Aamunkajo - RPGs

Befalas » Havumetsä » Fell in love

Fell in love
Post by mira on Dec 20, 2010, 15:34

// Otsikko vain.. on.
Mutta siis hitski ja Kajo <3

Revontuleksi kutsuttu koirasusinarttu asteli rauhallisesti pitkin havumetsikköä, kohotellen aina päätään ja vetäen syviä, tasaisia hengähdyksi; korkea pään asento, rauhallisessa asennossa oleva häntä ja rauhallinen askellus sekä rauhallinen hengitys ilmaisivat kaikille havumetsässä oleville (tai ainakin lähietäisyydellä oleville) että narttu oli hyvällä tuulella auringon valon siivilöityessä maahan, luoden pieniä valoisia laikkuja muuten kenties hieman synkähköön havumetsään.
Koirasusi oli kerrassaan mainiolla tuulella. Se seisahtui, katsahti ympärilleen ja valitsi mukavan paikan erään suuren kynttiläkuusen alta ja ryömi sinne loikoilemaan mukavassa, pienessä valossa joka oli pienenä laikkuna Repoliinan makuupaikalla.

Revontuli ummisti rusehtavat silmänsä ja nautti auringonvalosta, havumetsän hiljaisuudesta - eikä se muistanut ollenkaan unohtaneensa Befalasin laumakokousta. Narttu oli autuaan tietämätön, että Roccio ei enää ollutkaan Lahkolaisen laumanjohtaja, vaan Darjeth Musta.
Kohtapa saisi sekin tietää!

// Kakkainen ja tönkkö aloitus xD

Re: Fell in love
Post by hitodama on Dec 21, 2010, 2:13

// Höpö höpö, ihan hyvä on. ^^ //

Sankassa havumetsikössä liikehti eräs toinenkin koiraeläin, joka tosin ei ollut lajitoveristaan poiketen ollenkaan halukas asettumaan aloilleen, saati sitten käymään makaamaan. Tuo Aamunkajona tunnettu kojoottikoira oli nimittäin aivan liian pirteällä tuulella moista tekemättömyyttä ajatellen, joten itsekseen hyräillen loikkelehti hän sammalmättäältä toiselle ja kurkisteli tarkasti jokaiseen varvikkoon marjojen löytämisen toivossa. Varsinaisesti järin nälkäinen ei naaras ollut, mutta ainahan sitä pari makeaa mustikkaa saattoi silti pistellä poskeensa.

Hetken kuluttua Kajon lukuisten puukorujen rytmikäs napse kuitenkin taukosi, kun hän huomasi tunnistavansa ilmassa jonkin tyystin marjastukseen liittymättömän tuoksun, joka veti magneetin lailla hänen huomiota puoleensa. Ominaishaju kuului koirasudelle, jonka löytämisestä nuorikko tuskin olisi voinut juuri enempää innostua.
"Revontuli!" keltamerkki hihkaisi, vaikkei toistaiseksi nähnyt sydänystävästään vilaustakaan. Pelkkä aavistus toisen läsnäolosta kuitenkin riitti lennättämään nuorikon jo muutoinkin hilpeän mielialan suorastaan kohti taivaita.
"Reppana, missä olet?" Kajo, tai Revontulelle oikeastaan Sirka, huhuili lähtiessään ravaamaan kohti suuntaa, jossa paimenkoiranpuolikas hajujäljen mukaan oleskeli.

Re: Fell in love
Post by mira on Dec 21, 2010, 6:40

// Whii C:
Reppana oli juuri ummistamassa rusehtavia silmiään uudelleen, mukavan pesäpaikkansa sisällä, kun se jo kuuli ääniä. Nämä äänet olivat erittäin tuttuja, sillä ne kuuluivat keltamerkkielle kojoottikoiralle, Reppanan sydänystävälle. Koirasuden silmät räpsähtivät auki, ja koirasusi kompuroi pois kuusen alta, sekapäinen virne naamallaan. "Sirka!" narttu tervehti iloisesti, heilutellen häntäänsä, pää oli korkealla ja rinta ulkona. Revontuli oli erttäin, erittäin iloinen Sirkan kohtaamisesta, olihan se etsinyt narttua sieltä ja täältä, mutta aina etsintäretket olivat tutustuttaneet sakemannisuden johonkin uuteen tuttavuuteen; Florella, Nanuq - muutamia mainitakseni.


Revontuli onnistui siis könyämään kuusn alta poes, ja lähti ytävätärtään vastaan villinä ilosta - aina niin vakava Reppana oli nyt päättänyt antaa itselleen luvan seota ilosta. "Sirka!" Reppana toisti anagramminimen uudelleen, yhä täynnä iloa ja ihmetystä, ja kaksikon tavoittaessa toisensa, Reppanan oli hillittävä itsensä, ettei olisi kapsahtanut nartun kaulaan ja halannut niin hyvin, kuin koiran anatomialla oli mahdollista. "Mitä sinulle kuuluu?" Reppana kysyi ehkä maailman tyhmimmän ja vammaisimman kysymyksen, tätä tilannetta näin kauniisti ajatellen.

Re: Fell in love
Post by hitodama on Dec 22, 2010, 12:40

Hetken kuusikossa sinkoiltuaan Kajo sai kuin saikin näköpiiriinsä ystävättärensä tutun silhuetin, mikä sai kojoottikoiran nauramaan ääneen onnesta. Hän kiristi entisestään tahtiaan ja koska ei omannut puoleksikaan niin hyvää itsehillintää kuin Revontuli, koetti hän sakemanninsukuisen luokse päästyään loikata saman tien vasten tämän kaulaa koiramaista halausta varten.
"Niin ihana nähdä taas!" keltamerkkinen lirkutti ja heilutti pitkää häntäänsä niin kovasti, että maahan varisseet havunneulaset lennähtelivät kuin pakoon pyrkien pois huiskuttimen tieltä.

Kuullessaan Reppanan kysymyksen, jota Kajo sivumennen sanoen ei pitänyt millään tapaa typeränä, otti nuorikko yhden askeleen kauemmaksi toisesta, jotta saattoi suunnata ilosta säihkyvän katseensa kohti tämän silmiä.
"Voi kuule, vaikka mitä! Pelkästään hyvää ainakin nyt, kun löysin sinut taas. Olen nimittäin jo vähän etsiskellyt että missä mahdat olla, minulla kun on niin paljon kerrottavaa", naaras selitti sen verran nopeasti, että lauseensa kuulostivat lähestulkoon yhdeltä hervottoman pitkältä multiyhdyssanalta.
"Olisin luullut näkeväni sinut Befalasin kokouksessa edes, mutta et ollut paikalla. Pelkäsin jo että sinulle on käynyt jotain, mutta eihän se pidä paikkansa? Näytät nimittäin olevan ihan kunnossa, onneksi." Mainitessaan toisen kokouksen missaamisesta kurtisti Kajo hellävaraisen moittivasti kulmiaan, muttei antanut leveän virneensä kaikota minnekään. Näin ollen hän näytti hetken verran varsin huvittavalta sekoitukselta ylitsepursuavaa intoa ja opettajamaista moitetta.

Re: Fell in love
Post by mira on Dec 22, 2010, 16:07

// Uijj, Kajo on ihana <3

Reppana naurahti toisen halatessa, mutta silti iloisesti, ei ivallisesti. Reppana kietaisi tassunsa hellästi kojoottikoiran ympärille, puristi nopeasti vasten itseään (.. jotenkin se olisi mahdollista) ja häntä viuhtoi ja kovaa. Tsummtsiumm!
"Vaikuttaa ihan hyvältä" Reppana vitsaili toisen kuulumisiin. "Voi, kerro toki!" sakemannisusi kehotti iloisesti, ruskeat silmät iloa ja ja kirkkautta heijastaen. Enkelimusaa taustalle.
Jösses, toinen puhui nopeasti, mutta ruskoturkki ymmärsi täysin. Se oli löytänyt Kajon, ja heilutti iloisesti häntäänsä ja tarkkaili kojoottikoiraa. "Onko sinulla enemmän koruja kuin viimeksi?" narttu kysyi hieman huvittuneena, leikillään. Ihan kuin niitä olisi tullut lisää, eikä varmaan olisi ihmekään. "Befalasin..." Reppana toisti kauhuissaan. "Saakeli, unohdin sen kokonaan.." Reppana luimisti korviaan harmistuneena. "Ei, olen yhtä terve kuin aina" Reppana hymyili ja tarkkaili toista, kuin yrittäen etsiä kivun merkkejä. "Taidat itsekin olla aika mainiossa kunnossa?" Suklaasilmä tiedusteli kojoottikoiralta, astahtaen eteenpäin ja koettaen kaapata Kajon uudestaan tiukkaan halauksentapaiseen. "Kerro, Sirka mitä siinä kokouksessa tapahtui.. Roccio tuskin ihan turhan takia kutsuisi porukkaa kokoon?" narttu tiedusteli korviaan hieman höristäen. Se piti kuuloelimensä valmiina sieppaamaan keltamerkkisen kojoottikoiran puheesta tiedonjyvät. Repolainen naurahti toisen ilmeelle, ja koetti pyyhkäisemällä tassuaan pyyhkiä ilmeen Kajon naamalta.
”Sirka, tuo ilme on pelottava” koirasusi vinkaisi muka peloissaan ja kyyristyi. Eek.

Re: Fell in love
Post by hitodama on Dec 27, 2010, 2:31

// Kajo on hassu duraceljänö, kun sille päälle sattuu. =3 //

Revontulen udellessa Kajon mahdollisesti lisääntyneestä korutaakasta naurahti kojoottikoira jälleen kerran pirteästi, kuin toinen olisi sanonut jotakin oikeinkin kekseliästä. Totuus kuitenkin taisi olla, että jo pelkkä koirasuden äänen kuuleminen sai nuorikon niin kertakaikkisen onnelliseksi, että hän olisi voinut mennä vaikka suin päin solmuun.
"Ei ole enempää", joutui naaras päätään pudistellen toteamaan. Sen pidemmälti ei hän ehtinyt asiaa kuitenkaan pohtia, kun tuli jo aika siirtyä kokoukseen liittyviin juttuihin ja kuunnella, kuinka Reppana kommentoi nuorempansa toruvaa ilmehdintää. Viimeisimpään kojoottikoira ei mitään vastannut, mutta antoi sentään kulmiensa taas silitä, mikä riitti pyyhkimään hassun ilmeen mennessään pois keltamerkkisen kasvoilta.
"Voin joo oikein hyvin, ja niin voi onneksi Rocciokin. Hän on saanut pentuja. Sen takia hän oikeastaan kokouksen järjestikin. Tai ei siis pentujen takia, eivät pennut edes olleet kokouksessa, mutta hän päätti katsos luopua johtajuudestaan voidakseen huolehtia jälkeläisistään paremmin", Kajo selosti ja kävi samalla istumaan keskelle sammalikkoa. Turhahan sitä oli nimittäin tässä seisaallaan enää pönöttää, sillä tuskin kaksikko oli kaikelta juttelultaan ehtimässä ihan pian mihinkään lähteä.
"Hän nimitti uudeksi alfaksi jonkun sukulaispoikansa, Darjeth Mustan. Hän vaikutti ihan mukavalta tyypiltä, kovin nuorelta vain. Ja vakavalta, mutta ehkä se on vain hyväksi johtajuuden kannalta", naaras vielä kertoi ja päätti kokoustarinansa siihen. Eipä tapaamisessa nimittäin oikein muuta oltu käsitelty tai edes sen ihmeemmin rupateltu, joten jutun pääkohdat sai helposti niputettua tällaiseen varsin tiiviiseen pakettiin.

Re: Fell in love
Post by mira on Dec 27, 2010, 23:12

// Awww ♥

Toisella ei siis ollut enempää koruja, Reppanan katse mittaili nyt toista hieman arvuutellen, mutta totesipa narttu pian, että tosiaan; koruja taisi olla se vanha määrä. Hmm.
Luojan kiitos, toisen pelottava ilme pyyhkiytyi pian, ja koirasusi hymyili iloisesti, häntäänsä heilutellen - keltamerkkinen oli tällä hetkellä Lahkolaisen elämän keskipiste, olihan sillä toki tovereita, mutta.. Noh, kumminkin. Kajo on pro.
"Pentuja?" narttu toisti iloisesti- Awww! "Voi, olen onnellinen Roccion puolesta!" Koirasusi heilutti häntäänsä. Ai Roccio ei enää ollut johtaja? Narttu kurtisti kulmiaan. Mit- kuka sitten oli? Mutta Kajo selvensi pian asiaa. "Darjeth?" Reppana toisti Lahkokielisen nimen, ja hymyili sitten. "Kulorastas" koirasusi käänsi iloisesti toisen nimen. "Kenties, parempi ehkä, että Darjeth Musta on vakava - ajattele jos meidän johtajamme käyttäytyisi samalla tavalla kuin Fealicy - ei millään pahalla tietenkään" koirasusi pahoitteli loppuun päin mentäessä, mieluummin narttu oli vakavan johtajan komennossa, kuin jonkun yltiöpäisen iloisen hihhulin. Ja Lahkolainenkin vielä! "Siinä kaikki?" Reppana vielä varmisti; kojoottikoira näytti kyllä lopettaneen, mutta koirasusi halusi olla täysin sataprosenttisen varma, ennenkuin alkaisi juttelemaan muita juttuja.
Reppana heilautti laajassa kaaressa kaksisävyistä häntäänsä ja antoi auringon valon helliä nartun turkkia. Jeejee!

// Hm, minulle on kenties jäänyt hieman epäselväksi, mutta mites tästä eteenpäin? :'D Miten näiden.. öm, suhteelle(parempaa sanaa?) käy tai jotain :'D Tintin kanssa oletteko suunnitelleet jotain? :3

Re: Fell in love
Post by hitodama on Dec 28, 2010, 12:01

// Yksillä selviteltiinkin jo asiaa~ //

Aamunkajo nyökytti vauhdikkaasti kuonoaan Revontulelle, kun tämäkin myönsi pitävänsä Roccion pentuja ihastuttavana uutisena. Nuorikko itse oli ollut asiasta kuullessaan niin innoissaan, että oli luvannut entiselle johtajalleen jopa tulevansa katsomaan tämän jälkeläisiä piakkoin, vaikka todellisuudessa moista tilaisuutta ei kojoottikoira koskaan tulisi saamaan - ei ainakaan niin, että Roccio-parka olisi enää ollut läsnä pentujensa seurassa.
"Kulorastas? Tarkoittaako Darjeth sitä jollakin kielellä?" päätyi nuorikko keskustelun edetessä utelemaan. Uros ei nimittäin ollut maininnut lahkolaisuudestaan tai lahkolaisperäisestä nimestään kokouksessa mitään, joten Kajolle tämä puoli nuoresta johtajasta oli jäänyt täysin pimentoon.

Reppanan kommentille Afuelin veikeästä johtajasta Kajo naurahti kohteliaaseen sävyyn, vaikkei hän henkilökohtaisesti Fealicyn johtamistapoja järin hyvin tuntenutkaan. Sen enempää ei naaras ollut kuitenkaan erinäisistä alfoista halukas jutustelemaan, sillä jossakin mielensä perukoilla pörräsi jatkuvasti kiivaan ampiasen tavoin ajatus jos toinenkin, jotka hän olisi jo pitkään halunnut päästä Revontulen kanssa jakamaan. Nyt, kun paimenkoiranpuolikas seisoi viimein siinä ihan hänen edessään, eivät kyseiset aatokset olisi enää millään tahtoneet odottaa julkistetuksi tulemista.
"Jep, siinä kaikki. Se oli aika lyhyt kokous loppujen lopuksi", nuorikko varmisti, eikä pysähtynyt oikeastaan edes vetämään henkeä, ennen kuin jo kärsimättömästi jatkoi;
"Mutta kuule, jo ennen sitä laumatapaamistakin olin jo vähän etsiskellyt sinua. Minä kun olen ehtinyt miettiä tosi paljon sitä kaikkea, mitä me viimeksi tehtiin ja... Sanottiin silloin siellä kallioilla. Tämä ei ole mitään kamalaa, ei toki, mutta voisi olla silti parempi, että istut ennen kuin jatkan." Puheensa edetessä tunsi Kajo, kuinka hänen sydämensä alkoi jyskyttää kuin viimeistä päivää. Olkoonkin, että hän oli hyvin innokas sanomaan sanottavansa, sai tilanne kuitenkin jännittyneet perhoset leijailemaan ympäri hänen vatsaansa.

// Kajo viittaa siis tähän peliin, joka kannattaa kyllä lukea lävitse, ellet ole sitä vielä tehnyt. ^^ //

Re: Fell in love
Post by mira on Dec 28, 2010, 12:42

// Heei, olen lukenut tuon pelin! Muistui nyt mieleen ^^ Tein taustatutkimusta silloin joskus Reppanasta :'D Että osaisin pelata hänellä oikein <3

Reppana liikautti korviaan. "Kyllä vain, Sirkaseni! Darjeth tarkoittaa kulorastasta Lahkoksi.. Ainakin minun mielestäni" Reppana totesi ja hymyili sitten. Kajo tosiaan oli yksi tämän saaren ystävällisimmistä, mahtavammista persoonallisuuksista, turhan moni oli masentuvainen tai muuten vain helposti alamaissa.
Kajon naurahtaessa Reppanan hymy leveni, ja suklaasilmän katse oli kovin tiivis, ja narttu heilautti häntäänsä.
"No, sittenhän minä en juurikaan menettänyt mitään" koirasusi kommentoi ja virnisti sitten, ja kieli käväisi kostuttamassa kirsua ja narttu hieman venytteli takaraajaansa - se oli hieman jäykähkö, olikohan ollut huonoa uida niin paljon.. Toinen puhui kovin nopeasti, ja koirasutta huvitti hieman. "Sirka-hyvä, hidasta hieman - kyllä me ehditään" koirasusi toppuutteli innokasta ystäväänsä, ja hymyili sitten iloisesti.
Sydän jumputti kovaa, sillä Kajo antoi ymmärtää, että nyt tuli jotain maailmojamullistaa. Mustaselkä istuutui maahan kummeksuvaisen näköisenä, sydän hakaten kuin viimeistä päivää - Sirka saattoi jopa ehkä kuulla sen.. Eh.
"Minäkin.. olen etsinyt sinua" Reppana onnistui sanomaan, vaikka kurkkua ahdisti, mutta koirasusi ei näyttänyt hieman jännittynyttä oloaan toiselle, vaan pyrki olemaan rauhallinen.
Molempien sydämet jumputtivat, samaan tahtiin, kuinka.. epämääräistä. "Anna kuulua vain" koirasusi kehotti toista ja kohensi hieman ryhtiään, vetäen syvään henkeä ja koettaen rauhtoittua. 'Rauhoitu Revontuli' jokin kummallinen ääni kaikui nartun päässä, ja helpotuksesta huokaissen hiljaa - se oli nartun oma ajatus, ei Herran, vaan Revontulen.

Re: Fell in love
Post by hitodama on Dec 28, 2010, 14:16

Kuullessaan johtajansa lahkokielisesti nimestä päätteli Aamunkajo tietysti saman tien, että ilmeisesti uros kuulu sitten Lahkon sankkaan joukkoon. Vaikkei kojoottikoira mikään uskonnon suurin fani ollut, oli hän oppinut Revontulen ansiosta ymmärtämään sitä ja siihen kuuluvia, eikä hän näin ollen järkyttynyt sen suuremmin esiin tulleesta tiedosta.
"Hmm... Se selittääkin sitten sen, miksi hän tuntui korostavan Befalasin uskonvapautta niin suuresti. Kai hän halusi tehdä selväksi, että vaikka johtaja lahkolainen onkin, niin muut laumalaiset saavat olla mitä ikinä itse tahtovat", nuorikko pohti suutaan mutristaen.

Revontulen kehottaessa Kajoa hölläämään tahtiaan, veti nuorikko syvään henkeä ja pihisi sen pitkänä hönkäyksenä ulos. Tiedä sitten oliko moisesta mitään varsinaista hyötyä, mutta ainakin sen jälkeen naaras pyrki pitämään puheensa sen verran hidastempoisena, että siitä sai selvää ilman ultimaattisen tarkkoja korvia.
"Noh. Minä katsos tapasin erään Isla-nimisen naaraan, oikein mukavan. Hän kertoi minulle, että oli kerran ihastunut ystäväänsä, joka, tuota, oli myös naaras. Hän myös sanoi, että se on ihan normaalia. Että vaikka niin ei kovin usein olekaan, niin kaksi naarasta voivat pitää toisestaan niin syvästi, että rakastavat toisiaan kuin puolisoja." Tähän mennessä juttu oli sujunut hyvin, mutta kun tuli varsinaisen paljastuksen aika, painuivat nuorikon oranssiset silmät viimein häveliäästi kohti hänen etutassujaan. Sydämensä pamppailu kiihtyi niin äänekkääksi, että se tuntui peittävän alleen jopa hänen puheäänensä - tältä kaikki kuulosti tietysti vain keltamerkkisen omassa päässä, mutta sitä hän ei tullut ajatelleeksi.
"Minä rakastan sinua, Revontuli! Ei niin kuin ystävää, vaan niin kuin puolisoa!" Kajo näin ollen melkeinpä huusi, jotteivät runsaasti rohkeutta vaativat sanat vain olisi jääneet sakemanninsukuiselta kuulematta.

Re: Fell in love
Post by mira on Dec 28, 2010, 14:46

// uiiii Kajo on tällä hetkellä ehdoton lempihahmoni ♥

Revontuli kallisti uteliaahkosti päätään ja hymyili. Anna tulla vain.
Toinen oli siis tavannut Isla-nimisen nartun, ja Revontuli arveli kuulleensa nimen jossain - Saslakiltako? "Hei, olen kuullut hänen nimensä Saslakilta-" Revontuli keskeytti ja sitten luimisti korviaan. "Anteeksi, lupaan olla hiljaa" Narttu tarkkaili toista ymmärtäväisesti, kyllä, se oli arvellut näin olevan - se oli nimittäin tuntenut itse saman.
Suklaasilmäisen koirasuden ilme rohkaisi Kajoa kertomaan asiansa loppuun, ja jännittyneenä Revontuli arveli tietävänsä, mihin tämä johtaisi.. Ja sieltä se tuli. Revontuli ei räpäyttänyt silmäänsäkkään. "Hassua. Sillä minä tunnen aivan samoin sinua kohtaan!" Revontuli ilmoitti ampaisten seisomaan ja kävellen kojoottikoiran luo, ja varovasti tuo kosketti kuonollaan Kajon kirsua, ja sitten vetäytyi taaemmas, hymy huulillaan leikkien ja silmät miltei hohtaen onnesta ja ilosta, jonka Sirkan tunnustus oli saanut aikaan. "Minä rakastan sinua Sirka Aamunkajo, Kuutuulen tytär" narttu hymyili oikein iloisesti, voi kun se vain tietäisi, miten muut suhtautuisivat...?
Reppana katsoi onnellisesti Sirkaan ja viuhtoi hännällään, tämä tilanne oli niin vapauttava, ja jos Kajo ei olisi paukauttanut tuota, olisi Revontuli sanonut sen itse.

// Lyhyt anteeksi D: Ei se ollutkaan :'D

Re: Fell in love
Post by hitodama on Dec 31, 2010, 0:09

// Ei tarvitse minun seurassani pahoitella viestien pituutta/laatua/muuta vastaavaa. ^^ Kukin kirjoittaa sellaista peliä, kuin mitä juuri sillä hetkellä näppäimistöltä irtoaa. //

Kajon hieno juttu katkesi hetkeksi, kun Reppana heitti väliin kommenttia Islan ystävästä, Saslakista. Hetken kojoottikoira näytti hieman hölmistyneeltä, mutta nyökäytti sitten myöntävästi kuonoaan: Saslakpa hyvinkin. Ilmeisesti Reppana oli tavannut tämän jossakin, mikä tosin oli ihan mahdollistakin siihen nähden, että Isla oli maininnut tämän kuuluvan niin ikään Befalasiin.

Enempää keskeytyksiä ei kuitenkaan tullut, kuten Revontuli äskeisen jälkeen lupasi, vaan Aamunkajo sai purkaa tunteensa ilmoille kaikessa rauhassa. Kun kaikki sanomisen arvoinen oli viimein sanottu (tai huudettu), painoi naaras silmänsä kiinni ja jäi suorastaan kauhulla odottamaan, miten ystävänsä juttuun reagoisi. Vaikkei hän olisi koskaan muulloin voinut kuvitella Reppanan nauravan hänelle tai tekevän muutoin hänestä pilaa, ryöppysivät nyt juuri tämänkaltaiset epärealistiset pelot voimalla nuorikon mieleen. Vaan sitä suurempi olikin yllätys, kun paimenkoiranpuolikas myönsi tuntevansa samoin.
Kuullessaan Revontulen ajatuksista nosti Kajo hölmistyneenä katseensa ja jäi sanattomana tuijottamaan, kuinka vanhempi naaras käveli hänen luokseen ja työnsi nenänsä kiinni kojoottikoiran kuonoon. Kosketus oli lyhyt, mutta se yhdessä nuorikon mieleen kaikumaan jääneiden sanojen kanssa sai kylmät väreet kulkemaan pitkin hänen selkäänsä.
"Tämän täytyy olla unta..." naaras henkäisi vaimeasti, vaikka alkoikin samalla toisen innon kannustamana hiljalleen huiskia omaakin häntäänsä puolelta toiselle.

Vielä hetken tilannetta äimisteltyään tajusi Kajokin nousta takaisin seisomaan ja astella aivan Revontulen eteen. Hymy kohosi hitaasti, suorastaan ujosti nuorikon kasvoille, kun hän kurottautui nuolaisemaan itseään huomattavasti korkeamman naaraan poskea.

Re: Fell in love
Post by mira on Jan 2, 2011, 13:42

// Mainiota <33 \\

Kajon arvellessa, että kaksikon kohtaamisen täytyi olla unta, vanhempi hymyili. "Siinä tapauksessa minä taidan olla heräämättä" vallan mainio uni sitten tosiaan oli hih.
Kajokin päätti ottaa pienen askeleen eteenpäin, ja nousi lipaisemaan vanhempaansa poskesta, ja laskipa narttu päänsä hieman alemmas, ja meni makaamaan pehmeään maahan ja naulitsi lämpimän ruskeat silmänsä toisen rusehtavin. Reppana tunsi sydämensä paisuvan [tosin.. noh, melko kuvaannollisesti] ja sen oli aivan pakko sanoa nuo kolmisen sanaa uudelleen, mutta hillitsipä Revontuli halunsa ja asettui paikalleen ja huokaisi värjyvästi.
"Onko se.. ihan.. normaalia.. siis.. kahden nartun välillä?" Revonruli kysyi hieman takellellen. Pelotti, mutta normaalilta tuntui.

// häpeän tätä viestiä x'D

Re: Fell in love
Post by hitodama on Jan 6, 2011, 11:55

// Ei ole hei ihan totta tarvis! =D //

Selvittyään alkujärkytyksestä saattoi Kajo jopa naurahtaa heleästi Revontulen sanoille. Voi, kuinka oikeassa koirasusi olikaan!
"Niin minäkin", nuorikko myötäili, "en taida herätä enää ikinä." Onneksi unijuttu taisi kuitenkin olla vain leikkiä (kojoottikoira kun talloi asiaa testatakseen vaivihkaisesti omia varpaitaan), eikä parilla tainnut olla pelkoa siitä, että vaaleanpunaa hohkaava tilanne olisi päättynyt äkkiarvaamatta kurjaan heräämiseen.

Reppanan laskeutuessa makuulleen vastasi Aamunkajo tämän katseeseen, ja tuijotti hetken vain lämpimästi tämän kauniin ruskeita silmiä. Naaras olisi voinut jähmettyä paikoilleen pidemmäksikin aikaa, ellei sakemanninsukuisen kysymys olisi saanut hänen ajatuksiaan taas liikkeelle. Toinen kuulosti selvästi hieman epäileväiseltä, mutta onneksi ystävättärensä oli käynyt nuo samaiset tunteet ja aatokset jo aikaisemmin lävitse, ja saattoi siten toimia parivaljakon itsevarmempana osapuolena vähäisestä iästään huolimatta.
"On. Islahan sanoi niin, ja kyllä minäkin sen nyt uskon. Sitä rakastaa ketä rakastaa, eikä sukupuolella ole väliä", nuorikko vastasi tomerasti, kuin suostumatta enää antamaan pienintäkään tilaa kielteisille ajatuksille. Samalla kävi hänkin makaamaan sammaleelle, aivan Revontulen kylkeen kiinni, ja koetti painaa etutassunsa toisen etutassun päälle.
"Mutta kuule... Jos kerran minä rakastan sinua niin kuin puolisoa, ja sinä minua niin kuin puolisoa, niin kai me voitaisiin sitten olla toistemme puolisot. Ihan virallisesti, eikö?" tuli Kajo sitten yhä leveästi hymyillen varmistaneeksi. Hänen kotiheimonsa kun arvosti perinteisiä tapoja hyvinkin paljon, joten myös kojoottikoira itse piti suhteen virallista tunnustamista tärkeänä asiana. Sen jälkeen kenelläkään ei olisi oikeutta epäillä, etteikö kaksikon välinen juttu olisi todellinen siinä missä mikä muu parisuhde hyvänsä.

Re: Fell in love
Post by mira on Jan 11, 2011, 7:56

"No.. sehän.. ei sitten haittaa. Luuletko, että voisimme tavata Islan ja Saslakin.. joskus? Tosin.. No, Saslak taisi mainita minulle, ettei... Hän.. väliittänyt.. Islasta siinä mielessä. Että.. hänellä oli jo puoliso" Revontuli sanoi hieman surullisena Saslakin tilanteesta, mutta päätti antaa sen olla; Reppana oli rakastunut nyt, eikä halunnut ajatella ketään muuta kuin kojoottikoiraa. "Minä rakastan sinua, minusta tuntuu, että niin sen pitää olla. Kenelläkään ei pitäisi olla... epäilyksiä" Reppana sanoi, arkaillen hieman viimeistä sanaa, mutta kuitenkin, sieltähän se sitten tuli. Kajokin tuli makailemaan sammalpeitteelle, nartun hymyillessä ujosti, siis oikeasti Reppana? Ujosti?
Pia kojoottikoiralla oli taas asiaa, ja Revontuli kuunteli tarkkaavaisesti ja hymy huulillaan hieman viipyillen. "Tuota.. eiköhän.. se näin ole" Revontuli oli selkeästi hieman pihalla tästä. Mutta sen jälkeen koirasusi alkoi pohtia. Mitä se halusi elämältään? Pentuja, joita se tuskin koskaan nyt saisi, mutta se halusi olla Kajon kanssa, ja Sirka kyllä meni pentujen edelle. Missä vain, milloin vain. "Minä ainakin suostun.. Sirka, oliko.. sinun heimossasi mitää tiettyä puolisonvannomisvalaa tai riittiä?" Reppana kysyi ystävällisesti, aikeenaan kunnioittaa kojoottikoiran heimoa ja sen sääntöjä.

Re: Fell in love
Post by hitodama on Jan 22, 2011, 15:46

Kajo hymähti lämpimästi ajatukselle Islan ja Saslakin tapaamisesta, mutta samalla katseensa myös käväisi mietteliäänä hänen omissa tassuissaan ja kertoi varsin selvästi, ettei kojoottikoira ollut ihan varma ilmoille heitetystä ideasta.
"Niin, en tiedä... Se voisi olla vähän ilkeää Islaa kohtaan juuri siksi, että Saslak ei tosiaan tainnut pitää hänestä kuin ystävänä. Sitten Isla olisi meistä ainoa, jolla ei ole vielä ketään", nuorukainen pohdiskeli. Hänkään ei tosin halunnut pilata tunnelmaa turhalla murehtimisella, joten hetken asiaa tuumailtuaan kohotti hän jälleen silmänsä Revontulta kohden ja pyyhki huolestuneen ilmeen pois kasvoiltaan.
"Mutta eiköhän Islakin vielä löydä jonkun jota rakastaa, ihan varmasti! Sitten voimme tavata kaikki yhdessä toisiamme", nuorikko lupasi.

Reppana ei vieläkään vaikuttanut järin itsevarmalta, mutta lupautui kuitenkin Kajon onneksi viralliseen suhteeseen nuorempansa kanssa. Juttu sai naaraan kikattamaan onnesta ja huiskaisemaan pitkän häntänsä ystävättärensä hännän päälle.
"Ei ole. Se riittää, kunhan molemmat lupaavat rakastaa toisiaan ja pysyä toistensa tukena, vaikka tapahtuisi mitä", kojoottikoira selosti.
"Entä Lahkolla sitten? Tai siis ei kai Herra vaadi mitään rituaaleja tällaisissa asioissa?" varmisti Kajo vastineeksi Revontulelta. Tosiasiassa nuorikko ei oikeastaan uskonut parisuhdejuttujen Herraa kiinnostavan, sillä eipä tämä vaikuttanut Aamunkajon silmissä ihan sellaiselta voimalta, joka välitti alaistensa arkielämän onnesta.

Re: Fell in love
Post by mira on Jan 26, 2011, 21:56

Reppanan oli pakko heilauttaa häntäänsä, tuntiessaan Kajon hännän heilahtavan sen päälle. <3. Revontuli kurtisti kulmiaan; se olisi veikannut toisen Heimossa olevan jonkunlaisia riittejä, mutta kävihän se näinkin, nopeammin. "Minä lupaan rakastaa sinua ja pysyä rinnalla kuolemaani asti" Revontuli lupasi ja painoi päänsä Kajon niskaa vasten [vai käykö? :'D] ja hymisi jotain randomia.
"Lahkollakaan ei kaiketi.. ole mitään.. En ainakaan usko" Repo veti päänsä pois ja katsoi ruskeine silmineen Sirkan silmiin ja hymy nousi taas väkisinkin huulille.
Tosin, ajatus pennuttomuudesta jysähti tas nartun tajuntaan, mutta Revontuli hätisteli sen ajatuksen pois, ja keskittyi vain tähän hetkeen ja nyt.

.: Anteeksi lyhyys, mutten.. keksinyt avallaan yhtään mitään x'') :.

Re: Fell in love
Post by hitodama on Jan 29, 2011, 11:19

Kajon innokas vääntelehtiminen taukosi viimein, kun hän pysähtyi kaikki aistit valppaina kuuntelemaan Revontulen "liittolupausta". Kun sovitut asiat lausuttiin nyt noin juhlalliseen ja suorastaan viralliseen tyyliin, kuulostivat ne nuorikon mielestä vielä tavallistakin kauniimmilta ja saivat siten suorastaan ilonkyyneleet kohoamaan hänen oranssinkirjaviin silmiinsä. Naaraasta tuntui, kuin hän olisi voinut hetkellä millä hyvänsä suorastaan pakahtua onnesta.
"Minäkin lupaan rakastaa sinua niin kauan, kuin vain tässä maailmassa tulen kulkemaan", vannoi keltamerkkinen vastaavasti toisen vaiettua. Reppanan painaessa päänsä kuin sinetiksi nuorempansa niskaan, upotti Kajo kuononsa koirasuden kaulan turkkiin ja nuuskutteli autuaana tämän ominaistuoksua.
'Puolisoni tuoksua', naaras ajatteli, ja hymyili leveästi itsekseen.

Vaikka Aamunkajo rakasti toverinsa tavoin pentuja hyvin suuresti, ei ajatus moisista taaperoista tai niiden saamisen mahdottomuudesta löytänyt vielä tietään hänen mieleensä. Sen sijaan nuorikko tuli ajatelleeksi toista hieman ajankohtaisempaa asiaa, jonka hän päättikin ottaa saman tien puheeksi, kun Revontuli nosti kuononsa taas ylös ja käänsi kasteensa kohti kojoottikoiran silmiä.
"Kuule, meidän pitäisi varmaan suurentaa minun pesäkoloani nyt niin, että me mahdutaan sinne kunnolla molemmat", naaras tokaisi päätään kallistaen.
"Nukuttiinhan me silloin kauan sitten jo kerran siellä yhdessä, mutta kololle kävi tässä vähän aikaa sitten sellainen pieni onnettomuus ja minun piti kaivaa se melkein kokonaan uusiksi, eikä se ole ihan yhtä iso kuin ennen. Mutta pian on, jos me kaivetaan sitä yhdessä!"

// Jos ei mitään pelillisiä ideoita juuri nyt putkahda enää mieleen, niin varmaan voidaan hiljalleen alkaa tätä sitten lopettelemaan. (Käsittääkseni kun et ainakaan K-18-pelien ystävä ole?) Voidaan laittaa kaksikko vaikka lähtemään kohti Kajon kotikoloa. //

Re: Fell in love
Post by mira on Jan 30, 2011, 19:03

.: Joo 8') En todellakaan ole ._. Hyrr. Mutta tämä käy mainiosti :.

Kajo ehdotteli, että kaksikko voisi suurentaa keltamerkin kotikoloa, koirasusi heilautti häntäänsä auvoisesti ja hymyili hieman samalla.
Reppana kallisti päätään. minkähänlainen onnettomuus? Varmaan joku harmiton, sillä Sirkahan sanoi sen olevan pieni, mutta toisaalta, jos Kajo olisi joutunut kaivamaan sen kokonaan uusiksi.. "Selvä! En tosin ole mikään maailman paras kolonkaivaja, mutta tekemällä oppii!" Sakemannin sukua oleva narttu nousi hymyillen ja heilautti häntäänsä.
"Mennään!" Revontuli nuolaisi Kajon poskea, oi tätä rakkautta <3 Ja sen jälkeen lähti leikkisästi hypähdellen kohti niittyä.. ~

.: Danke 8D :.

Re: Fell in love
Post by hitodama on Today at 18:45

Kajo yhtyi toverinsa hännänhuiskimiseen kuullessaan, kuinka tämä innostui kolonlaajennusajatuksesta. Vaikkei kojoottikoira sitä ollut kysymystä asetellessaan tullut miettineeksi, tarkoitti tämä nimittäin sitä, että Reppana suostuisi ilmeisesti asettumaan asumaan hänen seurakseen koloon! Toki nuorikko ymmärsi, ettei toinen tulisi kotikolossa kaiken aikaa kykkimään, sillä eihän Kajo itsekään niin tehnyt, mutta ainakin yhteiselo oli huomattavasti helpompaa kohtauspaikkana toimivan yhteisen sopukan olevan edes olemassa. Sinne molemmat voisivat palata aina silloin, kun toista tulisi liian suuri ikävä.
"Ja minä voin tietysti opettaa sinua! Olen kaivanut aika monta koloa elämäni aikana. Vaikkakin tästä tulee varmasti niistä kaikkein hienoin, jos parantelemme sitä yhdessä", naaras hihkui ja otti koirasuden hänelle suoman suukon hyristen vastaan. Pian hänkin kuitenkin nousi seisomaan, ravisteli enimmät roskat pois turkistaan ja lähti korut iloisesti helähdellen pomppimaan rakkaansa perässä kohti heidän yhteistä kotiaan.

// Jees, kiitosta vaan sinullekin! n__n Laitetaan ne taas jossain vaiheessa yhteiseen peliin, kun jokin sopiva aihe tulee eteen. //