Zephyr - RPGs

Edera » Kylä » Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa

Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by hitodama on Oct 23, 2011, 14:44

// Aloitellaanpa siis vartiokaartin YP:tä! Mukaan saavat tulla kaikki kaartiin kuuluvat ja pelijärjestyksenä pidetään sitä, mikä tässä nyt omalla painollaan ensimmäisten kierrosten aikana syntyy. Tavoitteena jakaa Isteristä kertyneet juorut kaartin kesken ja päättää, että pian olisi aika mennä esittämään ne johtajistolle, jotta koirasusi saataisiin pois vallasta. Kun lähdette kokonaan pois koneelta vetäkää hahmonnekin mennessänne ulos, sillä peli on yksipäiväinen! //

Ederan kylän syrjäisimmät kolkat olivat tänäkin yönä hiljaisia ja masentavia alueita, joilla monikaan ei tuntenut halua liikuskella ilman hyvää syytä. Se tosin sopi vallan hyvin joukkiolle, joka oli sopinut kokoontuvansa mahdollisimman huomaamattomasti yhteen ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun he olivat joitakin viikkoja sitten päättänet ryhtyä ottaman selkoa eräästä laumansa johtohenkilöstä. Kyse oli tietysti Ederan vartiokaartista ja sen pomosta Isteristä, jota vastaan ainakin paikalle jo ehättäneen Zephyrin mielestä oltiin saatu nyt enemmän kuin tarpeeksi epäilyttävästä toiminnasta kieliviä todisteita. Harmaaturkki ei toki tiennyt mitä muut olivat mahtaneet saada selville, mutta itsekseen hykerrellen hän uskoi jopa omien uutistensa voivan olla yksistäänkin tarpeeksi vastenmielisen uroksen syrjäyttämiseksi. Tosin hän toivoi ettei kellään tulisi mieleen udella kovin tarkkaan mistä ja miten hän oli juorunsa kuullut, sillä asiaan liittyi hieman hämyisiä sävyjä, joista hän ei voinut väittää olevansa järin ylpeä.

Täysikuun tullessa esiin pilviverhon takaa kohottautui muita odotteleva Zephyr seisomaan ja asteli kurkistamaan särkyneen ikkunan takaa avautuvaa maisemaa ensimmäisten tulijoiden toivossa. Talo, jonka katto oli osittain sortunut, oli tuttu heidän edelliseltä tapaamiskerraltaan, joten kenelläkään ei luulisi olevan ainakaan vaikeuksia paikan löytämisessä.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by narri on Oct 23, 2011, 14:50

Karma oli juossut Kartanolta niin lujaa, kuin oli uskaltanut kohti kylää, jossa oli jälleen tarkoitus pitää kokous koskien Kaartin johtajaa. Narttu oli lujasti päättänyt osallistua siihen, vaikkei tällä Isteristä mitään uutta tietoa ollut, niin muuten kyllä oli sanottavaa erinäisistä asioista. Ja sen lisäksi susi halusi toki tietää tilanteen, mitä oli Lucas saanut selville vakoillessaan tai kuka tahansa muukin. Nyt takkuturkkinen hidasti vauhtinsa keveäksi hölkyttelyksi, lievästi toista takajalkaansa onnahdellen. Tämä oli tapellut erään piskin kanssa, eikä ollut siitä ihan vähin naarmuin selvinnyt ja kohtalaisen tuoreita haavoja särkikin. Sitä Karman asia koskikin, sillä tämä oli tappelun jälkeen käynyt koirasusien luotettavuuden lisäksi epäilemään koirienkin luotettavuutta. Kokousta tuo ei aikonut mistään hinnasta väliin jättää, särki sitten tai ei.

Pian narttu saikin näkyviinsä tutun talorähjän, jossa oli pidetty viime kokouskin. Sinne tuskin kukaan silmäätekevistä eksyisi. Karma hölkytti pikaisesti muutamat viimeiset kymmenet metrit, hidastaen vauhtinsa lopulta kävelyksi astellen sisään. Paikalla ei näkynyt vielä muita olevan kuin Zephyr, jolle susi nyökkäsikin tervehdykseksi.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by tintti on Oct 23, 2011, 15:03

Reiketsukan oli hyvin väsynyt. Uros oli saanut tuntea nahoissaan lomansa, jonka tuo oli salaa ottanut, ilman kenenkään lupaa. Reiketsukan oli vartioinut kylää, metsää ja kartanoa kahden päivän ajan ilman unta. Uroksen askellus oli väsynyt, silmät turvonneet ja punaiset sekä joitakin vanhoja, rajoilla saatuja haavoja kivisti. Silti uros kulki pää pystyssä, kulki uljaasti ja oli vaplas. Oli silti selvempääkin selvempää, että tuossa kulki väsymätömn soturi.
Susi saapui sovittuun paikkaan ja huomasi Zephyrin ja Karman olevan jo paikalla. Ruskoturkki nyökkäsi paikallaolijoille ja istuutui sivummalle. Iso haukotus karkasi suden huulilta.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by ish on Oct 23, 2011, 15:06

Cayden asteli reippain askelin kohti kylää, eikä pistänyt juoksuksi kiireestään huolimattakaan. Uroksen lyhyt vuodesairasloma oli nyt podettu, mutta uroksen fyysinen kunto oli yhä hieman epävakaa. Taistelussa Befalaksen harmaata sutta vastaan melkein henkensä menettänyt uros oli nyt jo kuitenkin tolpillaan, täydessä työn ja harjoittelun touhussa. Turha itsensä rasittaminen tässä vaiheessa oli kuitenkin riskaabelia, sillä vaikka kaulan haava olikin jo rupeutunut hieman, tulehdusriski väijyi vielä nurkan takana.
Syy Caydenin kiireeseen oli Vartiokaartin salainen kokous, jonka aikana keskusteltaisiin Isteriin liittyvistä asioista. Kaartia johtava ihravaksikin kuvailtava koirasusiuros oli käyttänyt asemaansa väärin useammin kuin kerran, ja vaikkei Caydenilla itsellään ollutkaan asiaan mitään erityistä lisättävää, koki uros kuitenkin tarpeelliseksi olla paikalla, olihan hän kuitenkin kaartin täysivaltainen jäsen. Oli myös selvää, että mikäli Ister ei olisi ollut johtoasemassa kaartissa, olisi myös Cayden saattanut pystyä toipumaan vammoistaan täydessä rauhassa. Onneksi Iren ja Reiketsukan olivat suostuneet tuuraamaan kultaharjaksista sairasloman ajan.

Cayden saapui kylään, ja tuttu kohtaamispaikka häämötti ränsistyneenä edessä. Cayden asteli rauhallisesti sisään, hymyili pienesti jo saapuneille Zephyrille, Karmalle ja Reiketsukanille, nyökäten päätään hiljaisena. Uroksen ääni ei edelleenkään ollut revityn kurkun vuoksi parhaissa kantimissa. Musta uros istahti lähelle Reiketsukania, vilkaisten veljeään lempeästi.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by kapa on Oct 23, 2011, 15:24

Lucas ravasi ripein askelin kohti vartiokaartin kohtaamispaikkaa, jossa tänään oli Isterin salaisuuksien määrä päästä julki. Uroksen kasvoilla oli tummaturkille ominainen ilme, joka sisälsi selvästi tarkkavaisuutta ja jonkinasteista tunteettomuutta. Lucaksen ulkomuoto oli aina yhtä neutraalin herrasmiesmäinen, mutta silmistä saattoi - jos osasi - nähdä oranssiharjaksisen todellistakin minää. Tuliset silmät olivat kaikkea muuta kuin tunteettomat.

Lucaksen saapuessa kylän syrjäisimpään kolkkaan, havaitsi tuo Caydenin edellään. Toveri ehti kuitenkin astua jo sisään ränsistyneeseen majaan joten nuorempi vartija piti tervehdyksensä sisällään. Pian tummaturkkinenkin saapui hidastaen oviaukolle ja astui sisään. Kokoukseen saapuneiden keskuudessa näytti vallitsevan jonkinasteinen kireys, eikä kukaan kaartilaisista ollut kovin eheännäköinen haavoineen ja väsymyksen merkkeineen. Lucas soi yhteisen kumarruksen koko läsnäolevalle porukalle ja jäi sitten seisomaan aloilleen katsahtaen Zephyriin, joka ennenkin oli kokoukset sanoillaan avannut. Uros oli porukan nuorin ja ainakin tällä hetkellä sen ehdottomasta eläväisyydestä ja vetreydestä huomasi, mutta myös oranssiharjaksisen kasvot olivat kireät ja keho laihtuneen näköinen.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by hitodama on Oct 23, 2011, 15:34

// Pelijärjestyksenä näemmä toistaiseksi nyt sitten hitodama, narri, Tinti, Ish, KAPA! Ja vaikkei suunnittelutopicissa aikarajasta mitään puheita ollutkaan, niin eiköhän se puolen tunnin vastausaika olisi tässäkin hyvä pitää käytössä, ettei tyystin jumahdeta missään välissä. => //

Porukkaa toden totta alkoi hiljalleen lapata sisään, ja Zephyr nyökytti päätään jokaiselle vanhaan rakennukseen hipsivälle kaartitoverilleen. Hän ei voinut olla panematta merkille sitä, että jokainen tuntui näyttävän jokseenkin rähjäiseltä: kuka oli selvästi ottanut turpiinsa, kuka näytti muuten vain nuutuneelta. Tai noh, ehkä viimeisimpänä saapuvaa Lucasta ei mikään järin suuri fyysinen vaivaisuus piinannut, mutta tämä olikin joukon nuorimmainen ja oli toipui kaiketi nopeammin kolhuista ja muista vastaavista, mikäli sellaisia nyt kohdalleen oli edes sattunut.

Vielä tovin Zephyr pysytteli ikkunan äärellä, mutta mitä pidempään aikaa kului, sitä syvempään kurttuun hänen kulmansa rypistyivät.
"Ehtiköhän viesti tapaamisesta kulkeutua kaikkien kaartilaisten tietoisuuteen? Tai siis onkohan muita vielä tulossa?" susi päätyi ääneenkin pohtimaan kun alkoi näyttää pahemman kerran siltä, että kokouksen osallistujamäärä oli jäämässä varsin vajavaiseksi. Ei koko kaartin toki ollut välttämätöntä olla paikalla, mutta kieltämättä uros olisi halunnut saada meheville jutuilleen hieman nykyistä laajemman kuulijakunnan.
"Voitaisiinhan me kai kuitenkin hiljalleen aloitella... Muut tulevat sitten jos tulevat", harmaaturkki hetken kuluttua jatkoi ja kääntyi luovuttaen pois särkyneen ikkunan luota. Kysyvä katseensa kohdistui nyt vuoron perään kuhunkin paikalle saapuneeseen hukkaan: no niin, mistäs lähdettäisiin liikkeelle?

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by narri on Oct 23, 2011, 15:39

Karma istahti kankuilleen saavuttuaan rakennukseen, suoden nyökkäyksen jokaiselle sisäänsaapuvalle toverilleen. Jokainen tosiaankin oli enemmän tai vähemmän jollakin tavalla puolikuntoisen näköinen, mutta se nyt kuului elämään. Ajan kuluessa narttu alkoi käydä kärsimättömäksi, tässä ei olisi liikoja aikoja odotella puuttujia.
"Voimme tiedottaa heille myöhemmin kokouksen asioista, nähdäkseni paikalla ovat kuitenkin tärkeimmät ja turha meidän on tässä viivytellä", susi vastasi Zephyrin puheisiin, viitaten sanoillaan lähinnä nyt Lucakseen, joka oli lähetetty varsinaisesti vakoilemaankin. Liikoja ei heitä toki paikalla ollut, mutta eiköhän se sujuisi pienemmälläkin poppoolla. Sitä paitsi takkuturkkinen oli iloinen, ettei paikalla ollut porukan koirasusivahvistetta tai koiravahvistetta, joita esimerkiksi Karman oma asia olisi saattanut loukatakin. Ei tuo sitä olisi silti kertomatta jättänyt.
"Itselläni on pari painavaa sanaa, mutta ei Isteristä. Ehdottaisin, että aloitamme kuitenkin siitä läskikasasta, sen häätämistähän me täällä puimme", narttu lausahti, siirtäen odottavien violettien silmiensä katseen muihin paikallesaapuneisiin, toivoen näiden olevan samaa mieltä.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by tintti on Oct 23, 2011, 15:47

Pian uroksen itsensä saapumisen jälkeen tuli Cayden. Väsynyt tummaturkki katsoi hymyillen veljeään, antaen pahoittelevan sävyn nousta huulilleen, kun katse kävi kurkussa. Onneksi se narttu oli tullut pelastamaan Caydenin hengen. Muuten uros olisi hyvin sairas.
Pian Rein huomio osui puhuvaan Zephyriin. Zephyrin sanoja komppasi Karma.
"Minulla ei ole mitään uutisia. Ei ikäviä eikä mitään, mikä meitä auttaisi. Paitsi tietenkin se, että Cayden ei saanut pitää tarpeeksi pitkää sairaslomaa."
Uros pyrki pitämään sanansa lyhyenä, sillä viime kokouksessa muut tuntuivat jotenkin halveksuneen häntä. Tiedä sitä mistä.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by ish on Oct 23, 2011, 15:56

Cayden hymyili veljelleen rohkaisevasti, olihan hän nyt kuitenkin jo paranemaan päin. Uros tiesi selviävänsä kyllä, kunhan yrittäisi käyttää vielä rajallisia voimiaan säästeliäästi. Zephyrin puhe keskeytti uroksen ajatukset, ja pian Karma jatkoi perässä. Tämän jälkeen Reiketsukan pääsi ääneen.
"Myöskään minulla ei ole mitään suuria uutisia", uros vastasi hiljaisella äänellä, joka oli yhä hieman karkea kurkun repimisen jäljiltä. "Sairasloma oli kieltämättä ehkä hieman niukka, mutta ei kuitenkaan mitenkään mahdottomasti toteutettavissa."
Uros yskähti raskaasti, ja päätti puheensa yskänpuuskaan. Yskän hellittäessä suuhun jäi vain kuivahtaneen veren maku.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by kapa on Oct 23, 2011, 16:06

Hiljaisuuden aikana Lucas ehti pistää vileä paremmin merkille Karman huomattavan pahat ja tuoreet vammat sekä itselleen tärkeän henkilön, Caydenin kurjan kunnon. Uros katsoi vanhempaansa myötätuntoisesti. Lucasta otti päähän ettei ollut ehtinyt tavata Caydenia onnettomuuden jälkeen, ja kuullutkin siitä aivan muuta kautta.
Zephyrin aloitus keskeytti tummaturkin ajatukset ja istualleen käynyt uros käänsikin katseensa puhujaan. Seuraavaksi äänessä olikin jo Karma, Reiketsukan ja sitten vielä Cayden. Sairasloma-asia sai Lucaksen ilmeen muuttumaan yhä kireämmäksi.
"Sairasloman olisi pitänyt olla huomattavasti pidempi."
Lucas sanoi ääntään korottaen ja puoliksi puhuen liian vaatimattoman taisteluopettajansa päälle.
"Ja minulla on uutisia. Isterillä ja Yelenhalla on suhde."
Lucas totesi heti perään, kuuluvalla äänellä, ryhdikkäästi istuen ja ikäänkuin haastaen muut vartiokaartilaiset tulisella katseellaan.

(( Olen vähän hidas kirjoittaja mutta yritän nopeuttaa tahtiani! ))

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by hitodama on Oct 23, 2011, 16:17

Juttu lähti joutuisasti käyntiin, vaikka koolla olikin vain suhteellisen pieni joukko, ja alkupettymyksestä päästyään alkoi Zephyr tuntea olonsa jälleen jokseenkin innostuneeksi. Etenkin heti hänen jäljessään puheenvuoron itselleen napanneen Karman vihaus jostakin Isteriin liittymättömistäkin puheenaiheista sai uroksen kiinnostumaan, sillä hän ei osannut yhtään epäillä mistä mahtoi olla kyse.
"Tehdään vaikka niin", hän myönsi naaraalle, sillä vaikkei Zephyr virallisesti ollut mitenkään korkeammassa asemassa kuin kukaan muukaan kaartilainen, oli hän jo alkanut ottaa tavaksi toimia jonkinlaisena puheenjohtajana heidän salaisissa kokouksissaan.

Puhe kääntyi Reiketsukanin johdattelemana Caydeniin ja tämän sairauslomaan, mikä sai Zephyrin katsahtamaan kultalettistä lajitoveriaan vielä aiempaa tarkemmin. Etenkin toisen kurkku näytti olevan vallan pahassa kunnossa, ja tämän puhjetessa käheästi puhumaan alkoi harmaa olla hyvinkin samoilla linjoilla muiden loman vähyyttä päivittelevien kanssa.
"Siltä vaikuttaa", hän totesi synkästi Lucaksen perässä ja veti vaistomaisesti etutassujaan hieman kauemmaksi rumasti yskivästä Cayden-raukasta. Toisen sairastelu jäi kuitenkin nopeasti toisarvoiseksi jutuksi oranssiharjaksisen nuorukaisen jatkaessa ja saadessa Zephyrin loksauttamaan leukansa auki.
"Mitä-- Miten sinä sen sait selville?" hän liki huudahti äimistyksestä. Ei sillä, että itse uutinen olisi ollut hänen kannaltaan järin mullistava, vaan pikemminkin se, että joku muu ehti paljastaa sen ennen sinimaskista! Noh, onneksi suhdehuhut eivät olleet ainoa juttu, mitä heittoveitsitaiturilla oli kerrottavanaan.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by narri on Oct 23, 2011, 16:40

Karma kuunteli muiden ruikutukset Caydenin lyhyestä sairaslomasta varsin ilmeettömästi. Tämä toki pisti merkille mustaturkkisen pahan kunnon, mutta ei osallistunut silti sanallakaan valitukseen. Toki tämä sääli toista hieman, mutta ei pitänyt sitä niin tärkeänä, kuin muita käsiteltäviä asioita. Jos Isteristä päästäisiin, voisivat he saada kunnon taukojakin parantuakseen. Ei narttukaan ollut juuri muuta kuin päivän-pari lepäillyt vammojensa kanssa ennen kuin joutui jälleen töihin.
Lucaksen kertoessa uutisensa Karman ilme oli täydellisen ällistynyt. Siis ei voinut olla totta. Kaartin johtajalla sen lauman johtajaan, jonka kanssa Ederalla oli kaikkein kireimmät välit. Saattoiko sen suurempaa petturuutta ollakaan ? Puhumattakaan siitä, että joku tosiaankin oli huolinut sellaisen läskiläjän suhteeseen kanssaan. Siinä oli naiseus kyllä kadoksissa.
"Oletko täysin varma ?" Karma kysyi. Ei sillä, että epäilisi Lucasta, mutta moinen asia vain oli niin... käsittämätön, että se vaati varmistusta.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by tintti on Oct 23, 2011, 16:46

Reiketsukanin kasvoille levisi hämmentynyt ilme Lucaksen paljastuksen jälkeen. Susi kurtisti otsaansa ja nyrpisti nenäänsä, korvatkin painuivat niskan taa.
"Meiltä saatetaan vaatia todistusta asiasta. Joten, oletko Lucas valmis todistamaan sanasi Alfallemme? Tai siis osaatko olla vakuuttava, etta he tajuavat, että emme valehtele?"
Rei tokaisi välittämättä Karman sanoista. Narttu taisi olla aina naama väärinpäin ja epäilemässä kaikkien sanoja.
"Minä ainakin uskon Lucakseen."

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by ish on Oct 23, 2011, 16:55

Caydenin kulmat rypistyivät Lucaksen sanojen myötä. Ja yleensä niin kovin suvaitsevainen uros ei kyennyt ajattelemaan kuin yhtä asiaa: iljettävää! Kaartin johtajalla oli pokkaa heilastella Yelenha Verimerkin kanssa, ja Yelenhalla taas oli selvästi miesmaussa jotain vikaa, kun hyväksyi Isterin kaltaisen sian. Uros pudisti päätään.
"Tiedon on oltava varma, ja todisteiden selkeät", uros lausui hiljaa.
"Sitten on marssittava Azallacin pakeille."
Uros yskähti jälleen, ja jätti puheenvuoron toisille.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by kapa on Oct 23, 2011, 17:13

Lucas kuunteli muiden kauhistelut ennenkuin avasi jälleen oman suunsa.
"Näin sen omin silmin. Tieto on varma, ja todiste selkeä, mikäli Azallac luottaa minun sanaani."
Lucas ilmoitti vakavana. Uros oli kyllä tavannut johtajansa lähiaikoina, ja vaikkei heidän välinen keskustelu ollutkaan ollut mikään lämpimin, kaksikko selvästi luotti toisiinsa. Lucas oli kyllä sanoineen osoittanut Azallacille, miten aidon uskollinen ja nöyrä Ederalle oli.

"He tapasivat Djalan rannassa, yöllä. Ister tuli Lahkon laivan suunnalta, ja he keskustelivat palveluksista, joita Yelenha sanoi ottavansa mielellään vastaan Isteriltä. Lähdin, kun meininki alkoi mennä turhan intiimiksi."
Lucas kertoi neutraalisti tarkemman tapahtuman kulun.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by hitodama on Oct 23, 2011, 17:26

Vaikka lähes koko joukko kuului kyseenalaistavan tavalla tai toisella Lucaksen puheet Isterin uskomattomasta suhteesta, ei Zephyr uskonut sen tarkoittavan sitä, etteivät he olisi luottaneet kaartitoveriinsa: uutinen vain vaikutti heidän kannaltaan melkein liian hyvältä ollakseen totta. Juuri tällaisia paljastuksia he olivat suunnitelleet kaivavansa esiin tavatessaan vanhassa talossa ensimmäistä kertaa!

Vaan kun Cayden alkoi jo puhua Azallacin puheille pyrkimisestä näytti Zephyr hetken melkeinpä hätääntyneeltä.
"Odottakaas nyt vielä", hän toppuutteli pikaisesti, jotta ehtisi päästä kertomaan myös omat mehukkaat juttunsa.
"Tuossa ei ole kuulkaa edes vielä kaikki. Totta puhuakseni minä kuulin jo aikaisemmin juuri tuon saman jutun, minkä Lucas on omin silmin todistanut. Isterillä ja Djalan johtajalla todellakin on jonkinlainen kieroutunut suhde, on ollut ilmeisesti jo kauan aikaa", harmaaturkki jatkoi ja vilkuili muita kaartilaisia kulmiensa alta.
"Kaiken huipuksi sain tietää, että Isterin takia meidän nurmikenttämme kuuluu nykyään sille saastaiselle piskilaumalle. Se ihramaha meni lepertelemään rakkaalle Yelenhalleen Irianin penikoista, tiedä vaikka olisi jopa ollut mukana koko kaappaussuunnitelman laatimisessakin." Viimeisin oli kylläkin ihan kaunaisen hukan omaa lisäystä ja kuvitelmaa, mutta ainakin se sai laumapetturuuden kuulostamaan juuri niin vakavalta asialta, kuin mitä se todellisuudessa olikin.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by narri on Oct 23, 2011, 17:33

Karma vilkaisi Reiketsukania terävästi, mutta ei sanonut mitään. Totta kai Lucas osaisi olla vakuuttava, vaikka narttu ei henkilökohtaisesti tähän urokseen ollut tutustunut, toisessa oli niin nuoreksi melkoista tyyntä vakuuttavuutta.
"Loistavaa. Olen varma, että Azallac uskoo sanoihisi", susi totesi Lucaksen esittäessä kertomuksensa sopivan saksittuna versiona. Seuraavaksi suunsa avasi Zephyr, jonka sanoja kuunnellessa Karman kasvoille kohosi inhon- ja järkytyksensekainen ilme. Tämä ei millään uskonut, että yksikään itseään kunnioittava narttu olisi alkanut suhteeseen sellaisen kanssa, mutta pakko kai oli uskoa, kun kaartitoverit sellaista kertoivat.
"Voitte toki olla eri mieltä, mutta mielestäni tässä on jo enemmän kuin tarpeeksi syitä Isterin erottamiselle virastaan", takkuturkkinen totesi. Jo se, että läski harrasti suhdetta Djalan johtajan kanssa, saati sitten että oli sen ihrakasan syytä, että Ederalta vietiin alueitakin. Todellista petturuutta sellainen.
"En yllättyisi, vaikka olisi ollutkin", Karma vielä totesi kuivakasti. Joskin mahtoiko älykkyysosamäärältään riittää Ister sellaiseen. Mutta mukavasti siitä ainakin sai lisäepäilyksiä Kaartinjohtajaa vastaan, jos ei muuten.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by tintti on Oct 23, 2011, 17:47

Reiketsukan kuunteli muita korvat hörössä. Suden väsynyt mieli ei kyennyt pohtimaan asiaa sen tarkemmin. Reitä väsytti, nälätti ja janotti. Edellinen vartiovuoro oli ollut rankka.
Rei luotti Lucakseen, sillä toinen oli susi ja laumatoveri. Silti epäilys piili suden mielessä. Jos Lucas sanoisi sanankin väärin, saattaisi käydä niin, että Azzallac kuvittelisi heidän valehtelevan. Rei itse oli oppinut sen, että vaikka puhui totta, piti miettiä hyvin tarkkaan, miten sen kertoi. Eleet, ilmeet ja äänenpainot saattoivat antaa valheellisen kuvan. Toivottavasti Lucas ymmärsi sen.
Rei hillitsi itsensä täydellisesti, vaikka viha kuohahti sisällä. Ciar oli Caydenin pentu, joka oli kidnapattu. Ja jos Ister oli hommassa mukava, Rei joku kaunis päivä pahoinpitelisi tuonkin sekaverisen.
Samalla kun moni tuntui koirasusia haukkuvan, eksyi Eyelan kuva suden mieleen. Jokin raastoi tuon sydäntä, ehkä sydän arvasi, mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by ish on Oct 23, 2011, 18:06

Cayden ei epäillyt Lucasta. Uros uskoi tuntevansa taisteluoppilaansa sen verran hyvin, että tiesi uroksen vakaumukset ja rehellisyyden. Uros kuitenkin tiesi tilanteen olevan arkaluontoinen, liian aggressiivinen tai epäselvä lähestymistapa voisi sekoittaa asioita. Tässäkin asiassa kultaharjaksinen luotti oppilaansa arvostelukykyyn: Lucas oli yksi kypsimmistä nuorukaisista, jonka Cayden oli koskaan tavannut.
Uros kuunteli toveriensa keskustelua, ja kun Zephyrin puhe eteni, kuohahti viha Isteriä kohtaan Caydenin sisällä. Hänen pentunsa, Irianin jälkikasvu, oli kidnapattu vartokaartin johtajan avustuksella. Uroksella ei aiemmin ollut mitään henkilökohtaista kaartinjohtajaa vastaan, mutta nyt oli jo henkilökohtainen syy haluta se koirasusi pois valtapaikalta.
"Tässä on nyt jo painavia syitä Isterin erottamiselle, ja selkeitä vinkkejä koirasusien luotettavuutta kohtaan", uros lausui hiljaa, yskähtäen jälleen sanojensä päätteeksi. Kurkku tuntui kuivalta ja karhealta, eikä puhuminen helpottanut asiaa.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by kapa on Oct 23, 2011, 18:20

Lucasta kyllä lämmitti Reiketsukanin ja Karman sanat ja myös se, että muutkin tuntuivat uskovan ja luottavan häneen, mutta omaantapaansa ei sitä kuitenkaan mitenkään näyttänyt. Uros nyökkäsi parikin kertaa muiden sanojen painoksi ja pysyi muuten vaiti, kuunnellen mitä muilla oli sanottavana. Myös Lucas tunsi vihan kuohahduksen kuullessaan Zephyrin järkyttävät uutiset. Uros saattoi vain arvata, miten pahalta Caydenista tuntui kuulla tuonkaltainen uutinen. Ja sitäpaitsi, tietohan tarkoitti myös sitä, että Ister oli saattanut Irenin vaaraan, ja sellaistahan ei Lucas voinut sallia. Se naaras oli määrätietoisuudellaan ja kaikella itsetietoisella nokkavuudellaan saanut tummaturkkisen vartiokaartilaisen tunteet jälleen eloon.
Tarkkaavainen uros ei voinut olla pistämättä merkille, ettei johtajan puoliso maininnut mistä oli tiedon haltuunsa saanut, muttei tuntenut välttämättömäksi tunkea nenäänsä siihen asiaan, joten pysyi yhä hiljaa.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by hitodama on Oct 23, 2011, 18:31

Zephyr, joka oli jo käsitellyt omat inhon, vihan ja ties minkä sekaiset tunteensa Isterin tekosiin liittyen, keskittyi vain paistattelemaan muiden äimistyneiden katseiden paisteessa. Vaan vasta sanat lausuttuaan ja Caydenia vilkaistuaan hän oikeastaan tajusi, että puhumalla Irianin pennuista oli hän puhunut samalla myös kultatukkaisen kaartilaisen jälkeläisistä. Kuinka hän olikin saattanut hetkeksi unohtaa koko tuon sukulaisuussuhteen? Tai noh, ei se nyt ehkä niin hirveän tavatonta ollut: eihän harmaaturkki ollut nähnyt oikeastaan kertaakaan koko elonsa aikana Iriania, Caydenia, Ireniä ja Ciaria viettämässä mitään leppoisaan perhe-eloon viittaavaakaan. Zephyrin käsityksen mukaan Irian ja Cayden eivät olleet oikeastaan olleet koskaan edes varsinainen pariskunta, tai ainakaan pidempään kuin ehkä yhden illan ajan.

Kun Cayden veti koirasusikortin mukaan keskusteluun nyökytti Zephyr pontevasti päätään ja oli hyvillään siitä, ettei kukaan vartiokaartiin luikerrelleista koirista tai koirasusista sattunut olemaan juuri nyt paikalla. Susien kesken saattoi ilmaista todelliset tuntonsa paljon vapaammin, kuin sekaverisessä seurassa.
"Äläpä muuta sano. Jos minulta kysytään, voisimme yrittää pyrkiä johdon puheille mahdollisimman pian, jotta siitä irstaasta laumapetturista päästäisiin", hukka myötäili, mutta käänsikin sitten huomionsa yllättäen Karmaa kohden.
"Paitsi että mitä sinulla olikaan vielä sanottavana? Olisiko meidän hyvä käsitellä se juttu tässä välissä?" hän kysäisi muistaessaan naaraan aiemmat puheet jostakin painavasta asiasta.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by narri on Oct 23, 2011, 18:42

Karma kuunteli muiden mielessään myötäillen. Cayden oli täysin oikeassa puhuessaan koiraususien luotettavuudesta ja narttu olikin tyytyväinen siitä, että koko porukka yhtyi mielipiteeseen koirasusista. Tai no, Reiketsukan ja Lucas eivät mitään sanoneet eikä näistä siis varmasti tiennyt, mutta joka tapauksessa.
"Aivan. Meidän olisi varmaan hyvä sopia, ketkä loppujenlopuksi menevät kertomaan", susi jatkoi Zephyrin puheen perään. Tämä itse menisi mukaan mikäli suinkin vain mahdollista, kertomaan epäilyksensä myös koirien suhteen suoraan alfalle.
Harmaaturkkisen kuitenkin kääntäessä aiheen Karman asiaan tämä nyökkäsi hyväksyvästi. Aivan, se asia.
"Mielestäni myös koirien luotettavuutta olisi syytä pohtia tarkasti. Nämä jäljet", narttu kertoi, viitaten ilmiselvästi haavoihin suupielessään ja ties missä, "ovat ederalaiskoiran jäljiltä. Sen perusteella en enää katsoisi koiriakaan täyden luottamuksen arvoisiksi."
Toki takkuturkki tiesi, että yksilöissä oli eroja, mutta siitä huolimatta.

( en oo varma, ehdinkö olla koneella ens kiekalle asti, mutta en vedä vielä pois koska saatan olla. jos katoilen, olettakaa, että Karma oli sitä mieltä että menevät kertomaan Azzalle porukalla X aikaan X tai mitä nyt sopivatkaan ja sitten häipyy. )

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by tintti on Oct 23, 2011, 18:54

Reiketsukan oli hiljaa. Hän kuunteli, mutta ei kommentoinut yhtään mitään. Susi ei halunnut kommentoida mitään koirasusi kysymykseen, sillä tiesi, että niin moni koirasusi oli tehnyt kusisesti Ederalle. Syynä saattoi olla se, että he olivat ilkeitä niille. Mutta tuota oli turha sanoa ääneen, sillä hänet leimattaisiin laumapetturiksi vielä siinä rytäkässä.
"Ehdotan, että menemme jo huomenna aamulla. Saamme asian hoidettua."
Nyt tuli Karman puheenvuoro ja toinen haukkui nyt koiria. Susi ei näyttänyt mielenliikkeitään, vaikka sisuksia kirpaisi Eyelan sekaverisyys.
"Minusta kartanolle voisitte mennä te, joilla on jotakin sanottavaa. Eli sinä Zephyr, Lucas ja Karma."
Ulkoa, melko läheltä paikkaa kuului kolinaa. Suden pää kääntyi kyseiseen suuntaan.
"Menen tarkistamaan."

//meiksi häipyy, joten pitäkää hauskaa. Reitä kun tuskin tarvitsee tässä tämän enempää.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by ish on Oct 23, 2011, 19:17

Cayden nyökkäili hyväksyvästi toisten puheille. Uros ei kokenut kuuluvansa mitenkään siihen sakkiin, jolla olisi Azallacille mitään kerrottavaa. Irenin ja Ciarin kidnappaus oli vanha aihe, jota oli turha muistella enää. Caydenilla ei kuitenkaan ollut mitään lisättävää koirasusikysymykseen tai Isterin toilailuihin, joten Reiketsukanin ehdotus kieltämättä oli kannatuksen arvoinen.
"Kannatan samaa", uros vastasi Reiketsukanin jälkeen. "Voitte samalla kertoa koira-aiheiset epäilyksenne alfalle."
Uroksen kehoa ravisteli vahva yskänpuuska, ja veren maku nousi rautaisen katkerana uroksen kielelle. Uros ravisti hieman päätään, kun Reiketsukan livahti ulos.
"Pahoittelen, mutta jos minua ei enää välttämättä tarvita, oloni ei ole kehuttava ensimmäisten vartiopäivien jälkeen ja menisin mielelläni lepäämään."
Uros yritti pitää omanarvontuntonsa kasassa, mutta kuten sanottu, oli turhaa tuhrata ailahtelevaa terveyttä jos häntä ei täällä enää tarvittu. Huomenna olisi kuitenkin aina uusi päivä, ja uudet työt.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by kapa on Oct 23, 2011, 19:28

Karman puheet saivat Lucaksen miettimään. Myös tämä uros oli pienestä pitäen opetettu vihaamaan sekä koiria että koirasusia, ja kaikki tämänkaltaiset tapahtumat saivat tummaturkkisen uskomaan, että väärärotuiset tosiaan olivat alhaisempaa ja epäluotettavampaa kansaa.
Lucas kuunteli muiden ehdotukset ja nyökkäsi hyväksyvästi.
"Lähden mielelläni."
Uros sanoi, nuori laumasielu halusi olla kaikessa mukana. Oranssiharjaksinen seurasi sivusilmällä Reiketsukanin poistumista. Caydenin sanoille Lucas nyökkäsi ja nousi sitten itsekin seisomaan. Uros arveli, että kokous alkaisi olla lopuillaan, mutta jäi vielä sijoilleen, katsahtaen ensin Karmaan ja sitten Zephyriin.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by hitodama on Oct 23, 2011, 19:47

// Jos et ole narri enää paikalla, niin pelaa vaikka huomenissa Karma sitten ulos. =3 //

Zephyr kohotti toista kulmaansa kuunnellessaan Karman juttuja ja katsastaessaan nyt uusin silmin tämän kehoa koristavia haavoja. Eiväthän ne olleet yhtä vakavia kuin Caydenin vammat, mutta melkoista muilutusta naaras oli kuitenkin joutunut kokemaan - vieläpä joltakin toiselta ederalaiselta!
"No joo, ehkä siitäkin pitäisi sitten mainita", hukka tokaisi. Vaikkei hänen vihansa leimahtanut saman tien koskemaan koko koirain lajia, pitäisi johtajistolle kyllä mainita ainakin tästä nimenomaisesta rettelöitsijästä, joka kehtasi hyökätä itseään korkea-arvoisempien kimppuun. Ei sellainen ollut soveliasta käytöstä alhaiselta piskiltä.

Jutun jatkuessa Zephyr nyökytti jälleen kuonoaan sen merkiksi, että suostuisi kyllä olemaan joukossa, joka tiedot Isterin kataluudesta johdon eteen veisi. Varsinaisesti hän ei tehtävään ehkä olisi halunnut osallistua, mutta oli kyllä osannut kuitenkin odottaa siihen uutistensa takia joutuvansa. Mitään hän ei kuitenkaan ennättänyt sanomaan, ennen kuin ulkoa kuuluva räsähdys herätti niin Reiketsukanin kuin harmaaturkinkin huomion, minkä tähden veitsenkantaja loikki jälleen tähystyspaikalleen ikkunan ääreen.
"Jep, eiköhän me kaikki lopetella tähän", susi päätti matalalla äänellä lilatukkaisen lajitoverin lähdettyä tarkastamaan mistä oli kyse.
"Tavataan Karma ja Lucas huomenna aamulla kartanon edessä ja yritetään etsiä joku johtajiston edustaja tassuihimme. Voi olla ettemme saman tien tokikaan pääse heidän puheilleen, mutta ainakin laitamme kokouskutsun eteenpäin. Sovitaanko näin?" hän jatkoi ja tutkaili silmä kovana pimeää maisemaa, johon Reiketsukan oli kadonnut.
"Lähdetään toista kautta, ettemme herätä turhaa huomiota jos tuolla kadulla onkin joku. Pääsetkö Cayden kulkemaan tuosta sortuneesta osasta?" Viimeisimmän kysymyksensä aikana Zephyr käännähti pois ikkunalta ja osoitti kuonollaan kohti nurkkaa, jossa niin katto kuin seinäkin olivat murentuneet suureksi osaksi alas. Edessä oli toki paljon roinaa ja rompetta, mutta harmaa uskoi Caydenin olevan kyllä sen verran sitkeää tekoa, että pääsisi kiipeämään kasan ylitse, jos lauman etu sitä vaatisi.
"Paitsi Lucas, sinä voisit mennä Reiketsukanin perään. Sinun pitäisi kai palauttaa korvakorusi hänelle."

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by kapa on Oct 23, 2011, 20:32

Lucas nyökkäsi.
”Sovitaan näin.”
Uros sanoi ja venytti aavistuksen kaulaansa. Sitten tummaturkkinen kääntyi oviaukkoa kohti ja suuntasi katseensa ulos. Zephyrin sanoille Lucas heilautti pitkää tuuheaa häntäänsä, myös hänellä oli ollut mielessä palauttaa koru takaisin oikealle omistajalleen heti kokouksen päätyttyä. Oranssisilmäinen katsahti muihin kaartilaisiin ja nyökkäsi hyvästiksi ennen kuin astui ovesta ulos pimeyteen, päämääränään palauttaa Reiketsukanille korvakoru, joka vielä roikkui mustassa korvassa merkkinä näytellystä Djalalaisuudesta. Sen jälkeen oli Lucaksella suuntana kartanon piha, jossa yövuoro olisi toteutettava Isterin määräyksestä – toivottavasti viimeisestä sellaisesta.

(( Kuvitellusti Lucas palauttaa korvakorunsa Reille. Laitoin nyt lopetukseni tähän väliin, vaikka järjestys saattaakin hieman sotkeutua, muttakun olisi kiire suihkuun! Kiitos pelistä! ))

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by ish on Oct 23, 2011, 21:01

// narria nyt ei näkynyt, niin jos minä nyt kuitenkin pelaan Caydenin ulos tästä, näin KAPAn jälkeen. \\

Cayden nyökkäsi hyväksyvästi lopuille puheille, ja nousi rauhallisesti ylös paikaltaan. Uroksella ei ollut mitään lisättävää eikä kysyttävää, ja lepo kutsui työn raskaan raatajaa. Uros kääntyi Zephyrin kehoituksesta talon romahtaneeseen takaosaan päin ja lähti astelemaan huoneen poikki kohti osittain peittynyttä romahdusaukkoa kohti.
"Selviän kyllä", uros sanoi leppoisasti Zephyrille hymyillen. Uros kipusi roinakasojen ylitse, kääntyi nyökkäämään jäljellä oleville tovereilleen ja sujahti sutjakasti aukosta ulos. Kartanon hiljainen rauha kutsui.

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by hitodama on Oct 23, 2011, 21:18

Lucas lähti etuovesta viemään koruaan Reiketsukanille sekä - kuten Zephyr hiljaa mielessään oli palauttamisesta mainitessaan toivonut - avittamaan tätä, mikäli kadulla olisikin joku sinne kuulumaton henkilö, joka oli saattanut jopa kuulla jotain heidän puheistaan. Onneksi sellaisilla ei olisi enää pitkään mitään väliä, sillä pian kaikki tämä salamyhkäinen hiiviskely jäisi tykkänään unholaan ja ruma totuus kaartinjohtajasta paljastettaisiin kaikelle kansalle.

Caydeninkin lähtiessä kapuamaan romahtaneen kasan ylitse talon taakse jäi paikalle enää niin vähän väkeä, että Zephyr katsoi parhaaksi luikkia aivan kultatukan jäljessä samalle suunnalle. Hieman taituroimistahan irtorojun seassa kävely vaati, mutta onneksi itse kukin pääsi siitä huolimatta ulos ilman sen suurempia kolhuja.
"Koeta parantua", harmaaturkki huikkasi hiljaa Caydenille, ennen kuin jatkoi matkaansa toiselle suunnalle. Hänen täytyisi kuluttaa loput yöstä keräilemällä voimiaan ja ajatuksiaan, jotta itsekin yhden sorttiseen petokseen syyllistynyt hukka voisi aamulla kohdata puolisonsa Azallacin pitkästä aikaa silmästä silmään. Siitä tulisikin varmasti vallan mielenkiintoista.

// No niin, hyvinhän tämä meni tällaiseksi hurjaksi yhden päivän pika-YP:ksi! 8D Kiitosta kaikille osallistuneille! //

Re: Nyt veljet kostonsäilät temmatkaa
Post by narri on Oct 24, 2011, 16:47

( pelaanpa näin lahjakkaasti myöhään ja lahjakkaan kävysti Karmaa pois. )

Karma kuunteli hiljaa muiden kommentit ja Reiketsukanin ehdotuksen siitä, että vain kolme kaartilaista kävisivät jo seuraavana päivänä etsiskelemässä johtajiston edustajia.
"Selvä. Tapaamme siis huomenna", narttu myönsi, katsellen kun yksi kerrallaan kokouksen osallistujat katosivat eri suuntiin. Takkuturkki jäi itse hetkeksi kuulostelemaan, mutta kun Reiketsukanin vieneen kolahduksen perään ei enää muuta kuulunut tuo lähti itsekin astelemaan takaisin kartanollepäin.