa hän huomasi Fiachran kiertäneen hänen taakseen, mikä sai befalaslaisen luimistamaan korviaan ja vetämään häntänsä tiiviisti koipiensa väliin. Ehkä hänen olisi sittenkin pitänyt uskoa aikaisemmin vaistojaan ja lähteä lipettiin, sillä nyt hän näytti olevan varsin pahasti saarroksissa.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by neftichan on Jul 29, 2011, 18:24

Senjiro oli kyllä kova jätkä sanojensa perusteella. Taisi tosiaan kolahtaa sanat pahasti kuviollisen nartun korville. Pikkuinen narttu yritti hieman vastaankin väittää, mutta aika tuleksetonta oli tommoinen väittäminen. Fiachralle ei ollut merkitystä koolla, tai mistä on kotoisin. Urokselle oli tärkeintä kuinka paljon häntä ihaili, ja tietenkään kultaturkkinen ei voinnut sietää narttua, joka ajatteli toista samaa sukupuolta olevaa ennemmäin kuin häntä. Hyi, että.
"Voi sinua luonnonoikkua"
Fiachra totesi ja kumartui nuuhkaisemaan narttua hyvin läheltä kasvoja, jospa narttu huomasi tämän viehättävyyden.
"Mistä sinä edes kekseit että voit tykätä nartusta. Ja vaikka se nyt onnistuu, entäs kuin pentuja haluat, meinaatko tätä hempukkaasi pettää sitten"
Uros yritti puhua siististi vaikka, sävy oli hyvin pilkallinen ja ivaava.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by mira on Jul 29, 2011, 23:52

Senjiro katsoi Kajoa kummissaan. "Minä puhun totta" uors huomautti sitten. "Ole mikä olet, luonnonoikku sinä silti olet" Senjiro tuhahti. Narttu näytti siltä, että se voisi puhjeta kyyneliin. Senjiro tuhahti. "Mikä tahansa, mikä liikkuu sinun seurassasi pidemmän aikaa, on enempi vähempi kummallinen ja.. siten saastainen" Senjiro oli selkeä mies. Koirat olivat kuvottavia, paitsi Ileya joka vaikutti mukavalta hemmolta. Ja sitten kun Fiachra alkoi jutella mukuloiden hankkimisesta, senjiro kohotti kulmiaan. "Fiachra, entä jos noilla luonnonoikuilla on joku oma, mutkikas menetelmä missä kieli työnnetään-" Senjiro vaikeni mielikuvien saavuttaessa sen. Hyi olkoon.

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by hitodama on Aug 8, 2011, 12:34

Kajo yritti parhaansa mukaan repiä silmänsä katsomaan kahteen suuntaan yhtä aikaa, mutta valitettavasti moinen yritys oli tuomittu epäonnistumaan, ja taakseen kiertänyt Fiachra pääsi jälleen yllättämään hänet tunkemalla suuren sudenpäänsä lähes kiinni pienempänsä kasvoihin. Naaras olisi tahtonut tehdä jotakin - paeta, puolustautua, mitä vain - mutta pelkäsi liikaa uskaltaakseen edes väistää toisen nuuhkaisua. Hän ei voinut kuin seistä kauhusta kankeana paikoillaan ja painaa muserretun katseensa maahan, kun kultaturkki päätti kaiken lisäksi pureutua aiheeseen, joka narttuparia itseäänkin oli kiusannut. Pennuttomuus oli etenkin Revontulelle kova pala, eikä sen hyväksyminen Aamunkajollekaan helppoa ollut, mikä näkyi kovin selvästi hänen murheellisilta kasvoiltaan. Vasta Senjiron yhtyessä kuoroon sai nuorikko kuitenkin suunsa jälleen auki.
"Ei!" hän kivahti haluamatta kuulla loppuun sitä, mitä tumma hukka aikoi sanoa. Keltamerkkinen kun ei tosiaankaan halunnut keskustella yhtään tämän tarkemmin seksielämästään tungettelevien susien kanssa!
"Ei siitä... Synny pentuja. Me aiomme adoptoida jonkun pennun, jonka vanhemmille on käynyt jotakin. Sellaisiakin kun joskus aina sattuu eteen", hän yritti selittää samalla, kun sai viimein jalkoihinsa taas hieman eloa. Vaivihkaisesti kojoottikoira pakitti itsensä ulos urosten muodostamasta kahden miehen piirityksestä ja käännähti sitten pikaisesti kohti Djalan aluetta - turvaa.
"An-anteeksi nyt, mutta, um, minun on nyt kyllä jo ihan pakko palata kotiini. Hyv-hyvää päivänjatkoa", Kajo mutisi ääni väristen ja lähti juoksemaan minkä lyhyistä jaloistaan pääsi. Kukat ja kaikki jäivät tässä nyt kyllä saamatta, mutta sille ei voinut mitään. Nuori naaras kun olisi antanut kenties jo yhden tassunsakin, että olisi päässyt ulos kertakaikkisen ahdistavaksi käyneestä kanssakäymistilanteesta; kasvien, joita sai kyllä muualtakin, takia hän ei tosiaankaan enää paikalla jumittanut.

Vilkaisemattakaan taakseen juoksi Aamunkajo korvat luimussa ja häntä koipien välissä niin pitkälle Djalan maille, ettei Ederaan kuuluvilla hukilla voinut olla sinne mitään asiaa, ennen kuin hän lysähti niille sijoilleen ja murtui itkemään pelkoaan ja loukatuksi tullutta sydäntään murheen täyttämällä äänellä.

// Joo tämä jumahti nyt sen verran pahoit, että nypin Kajon ulos. Kiitos kuitenkin pelistä! //

Re: Kaikkea sitä näkeekin kun vanhaksi elää!
Post by mira on Sept 3, 2011, 12:34

Senjiro tuhahti, kun tuo luonnonoikku karkasi. Menkööt. "Oli miellyttävää tavata, Fiachra, ja toivon, että tiemme risteävät uudelleen" musta sanoi ja soi harvinaisen hymynsä kultaturkille. Oli kivaa.
"Minun pitää jatkaa vartiokierrostani" uros ilmoitti ja lähti astelemaan kohti Ederaa.

.: Joo, tämä jumahti nyt vähän liikaa : /. utta kiitosta pelistä! :.