Zephyr - RPGs

Djala » Lehtimetsä » Tietovuoto

Tietovuoto
Post by tucci on Sept 28, 2011, 13:43

Aamuöisessä usvametsässä kuului satunnaisia rasahteluja, mutta muuten oli lähes aavemaisen hiljaista. Djalan metsiköissä Ederan rajojen ja saaren eteläpään lähellä liikkui nykyään vilkkaimpinakin vuorokaudenaikoina harvakseltaan porukkaa - ellei sitten Ederan ja laivan väliä luikkivia lahkolaisia.

Ileya Kermaharja oli kyllä lahkolainen, mutta Ederan puolelle sillä ei ollut mitään asiaa. Eikä se nytkään aikonut Ederan kartanon tai kylän rauhaa häiritsemään, kunhan käväisi uteliaisuuden vuoksi vilkaisemassa seutua metsänlaidan suojista.
Usvan läpi näkyi lähinnä hentoja rakennusten siluetteja ja koira huoahti kaipaavasti. Se rakasti taloja. Laiva oli saaren moderneinta antia eivätkä Ederan hökkelit olleet mitään sen veroista mihin Kermaharja oli mantereella tottunut, mutta tuollakin sillä oli ollut hetkensä.

§§ hitsQ §§

Re: Tietovuoto
Post by hitodama on Sept 28, 2011, 22:04

Myös näkymättömän rajan toisella puolen oli elämää, joskaan ei tällä hetkellä järin toiminnanjanoista sellaista. Zephyr, joka oli juossut epäreilusta ja suorastaan turhasta vartiovuorosta toiseen jo pidempään kuin viitsi muistella, torkkui univelkaansa pois Ederalle kuuluvan kylän laitamilla suureen puuhun nojaillen. Myös hän oli saanut havaita, ettei näille main eksynyt juuri porukkaa ja vielä vähemmän asiattomilla asioilla olevaa sellaista, joten työhönsä kyllästynyt susi ei todellakaan ollut kiinnostunut ottamaan turhia paineita vartiointinsa puutteellisuudesta.

Syvään uneen ei epämukavasti kaarnaa vasten painautunut hukka kuitenkaan ollut päässyt vaipumaan, joten kuullessaan pienoista rasahtelua ympäristöstään höristi Zephyr korviaan ja raotti laiskasti toista silmäänsä. Hämärä maisema oli sumusta sakeana, mutta kaiken usvankin keskeltä hän erotti hetken hakemisen jälkeen metsänrajassa - Djalan puolella - seisoksivan vaalean koiraeläimen hahmon.
"Hei!" harmaaturkki haukahti väsyneesti ja harmissaan siitä, että lopulta jonkun eksyessä tänne peräkylille oli muukalainen päättänyt saapua näin kovin epämukavaan vuorokaudenaikaan.
"Kuka siellä on?" uros jatkoi irtautuessaan venytellen puunsa suojasta ja lähtiessään päätään etäisesti kiinnostuneena kallistellen lähestymään siropiirteistä vierasta.

Re: Tietovuoto
Post by tucci on Sept 29, 2011, 12:30

Huudahdus kylän suunnalta sai puolisalukin luimistamaan korviaan. Oli tämäkin tuuria. Vieraan uroksen äänensävy kieli siitä että kyseessä tuskin oli kukaan djalalainen hipsimässä alueilla eikä narttu muistanut kuulleensa kyseistä ääntä lahkolaispiireissäkään.
Ileya tunsi hetken ajan pientä epävarmuutta siitä olisiko sen turvallista olla lällättelemässä Djalan puolella pysyttelemälläkään - Ederan susilla tuskin oli kummoista väliä kummalla puolella vihollinen oli, äkkiäkös ruumiin rahtaisi tästä kylän puolelle ja hankkisi mainetta ja kunniaa Djalaa rajanylityksestä syyttelemällä. Paikalla kun ei ollut todistajiakaan muille näkemyksille.

Ederalainen, sellaisena Ileya toista nyt varmuudella piti, kuulosti toisaalta sen verran ruosteisessa kunnossa tällä hetkellä olevalta että narttu soi itselleen egonsa ylhäälläpidon ja paikallaan pysyttelemisen. Se nostikin kopean näköisenä päätään ja loihti kasvoilleen mahdollisimman tuikean halveksuvan ilmeen.
"Huomenta vain. Olen Ileya Kermaharja", koira toivotteli koppavaan ja tyyneen sävyyn.

Suden lähestyttyä niin ettei usva enää peittänyt tuon yksityiskohtia Ileya tuhahti.
"Kas, vanhoja tuttuja"

Re: Tietovuoto
Post by hitodama on Oct 1, 2011, 12:49

Koska vieras ei näyttänyt hötkyilevän mihinkään, vaan pysytteli kiltisti aloillaan siinä mihin oli sattunut seisahtumaan, ei Zephyrkään katsonut asiakseen erityisesti kiirehtiä kulkuaan. Hän jolkutteli tasaisen tappava tahtia eteenpäin aina siihen saakka, kunnes vaalea naaras esittäytyi ja kertoi lisänimensä, joka sai hukan pysähtymään toviksi aloilleen. Vaikka unisuus alkoikin nopeasti karista uroksen silmistä, oli hän vielä sen verran tokkurassa, ettei osannut muistaa selkeää syytä sille, miksi Kermaharja-nimitys toi hänen päähänsä erittäin vahvat mielleyhtymät Djalan suunnalle. Vaan kun hän jatkoi kulmiaan kurtistaen matkaansa ja sai toisen koiraeläimen hahmon piirtymään tarkemmin esiin sumun seasta, tunnisti hän hoikkamuotoisen kiharatukan eräästä varsin ikävästä kohtaamisesta, jonka puitteista naaras myös ilmeisesti sinimaskinkin muisti.
"No joo, kas kas hyvinkin. Silmäpuolisiskosten kätyri, tai mikä juoksupoika nyt sitten ikinä oletkaan", Zephyr urahti seisahtuessaan taas aloilleen, nyt ainoastaan muutamien metrien päähän toisesta, ja kohottaessaan niin päänsä kuin häntänsäkin itsevarmasti korkeuksiin. Tavanomaisen mahtailun lisäksi hukan tarkoituksena oli kasvattaa itsensä niin suureksi kuin vain mahdollista, sillä pahaiseksi piskiksi korkea naaras kehtasi olla sudeksi pienehkön Zephyrin kanssa kutakuinkin samaa kokoluokkaa.
"Valitettavasti meillä ei tällä hetkellä ole laumassa avuttomia pentuja, joita djalalaispiskit voisivat käydä yön pimeydessä varastamassa leikkikaluikseen", uros vielä jatkoi enemmänkin tottumuksesta kuin palavasta inhosta, mikä myös kuulsi hänen tylsistyneestä äänestään. Oikeastaan hänen olisi tehnyt mieli kysellä ihan asiallisesti millä asioilla Djalan ja Ederan välisestä kaappausdraamasta tuttu naaras näillä main liikkui, mutta asiallisuus nyt vain ei sattunut kuulumaan veijariluontoisen - joskin juuri nyt niin henkisesti kuin fyysisestikin kovin väsyneen - suden bravuurinumeroihin.

Re: Tietovuoto
Post by tucci on Oct 1, 2011, 14:22

"Olen heidän sisarpuolensa", Ileya totesi varsin hyisen kopeasti. Uroksen röyhistely ei saanut narttua ajattelemaankaan perääntymistä - siitä oli itse asiassa varsin viihdyttävää nähdä machoilevia miehiä pitkästä aikaa. Djala tuppasi olemaan melko bitchvaltaista. Tai sitten sisälsi Flenjen ja Lackin kaltaisia uroksia, joihin Ileya ei koskisi enää pitkällä tikullakaan tiedettyään nyt noiden taustoista enemmän. Eipä kyllä tuo susikaan houkuttanut sen enempää, mutta ainakaan Edera ei tainnut sekaantua sukulaisiinsa tai mielipuoliin ja vammaisiin. Juttelu ei siis voinut olla täyskatastrofi.
"Eivätkö ederalaiset osaa käytöstapoja? Voisit esitellä itsesikin", narttu tokaisi. Se kyllä tiedosti toisen olevan vartija ja varmaan pohjustavan tyyliään asemansa vuoksi, mutta halusi silti vääntää tapaamista joksikin muuksi kuin miksikään noloksi häätötilanteeksi ja kyykyttämiseksi. Ileya oli sydämessään paljon enemmän lahkolainen kuin djalalainen, eikä sitä kautta osannut kovin vakavasti ottaa Ederan ja Djalan tilannetta, vaikka toki halusi pitää mainetta koholla laumassakin. Siltikin.. Yelenha ja Serenha.
"Sääli", koira totesi välinpitämättömästi. Se oli totta puhuen saanut pennuista tarpeekseen muutenkin.

Re: Tietovuoto
Post by hitodama on Oct 1, 2011, 15:26

Rypistetyt kulmat kohosivat hämmästyksestä, kun Ileya paljasti millainen suhde hänellä oikeastaan Djalan johtajistoon olikaan. Ei sillä, että asia nyt niin kamalan yllättävältä olisi näyttänyt kun siitä tiesi, sillä selvästi koko joukkiolla oli joitakin samankaltaisia ulkomuodollisia piirteitä toistensa kanssa - etenkin harjas ja sen väri, mikä osaltaan selitti Zephyrin aiemmat etäiset muistot Kermaharja-nimeen liittyen. Hän uskoi kuulleensa joskus jonkun nimittäneen toista tai molempia Djalaa johtavista sisaruksista sillä nimellä.
"Johan on fiiniä", uros tokaisi ja katseli salukinsukuista nyt selkeän arvioivin silmin.
"Vaan pakko sanoa, ettet sovi settiin kovin hyvin. Meinaan, sinullahan on kaikki raajat ja silmätkin tallella, muista ulkonäöllisistä siunauksista nyt puhumattakaan", hukka jatkoi kuivakasti naurahtaen hänen tultuaan siihen tulokseen, että oikeastaan toinen oli aika näyttävä tapaus, kauniskin. Koiraksi, siis.

Nartun sitten päättäessä vaatia juttukumppaniaankin esittäytymään harkitsi Zephyr hetken kieltäytyvänsä, sillä mikäpä pakko hänen olisi ollut tanssia mokoman itsestään selvästi jotain kuvittelevan blondin pillin mukaan? Vaan miehinen halu esiintyä oli kuitenkin kapinamieltä vahvempi, joten lapojaan kohauttaen päätti hukka alistua saamaansa käskyyn ja näyttää, ettei hänkään ollut mikään ihan tittelitön rivilaumalainen.
"Ederalaisia ei yleensä kiinnosta pokkuroida djalalaisten edessä, mutta samapa tuo minulle on. Tiedätpähän sitten kuka sinut käskee laputtamaan takaisin homeiseen latoosi", uros otsaharjastaan heilauttaen pohjusti ylpeään sävyyn.
"Nimi on Zephyr. Vartiokaartilainen ja Ederan johtajan puoliso."

Re: Tietovuoto
Post by tucci on Oct 1, 2011, 16:09

Ileya tuhahti pienesti ja tunsi ankaran riipaisun sisimmässään. Muistoja hullusta isästä, jonka äiti onneksi viisaana heitti pihalle, mutta joka painuikin raiskaamaan oman siskonsa.
"Siinä olet harvinaisen oikeassa", narttu kuitenkin tyytyi heittämään selkeästi tyytyväisenä ensinnäkin siitäkin ettei uros näyttänyt mieltyneen mielipuolikaksosten ulkonäköihin.

Susiuroksen esittäytyminen oli yllättävä. Ileyan oli ollut vaikea pysyä perässä Ederan alfoissa, mutta ilmeisestikin tällä hetkellä siellä johti joku Azallac, joka oli joku eri tyyppi kuin se ladolle poukkaillut otus.
"Hmh. Vartiokaartilainen", koira toisti vallan jo ilkikuriseen sävyyn. Ilmaisun ääneenlausuminen toi mieleen erään toisen vartiokaartilaisen. Johtajan puoliso kieltämättä kuulosti jo aidon fiiniltä. Onnekseen Ileya oli itsekin eräällä tapaa sellainen, muuten se olisi varmasti kihissyt kateudesta toisen arvoa kohtaan. Häätämisjupinat narttu jätti omaan arvoonsa, se ei halunnut aloittaa asiasta riitaa kun keskustelua oli mahdollisuus kehittää muuhunkin suuntaan.
"Pakko kyllä myöntää, ettei teidänkään laumaa voi paljoa arvostaa kun ottaa huomioon millaisille henkilöille jaatte asemianne. Miksi ihmeessä sinä et ole kaartinne johtaja jos oikein alfan puolisokin olet?" kermanvärinen puolisaluki naurahti vihjailevaan sävyyn.

Re: Tietovuoto
Post by hitodama on Oct 1, 2011, 16:51

Ileyan tavassa lausua vartiokaartilaisen titteli oli jotakin hassua, ikään kuin sanaan olisi kätkeytynyt jokin piilomerkitys jonka vain narttu itse tiesi, mutta Zephyr tulkitsi asian hetken puntaroimisen jälkeen omaksi edukseen. Ehkäpä leikkisän sävyn takana piili vain salukinpuolen mieltymys korkea-arvoisiin virkamiehiin, jollaiseksi hukka luonnollisesti itsensä laski. Ajatus nostatti vinon hymyn uroksen suupielille, mutta epäonnekseen ilmettä ei oltu luotu kestämään. Seuraavaksi neito nimittäin vetäisi keskustelun uralle, joka ei miellyttänyt harmaaturkkia sitten alkuunkaan.
"Tjaa-a", Zephyr tuhahti ja kamppaili pitääkseen kasvonsa edes kutakuinkin neutraaleina, jottei olisi paljastanut paljonko hän itse olikaan juuri tuota esiin noussutta kysymystä silloin tällöin pohtinut. Samalla sinimaski pani myös merkille, ettei täysin tuntemustensa vastaisten ilmeiden levittely käynyt enää häneltä yhtä helposti, kuin nuorena sudennulikkana. Sen siitä kai sai, kun oli ehtinyt tottua tasaisen tylsään perhe-eloon, jossa näyttelemiselle ja roolileikeille ei juuri sijaa löytynyt.
"Ehkä minua vain ei kiinnosta kuluttaa kaikkea vapaa-aikaani työssä. Ravata komentelemassa kaartilaisiani, jotka vastoin ohjeita rupattelevat uhkaavien vieraslaumalaisten kanssa sen sijaan, että potkivat nämä suorin tein pellolle. Sellaistahan se johtoportaan työ on, muiden jatkuvaa paimentamista", hukka lopulta tokaisi jälleen otsaharjastaan heilauttaen.

Re: Tietovuoto
Post by tucci on Oct 1, 2011, 17:33

Ileya ei ollut aivan varma havaitsiko asian todella kaihertavan urosta, mutta toisaalta narttua ei kiinnostanutkaan suututtaa henkilökohtaisesti vierasta sutta, saatika huomioonottaen toisen asema. Parempi oli siis olla naljailematta siitä lisää.
"Vaikea kuvitella Ister ravaamassa", narttu virnisti silmät tuikkien pelkästä visiosta. Ehkä vähän lapselliseksi meni, mutta Ileya oli ollut naama happamana jo pidemmän aikaa eikä voinut paljoa leikinlaskua harrastaa normaaleissa piireissään.
Ja mitä kaikkea se tiesikään kyseisestä ihrakasasta. Se ei uskonut Ederan tietävän niistä asioista kummemmin, miksi ihmeessä Ister muka olisi moisessa asemassa sitten? Ileya oli kerran itsekin kyllä hairahtanut sen uroksen luokse, mutta asia oli sivuseikka. Sittemmin narttu oli vakiintunut kaikin tavoin ja löytänyt niin uljaan puolison ettei Ister ollut enää muuta kuin harvinaisen läski ja ruma häpeäpilkku. Onneksi Ederan puolella oleva sellainen, Lahkon keskuudessa sietäminen oli jo tarpeeksi.
Ja ymmärrettävää oli, että Yelenha näytti pitävän Isterin kanssa useamminkin hauskaa - asia oli paljastunut siskosten kiivaan, mutta erittäin antoisan sanaharkan yhteydessä - eihän Djalan alfat todellakaan olleet lainkaan viehättävän näköisiä.

Hm. Ister kyllä eli aivan liian leveää elämää siihen nähden mitä todellisuudessa oli. Aiemmin Ileya oli pohtinut asiaa toisin päin - uros oli Ederan joukoissa ollessaan poissa nartun lähistöltä ja Djalan mailta. Nyt seurattuaan asianlaitaa sivusta puolisalukia vain harmitti, että se uros saattoi elää kartanolla miten lystäsi ja vieläpä piipahdella siitäkin huolimatta Djalan puolella hauskaa pitämässä silloin kun vain jaksoi lyllertää metsän läpi. Ja omasi huomattavan korkean aseman laumassaan. Uros ei ansainnut sitä elämää.
"Minua sinun on turha väittää uhkaksi, en aio ylittää tätä rajaa. Ister se teidän laumanne tuhoaa jos joku. Väitätkö ettei sinua yhtään harmita, että se uros on pomonasi. Saati voitko väittää Isterin hoitaa hommansa kunnialla?" Ileya alkoi haastella jo varsin bisnesmäisen asialliseen ja kieltämättä hieman viekottelevaankin puhesävyyn. Se ei toki voinut olla varma jos Ister olikin todellinen uraohjus Ederan rajojen sisällä, mutta ei tässä tainnut olla mitään menetettävääkään. Yhtä kaikki Ileya edusti tässä vain vihollislauman koiranarttua, joka liikkui erikoiseen vuorokaudenaikaan aivan rajalla.
"Ja kunniasanalla, jos sinua harmittaa vähääkään, minulla on avaimet sen lyllerön alentamiseen", narttu ehdotti yrittäen ottaa mahdollisimman vakuuttavaa olemusta. Kerrankin saattoi olla hyötyä siitäkin ettei se ollut enää mikään nuorin nartunheitukka.

Re: Tietovuoto
Post by hitodama on Oct 3, 2011, 23:29

Kuullessaan Isterin tulevan mainituksi nimeltä ei Zephyr enää saanut hillityksi itseään, vaan luimisti korviaan harmistuneena vasten niskaa. Vaikka hänen olisi varmasti ollut fiksuinta keskittyä miettimään mistä djalalaisnarttu heidän kaartijohtajansa mahtoi tuntea, täyttyi uroksen mieli hetkellisesti vain kaikista niistä vastenmielisistä tuntemuksista, joita hän puolikasvoiseen ihramahaan liittyen hautoi. Hän ei ollut tullut Isterin kanssa oikeastaan koskaan hyvin toimeen - kiitos nolon ryyppy- ja tappeluepisodin, joilla kaksikko oli tuttavuutensa aloittanut - mutta hukan päädyttyä puolisuden komentovallan alle olivat asiat suorastaan riistäytyneet käsistä. Laiska uros pomotti kyllä kaikkia minkä ehti, mutta ainakin Zephyristä vahvasti tuntui siltä, että juuri hän oli kaikkein pahiten tämän silmätikkuna ja joutui ravaamaan jatkuvalla syötöllä pitkin Ederan syrjäisimpiä kolkkia, vaikka hänen paikkansa olisi ollut puolisonsa vierellä kartanon suojissa. Tukikohtaan palaaminen tosin tuntui tässä vaiheessa jo liki mahdottomalta, sillä työstressi oli totisesti tehnyt hallaa Ederan johtajan ja tämän entisen opettajan parisuhteelle, eikä harmaaturkki toden puhuakseen juuri odottanut sitä päivää, kun hän seuraavan kerran Azallacin joutuisi silmästä silmään kohtaamaan.

Ottaen huomioon kuinka kurjaksi Ister oli Zephyrin elämän viimeaikoina tehnyt, sai hukka kuitenkin pysyteltyä yllättävän hyvin nahoissaan Ileyan käydessä yllättäen vihjailemaan omaavansa ilmeisesti jotakin tulenarkaa tietoa herra kaartinjohtajasta. Uroksen myrtynyt ilme muuttui lähinnä epäileväiseksi, sillä aiemman sanaharkan perusteella vaikutti kerrassaan epäuskottavalta, että naarasta olisi kiinnostanut auttaa Ederaa paljastamalla petturia heidän riveistään. Tilaisuus oli kuitenkin aivan liian kutkuttava jätettäväksi tyystin tutkimatta.
"En ole missään kohden sanonut, etteikö sen sekaverisen asema minua harmittaisi", susi myönsi hieman varautuneesti vilkaistessaan samalla pikaisesti ympärilleen, kuin salassa heitä tarkkailevia olentoja etsien. Ketään ei kuitenkaan näkynyt, joten hetken emmittyään lähti Zephyr astelemaan lähemmäksi puolisalukia ja antoi kiinnostuksen hiipiä hiljalleen kasvoilleen.
"Enkä kyllä ymmärrä mitä Ederan vartiokaarti tai sen johtaja yhtäkään djalalaista liikuttaa, mutta korvani ovat silti auki. Vaan jos tämä on jokin vedätys, saat ruveta heiluttelemaan aika vinhasti noita siroja koipiasi pötkiessäsi vauhdilla hiiteen rajan lähistöltä", uros varmuuden vuoksi vielä uhkasi.

Re: Tietovuoto
Post by tucci on Oct 4, 2011, 13:12

Ileya hymähti vallan hyväntahtoisen näköisenä, ainakin pinnallisesti. Sisällä se nautti mahdollisesti toteutuvasta tilaisuudesta saada sysäytettyä Isterin elämä syöksykierteeseen. Miksei asia ollut tullut aiemmin mieleen? Noh, varmaan siksi että Ileya ei hirveästi harrastanut toisten elämien pilaamista. Urosten ainakaan.
Ja samalla se tekisi hallaa omalle laumalleen.

Varmuuden vuoksi narttu sekin vilkaisi ympärilleen todetakseen maiseman olevan vakoojavapaa.
"Ister halveeraa myös Djalan teoillaan, vaikka totta, enemmän minua kiinnostavat henkilökohtaiset syyt saada Ister vastuulle teoistaan", koira ilmoitti. Ellei se olisi tosissaan pelännyt Yelenhan ja Serenhan huomattavia fyysisiä taistelutaitoja tai Isterin keihästä niin se olisi voinut julkisesti paljastaa koko maailmalle meneillään olevat kierot petoskuviot... ja toki noussut itse Djalan uudeksi, loistavaksi alfaksi.
Toisaalta jos Yelenha ja Serenha jatkaisivat samaa tahtia tärkeiden ruumiinosiensa menettämistä niin muutokset voisivat mahdollistua piankin.
No, se oli silti liian kaukana tulevaisuudessa tähän hetkeen nähden.

"Ja sinä. Et välitä nimeäni eteenpäin, uskoit kertomaani tai et. En halua Djalan alfojen saati Isterin tietävän minusta", Ileya esitti vaativaisesti. Se ei voinut olla varma, mutta ainakin yritti uskoa suden lähtevän mukaan peliin kun oli joustanut työtehtävästäänkin jo melkoisesti.
"Tosin jos todistamiseni tulisi välttämättömään tarpeeseen, voin myöntyä. Mutta kertomani jälkeen varmasti ymmärtäisit että nimeni vuotaminen pudottaisi minut suoraan ulos omasta laumastani", narttu esitti. Samalla sitä alkoi epäilyttää jäisikö sille lopultakaan mitään merkittävää voittoa tästä jupakasta käteen.

Re: Tietovuoto
Post by hitodama on Oct 4, 2011, 14:15

Ileyan ilmoitus sai vinon ja suorastaan vihjailevansävyisen hymyn nousemaan Zephyrin huulille tämän miettiessä, millainen suhde naaraalla Isteriin todella oikein olikaan.
"Vai että ihan henkilökohtaiset syyt", susi sanallisestikin tölväisi katsellessaan toista silmät ilkikurisesti tuikkien. Se nyt oli jo ihan yleisesti eteenpäin juoruiltua tietoa, että kaartinjohtaja vietti intiimejä hetkiä jokaisen tassuihin saamansa nartun kanssa ilmeisesti piittaamatta aina niin hirveästi partneriensa halukkuudestakaan, joten kenties hentoinen salukirouva (Kermaharja näytti Zephyrin silmiin sen verran aikuiselta naiselta, ehkä jopa hieman hukkaa itseään vanhemmalta, että olisi tuntunut hassulta ajatella tätä neitinä) oli joskus päätynyt sellaisissa merkeissä koirasuden kynsiin. Siinä valossa tuntui jopa ihan ymmärrettävältä ajatella, että toinen haluaisi tilaisuuden saatuaan heitellä kapuloita puolikasvoisen uroksen rattaisiin.

Molemminpuolisten vaateiden lausumisen jälkeen pysähtyi Zephyr vielä hetkeksi puntaroimaan tilannetta, mutta varsin nopeasti hän kohautti lapojaan ja seisahtui varsin lyhyen etäisyyden päähän juttukumppanistaan. Jos Ileyalla oli puoliksikaan niin hurjia tietoja kuin hän antoi ymmärtää, saattoi harmaaturkki toki vastineeksi pitää lähteensä salassa. Se tuntui mitättömältä hinnalta siihen nähden, että Ister voitaisiin todella saada heitetyksi alas valtaistuimeltaan.
"Sovitaan niin. Enpä kyllä muutenkaan olisi mennyt leveilemään sillä, että tietoni tulevat Djalan amatsonialfojen siskolta. Vihollislauman kanssa veljeileminen kun ei ole oikein suuressa huudossa", uros myöntyi ja tunsi alkavansa käydä jo melkeinpä kärsimättömäksi kermaturkin tietojen suhteen. Mieltään kun todella askarrutti se, millaisesta jutusta oikein saattoi olla kyse.

Re: Tietovuoto
Post by tucci on Oct 4, 2011, 15:55

Ileya hymähti vienosti tuntematta oloa lainkaan vaivautuneeksi, vaikka nyt se oli jo varsin lähetysten tuon vihollissuden kanssa. Zephyr ei tosiaan onneksi ollut sieltä isoimmasta päästä lajiaan.
"Niiden amatsonien kanssa veljeileminen nyt ei tee hyvää kenellekään", Ileya totesi silmiään pyöräyttäen, haluten kovasti hakea itsekin ylemmyyttä sukulaiskaksikostaan. Serenhasta ei ainakaan irronnut kenellekään yhtään mitään, ellei sitten kuolema. Se mielipuoli ei tuntunut olevan muusta kiinnostunutkaan kuin lahtaamisesta... varmaan odotti innolla Ileyaltakin pientä virheliikettä.
Mutta ne seikat eivät kuuluneet Ederalle millään muotoa, vaikka Ileyaa kieltämättä kaiversi kovasti halu jakaa elämänsä kestänyt piina ja häpeä pikkusiskojensa vuoksi.
Isterin ja Yelenhan yhteydet eivät olleet niin kiinnostavia, pikemminkin etoivat suuresti kun Ileya tosiaan oli ollut lämpimissäkin tunnelmissa kyseisen uroksen kanssa. Niitä tunnelmia kovasti huikensi kuulla Yelenhan likainen naurahdus viettäneensä Isterin syleilyssä huomattavasti useammat kerrat. Siinäkin oli ollut kiintoisa keskustelunpätkä - narttujen nopea kisa siitä kumpi oli aiemmin Isterin kanssa ehtinyt olemaan. Ileya oli kokenut tappion ja yltynyt sitten riidan puolelle haukkumaan Isteriä ja nälvimään Yelenhaa suhteestaan. Mistä Yelenha puolestaan oli kimmastunut lipsauttamaan Isterin olleen suureksi hyödyksi koko laumalle...

"Ister tosin on viihtynyt Djalan alfain seurassa jo kauan aikaa ennen johtoasemaansa ja viihtyy kenties yhäkin. Puhtaan likainen seksisuhde ja ilmeisesti jo jonkinlaista ystävyyttäkin sen takana", Ileya kertoi kopeaan ja etäisempään sävyyn, "mikä kaikki on toki naurettavaa toimintaa jo Djalan johdonkin puolelta. Yelenha kuitenkin kertoi saaneensa juuri Isterin kautta ideansa aluekiristyksensä toteuttamiseen. Ister oli kertonut upseerin pentujen olemassaolosta Yelenhalle".

Re: Tietovuoto
Post by hitodama on Oct 10, 2011, 13:49

Zephyr kurtisti hienoisesti kulmiaan pannessaan kiinnostuneena merkille sävyn, jolla Ileya aiemmasta leuhkimisestaan huolimatta siskoistaan puheli. Ilmeisesti kolmikon kaunotar ei ollut ihan yhtä tiiviisti hitsautunut kiinni porukkaan kuin kaksi muuta toisiinsa, vaan piti itseään ehkä jopa johtajiaan ylempiarvoisena. Uroksen olisi kieltämättä tehnyt mieli pureutua asiaan syvemminkin, mutta toistaiseksi hän ei uskaltanut riskeerata luvattujen tietojen menettämistä liialla uteliaisuudella. Niinpä hukka pakottautui kulkemaan keskustelun kiinnostavan sivupolun ohitse ja pitäytymään itse asiassa: juorujen kuuntelemisessa.

Kun salukinpuoli sitten pääsi itse asiaan ja alkoi kertoa mistä oli kyse, kuulosteli Zephyr silmät innosta hehkuen naaraan puheita. Ei sillä että harmaaturkki olisi erityisesti nauttinut kuvitellessaan Yelenhan, Serenhan ja Isterin kolminkeskisiä - kuten uros asian ajatteli - lemmenleikkejä, mutta uutisen sisältö oli Ederan kannalta kuitenkin sen verran merkittävä, että sen aiheuttama kiihtymys meni ällöttävien mielikuvien edelle. Vasta naaraan viimeinen tokaisu katkaisi kuitenkin kamelin selän ja sai Zephyrin heiluttamaan häntäänsä sekä virneensä muuttumaan suorastaan hurjaksi ylitsevuotavasta voitonriemusta.
"Se idiootti!" uros nauraa kihersi muistamatta, että hänen olisi ollut varmasti korrektimpaa vaikuttaa vihaiselta laumansa kokemien vääryyksien takia.
"Tämähän... Tämä on mahtavaa! Jos saan johdon uskomaan tuon todenperäisyyteen, se ihramaha saa olla tyytyväinen jos saa pitää henkensä. Asemansa se menettää aivan varmasti, siitä laitan vaikka pääni pantiksi", susi kuitenkin jatkoi selvästi vain iloiten esimiehensä epäonnesta. Silmiensä tuikekin tuntui vahvistuvan entisestään, kun uros käänsi suorastaan palvovaksi muuttuneen katseensa kohti siroa blondia, joka hänelle oli tämän ilouutisen tuonut.
"Ansaitsisit kyllä melkoiset kiitokset siitä, että saatoit noin ison asian minu-- Ederan tietoon. Jos vain voin mitenkään auttaa palkitsemisessasi, niin... Olen käytettävissäsi", sinimaski vinkkasi.

Re: Tietovuoto
Post by tucci on Oct 23, 2011, 22:06

Ileya virnuili ilkeästi Zephyrin nauraessa. Eipä sitä mitkään epäkorrektiudet voineet tällaisessa tilanteessa enää vaivata - senhetkinen asetelma kun oli melko utopistinen. Djalan alfojen sisar ja Ederan alfan puoliso puhaltelemassa yhteen hiileen. Tuskin tulisi heti Azallacin tai Yelenhan&Serenhankaan mieleen moinen tapaaminen.
"Toivottavasti", narttu heitti yksinkertaisesti ja myötäilevään sävyyn, vaikka sillä ei Ederan meiningeistä ollut tarkempia tietoja eikä se kyennyt samaistumaan Zephyrin kokemuksiin Isteristä. Kukahan uros edes saattoi pitää Isteristä? Ainiin, se Flenje. Jääkööt vain ruikuttamaan keskenään Flenje ja Ister, se sopi Ileyalle kyllä. Siinä vaiheessa tosin saattaisi alkaa keittämään jos Yelenha ja Serenha päättäisivät nostaa Isterin jollain muotoa Ileyan yläpuolelle Djalassa, jonne Ister saattaisi laukata. Tai ehkä se uros lyllertäisi asumaan vakituisesti laivalle...

Laivan jakamisen mahdollisuus ei ollut käväissytkään Ileyan mielessä aiemmin ja sen hymy oli jo hyytyä, kunnes susiuros olikin jo ehdottelemassa härskimmäksi luokiteltavia ehdotelmia. Miksikä muuksikaan Ileya saattoi käytettävissä-olemisen tulkita. Ja tilaisuus olisi käytettävä heti, heille tuskin toista tapaamista tulisi.
Ajatus oli hyvin houkuttelevakin. Zephyrin korkea asema ja vihollislaumalaisuus takasivat sen, ettei toinen taatusti vuotaisi tapaamisesta eteenpäin. Ileya ei ollut paljastanut omia puolisokorttejaan, mutta ei kokenut sitä tarpeelliseksikaan. Parisuhteessa Koeth Mustan kanssa ei ollut mitään kriisejä eikä Ileya voinut kuvitellakaan hylkäävänsä urosta, mutta se ei pitänyt erityisen vakavana yhden illan hyppyjäkään. Olkoonkin että suunnilleen kaikki saaren lahkolaiset tiesivät Ileyan ja Koethin pariksi joten urostenpyörittely oli jäänyt nopeasti pois kuvioista. Eikä pentujakaan kohtaan ollut reilua esittää julkista jakorasiaa.
Nuoruuden tavat janottivat silti eikä Ileya ollut koskaan flirttiään lopettanut.
Lisäksi, Ileya ei ollut koskaan ollut suden kanssa. Narttu hymyili pehmeästi ja otti sekin askelen lähemmäs.
"Voisin näyttää paremman paikan palkitsemisesta sopimiseen", koira esitti vahvasti vihjailevaan sävyyn ja kiersi siroin askelin uroksen vierellä, paljon normaalia kanssakäymistä läheisemmälle etäisyydelle.

Re: Tietovuoto
Post by hitodama on Oct 28, 2011, 22:46

Vaikka Zephyr olikin niin kiihdyksissä ettei ollut osannut varsinaisesti edes ottaa huomioon sitä, että naaras olisi voinut kieltäytyäkin hänen suorasukaisesta ehdotuksestaan, oli hän vallan hyvillään tämän sipsutellessa lähemmäksi. Kummallisen tilanteen ansiosta uros oli heti meiningissä mukana ja koetti silmäänsä iskien huiskaista hännällään ohitseen liihottavaa pitkäkoipea. Aivonsa tuntuivat tyhjentyneen tykkänään myös kaikenlaisista epäilyistä sen suhteen, että mitäpä jos pelinsä kulkeutuisi jotakin kautta puolisonsa korviin, mutta noh... Vaikka veitsitaituri olisi sitä ajatellutkin, ei se välttämättä olisi riittänyt enää kääntämään tilanteen kulkua. Sen verran huonolla tolalla asiat hänen ja Azallacin välillä tuntuivat olevan jo valmiiksi, ettei pari hetkeä jonkun satunnaisen koiran kanssa voinut painaa vaakakupissa enää paljoakaan.
"Näytäpä toki, niin minä näytän ilomielin vastineeksi miten suuressa arvossa tietojasi pidänkään", Zephyr vastasi karheasti ja otti pari hidasta askelta kohti Djalan maita, jonne hän uskoi heidän pian suuntaavan. Djalalla kun ei ollut esimerkiksi tiettävästi vartiokaartia kyttäämässä mitä rajallaan tapahtui, toisin kuin Ederalla.

// Alkanemme lopetella taktisesti näihin tunnelmiin? //

Re: Tietovuoto
Post by tucci on Oct 28, 2011, 23:32

// Joo lopetellaan vain. Kiitokset vinhasta pelisestä //

Djalalainen lopetteli sekin aivotoimintansa kummemman käytön, tilanteenmuutos toi omat jännitteensä ja narttu tunsi miellyttävän väreilyn kulkevan vahvana suonissaan. Sellaisen väreilyn, jota ikävä kyllä ei saanut enää oman vuosikausia vierellä pyörineen puolison kanssa, vaikka Koeth kuinka charmantti olikin.
Ileya mumisi hyräilevään sävyyn vielä jotain myöntävää ja lähti sitten keimailevin askelin etenemään sumuisan metsän varjoihin. Mennessään se antoi pitkän häntänsä sivellä uroksen jalkoja ja pälyili tuohon kutsuva hymy huulillaan.

Re: Tietovuoto
Post by hitodama on Oct 28, 2011, 23:47

Tuntiessaan koiran liehuhännän hipovan koipiaan alkoi Zephyr olla jo vallan myyty, eikä hän suonut ajatustakaan hylkäämälleen vartiopaikalle tai millekään muullekaan lähtiessään seuraamaan Ileyaa kohti metsikköä. Tuijotellessaan häpeämättömästi edellään kulkevan naaraan takamusta uros tajusi, että oli oikeastaan kaivannutkin juuri tällaista nätimmänpuoleista seuralaista vierelleen - Azallacia hukka kun ei edes hyvänä päivänä olisi osannut nimittää järin sieväksi, vaikka hän puolisoaan kiintymyksen kautta tietyllä tapaa toki rakastikin. Tällä hetkellä valtoimenaan liehuva kermanvaalea turkki oli saanut kuitenkin metsän siimekseen katoavan kaartilaisen pään niin pyörälle, että hyvä jos hän muisti koskaan puolisovalaa edes vannoneensa.

// Jees joo takkendaal vaan! >=3 //