Zephyr - RPGs

Edera » Metsä » Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla

Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 14 Oct, 2012, 14:42

"...joten näiden yleisesti tiedossa olevien sääntöjen nojalla kehottaisin teitä ihan totta painelemaan nyt oman laumanne maille!" Näin kuuluivat Ederan rajan tuntumassa lausutut sanat, joita kuitenkin seurasi tottelevaisen myöntelyn sijasta joukko murahduksia ja kivunsekaista uikutusta. Tavanomaista mölyä kenen tahansa vartiokaartilaisen elämässä, siis.

Vaan se mikä teki tästä nimenomaisesta rajakahakasta merkittävän oli se, että kaartin johtaja Zephyr tiesi itsevarmasta asenteestaan huolimatta olevansa alakynnessä. Hän nääs tuijotti paraikaa silmiin yhteensä kolmea koiransukuista, joista kaksi oli hänen omaa kokoluokkaansa mutta kolmas, joukon selvä johtaja, oli huomattavasti järkälemäisempi tapaus. Tämä seisoi kavahtamatta ennemminkin jäntevän kuin massavan suden edessä siitäkin huolimatta, että toinen tovereistaan joutui juuri kiskomaan kylkeensä osunutta heittoveistä tuskaisesti ulos.
"Entäpä jos ei sittenkään, kirppusäkki? Sinulla on enää yksi tuollainen teräjuttu, ja mitäs sitten meinaat meille voida kun sekin on käytetty?" koirasusi uhosi ja sai Zephyrin tuhahtamaan näennäisen pilkallisesti. Hän tosiaan piteli hampaissaan viimeistä heittoveistään ja tiesi vallan mainiosti, että mikäli se ei osuisi ensimmäistä paremmin, hän ei voisi kuin perääntyä taistelusta - miten nolo kohtalo hänen asemassaan olevalle sudelle!

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 14 Oct, 2012, 15:27

Rakka oli metsällä. Se oli päättänyt etsiä jonkin niin ison saaliin, että siitä riittäisi koko sairashuoneen väelle, olkoonkin että siellä oli paljon porukkaa. Uros halusi tehdä edes jotakin lauman olojen kohentamiseksi, mutta kykenemättömyys oleskella sairaiden kansoittamassa tilassa esti sitä auttamasta konkreettisesti apua tarvitsevia.

Riista vain tuntui olevan kiven alla, eikä pitkästä haahuilusta ja vainuamisesta huolimatta yhtäkään saaliseläintä osunut kohdalle. Sen sijaan mahdollinen syy moiseen riistan kaikkoamiseen kajahti uroksen korviin Rakan astellessa metsikössä. Se kuuli jonkin matkan päästä pahaenteisen sävyistä puhelua, joka ei kuitenkaan puhelulta kuulostanut vaan ennemmin uhkailulta.

Uroksen kulmat kurtistuivat ja se kiirehti askeliaan nähden puiden lomasta kolme suurehkoa koiranveristä. Näky sai Rakan välittömästi pörhistämään niskavillojaan, ja varsinkin uroksen huomatessa, että Zephyr, alfan puoliso ja vartiokaartin johtaja, oli yksin näitä kolmea vastaan, sai sen kiirehtimään lähemmäs. Suurikokoisen koiransukuisen uhkapuheista päätellen rikkurit luottivat voittoonsa.

"Mitä täällä on meneillään?" Rakka kysyi ääni matalana ja uhkaava katse rikkureissa lähestyen porukkaa takaviistosta pysähtyen siten, että ei ohittanut Zephyrin asemaa missään vaiheessa.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 14 Oct, 2012, 16:02

Zephyr oli parhaillaan yrittämässä aivot sauhuten keksiä jotakin nokkelaa takaisin heitettäväksi nenäkkäille tunkeilijoille, kun korvansa poimivat askelluksen ääntä hänen takaansa. Uroksen leuat puristuivat tiukemmin heittoveitsen nauhan ympärille hänen ajatellessaan, että kenties rakeilla oli vielä kaiken lisäksi vahvistuksia metsän siimeksessä, mutta onnekseen epäilyksensä osoittautui vääräksi. Viidennen koiraeläimen saapuessa lähemmäksi tämä paljastui nimittäin täysiveriseksi ederalaiseksi, jolla kaiken lisäksi oli ihan mukavasti kokoa ja näköä Zephyrin alivoiman tueksi.
"Pieni neuvottelu vain. Tule kuitenkin toki vakuuttamaan tovereillemme, että heidän olisi totta vie hyvä jo häipyä matkoihinsa. Kaltaiseni vanhan suden sana kun ei näemmä paina tarpeeksi", kaartinjohtaja voivotteli teatraalisesti ja sai koiransukuiset nauramaan remakasti. Kieltämättä itsensä alentaminen tähän tyyliin otti vähän harmaaturkin itsetunnon päälle, mutta muuttuneen tilanteen huomioon ottaen se vaikutti nyt parhaalta taktiikalta: jos, luultavasti kun, tappelu tästä kunnolla roihahtaisi, saisivat piskit yllättyä jos erehtyivät todella kuvittelemaan sinimaskia vanhaksi ja raihnaiseksi käppänäksi. Sen turvin hän hoitelisi hyvinkin kaksi pienempää muukalaista, kun taas Arkansus - nimi nousi jostakin syvältä hukan muistista - saisi potkia suurinta vastusta persuksille.
"Joo, liity vaan messiin, ederalaispelle", yksi koirista yllytti.
"Kanna tuo nolo kaverisi sinne homeiselle kartanollesi tutisemaan ja anna meidän mennä missä meitä huvittaa!"

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 14 Oct, 2012, 16:16

Rakan sisintä korvensi, kun Zephyr sen silmien edessä alensi itseään sanallisesti kolmen koiranverisen edessä. Hukka kiristeli hampaitaan mulkoillessaan rikkureita, jotka nauroivat makeasti kaartinjohtajan sanoille. Se pidätti tunteensa näkymästä ulospäin, ja sen sijaan että olisi provosoitunut kolmikon ivasanoista yritti saada Zephyrin juonesta kiinni. Rakan teki pahaa astua askel eteenpäin rikkoen siten Zephyrin ehdotonta asemaa korkea-arvoisempana, mutta omien päätelmiensä valossa se uskotteli itselleen sen olevan kaartinjohtajan tahto. Olisi ollut noloa alkaa kysellä tällaisessa tilanteessa ohjeita. Häntänsä se piti kuitenkin visusti Zephyrin häntää alempana.

"Nolon kaverini, kuten arvon rakki ilmaisi, vien kartanolle vasta, kun te kolme olette häipyneet mailtamme", Rakka uhosi tuijottaen suoraan silmiin kolmikosta suurinta, joka tuntui kiinnittäneen huomionsa Rakkaan Zephyrin sijasta. Parempi ehkä niin, ajatteli Rakka, sillä sen täytyi myöntää olevansa Zephyriä kookkaampi. Zephyr kuitenkin kokemuksensa avulla pärjäisi kahta pienempää rakkia vastaan.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 7 Nov, 2012, 16:01

Zephyr tunsi sisimmässään melkoista huojennusta havaitessaan, että laumatoverinsa sai jutun juonesta kiinni eikä ryhtynyt millään tapaa vaikkapa puolustelemaan kaartinjohtajan kunniaa. Kyllä koirat saisivat sanansa vielä niellä, mutta sen aika ei ollut juuri nyt - varsin pian kuitenkin, mikäli näiden käytöksestä mitään saattoi päätellä.
"Niin varmaan. Katsotaanpas kuinka kauan tuo asenne kestää!" koirakolmikon johtaja samassa julistikin ja kävi eteensä asettuneen Rakan kimppuun. Kaksi muuta reagoivat johtajansa toimiin pienellä viiveellä ja yrittivät kaartaa kohti Zephyriä, joka kuitenkin oli arvannut tilanteen kehittyvän juuri tähän suuntaan ja oli siten valmiina.
"Katsotaan vain!" susi tokaisi enemmänkin innokkaalla kuin raihnaisella äänellä, viskasi heittoveitsensä suoraan toisen piskin kuononsivuun ja lähti saman tien jallittamaan toista.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 7 Nov, 2012, 16:14

Tilanne kärjistyi huippuunsa Rakan sanojen myötä. Kolmikon johtotyyppi todella kiinnitti kaiken huomionsa vasta paikalle saapuneeseen suteen. Rakka oli ehättänyt valmistautua niin henkisesti kuin ruumiillisesti siihen, että kolmikon häätö ei sujuisi kuin taistelun kautta, joten huudahduksen (niin typerää ja niin kliseistä, ehti Rakka ajatella) jälkeinen hyökkäys oli helppo väistää. Rakka luikahti pois alta, loitommas Zephyristä ja pienemmästä kaksikosta. Toinen kaksikosta sai kuonoonsa Zephyrin heittoveitsen, huomasi Rakka, yrittäen kääntää suurimman huomion omaan suuntaansa ja hieman loitommas niin, että Zephyrille jäisi enemmän tilaa taistella.
"Pelkuri sinä olet etkä mikään muu!" nauroi suuri koiranverinen, ja jyräsi päin Rakkaa. Rakka ei toisen suuren koon vuoksi tahtonut tietoisesti antaa ensimmäistä osumaa haastajalle, vaan pyörähti niin että sen hampaat napsahtivat kiinni koiranverisen niskaan. Samoin se tunsi hampaat nahassaan ja niin kaksikko pyöri menemään.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 7 Nov, 2012, 17:55

Taisteluraivon valtaamiksi yllytetyt piskit tanssivat nätisti hukkien pillin mukaan ja tekivät juuri niin, kuin Zephyr oli toivonutkin. Johtajakoira kävi painimaan Arkansuksen kanssa eikä kaartinjohtaja aikonut sekaantua siihen toistaiseksi millään tapaa, vaan jatkoi oman osuutensa toteuttamista. Aseettomana taisteleminen ei kuitenkaan ollut sinimaskisen ominta alaa, joten syöksyttyään näennäisesti päin vastustaja numero kakkosta loikkasikin hän viime hetkellä sivuun ja käänsi kurssinsa kohti maahan aikaisemmin pudotettua veistään. Vikkelänä otuksena sai Zephyr terän hampaisiinsa, mutta oli sitten jäädä vastustajiensa piirittämäksi, sillä kuono vuolaasti verta vuotavana hyökkäävä koirakin oli päässyt takaisin kehään. Kolmikko kierteli jonkin aikaa toisiaan, kunnes Zephyr lähti livistämään hurttien välistä ja viskasi mennessään taas kerran aseensa muutenkin kärsineen koiraparan takajalkaan. Huudosta ja kaatumisesta päätellen heittoveitsi katkaisi jotakin vallan tärkeää, luultavasti jänteen, joten tyytyväisenä laski harmaaturkki toisen olevan nyt melko varmasti poissa pelistä. Niinpä hänellä oli enää yksi vihollinen huiputettavanaan.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 8 Nov, 2012, 7:25

Rakka ja johtokoira painivat kaikin voimin saadakseen yliotteen toisesta. Hukan oli myönnettävä, hurtta oli voimakas, mutta onneksi oli silläkin massaa. Se toivoi levittävänsä oikein paljon pöpöjä ja bakteereita puremastaan, jotta jos koira ei hänen hampaisiinsa menehtyisi niin myöhemmin sitten johonkin suureen tulehdukseen.

Rakan epäonneksi koitui Zephyrin koirakaksikon ääntely. Hukka oli pakotettu kääntämään katseensa sille suunnalle huudon kuullessaan, huutajahan olisi voinut olla Zephyr. Asiantilan varmistuttua oli johtokoira jo ehättänyt käyttää hyödyksi hetkellistä huomion herpaantumista. Rakka jäi alas jyräävän koiran alle. Vain suurin ponnistuksin ja johtokoiran leuoilta kurkkuaan suojassa pitäen sen onnistui kääntää tilanne hyväkseen. Hurtta rojahti maahan, ja nopeasti törmäyksen luomassa notkahduksessa se liikautti otettaan niskanahasta lähemmäs kaulan herkkiä alueita. Hurtan maassa pito ei kuitenkaan ollut ongelmatonta kamalan rimpuilun vuoksi.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 8 Nov, 2012, 9:43

Nähtyään miten kaverinsa kieriskeli tuskissaan maassa, heittäytyi toinen pienemmistä koirista huomattavasti varovaisemmaksi tapaukseksi. Zephyrin harmiksi mokoma näytti myös tajunneen heittoveisten elintärkeän aseman, joten piski teki kaikkensa vartioidakseen molempia aseita, eikä hukka päässyt mitenkään niiden luokse asettamatta itseään samalla vaaralle alttiiksi.
"Kylläpäs tästä nyt verilöyly kehkeytyi!" päätyi uros siis sanailemaan jatkaessaan samalla etsintöjään puolustuksessa olevan aukon suhteen.
"Mutta vaikka te tätä itse kerjäsitte, niin me emme ole sentään mitään raakalaisia. Vai mitä, Arkansus?" Kysymyksestään huolimatta Zephyr ei jäänyt odottamaan laumatoverinsa vastausta, vaan pyrki sillä pikemminkin vain osoittamaan ettei ollut unohtanut toisen olemassaoloa ja mahdollista ahdinkoa, vaikkei hän pystynytkään siihen tällä erää puuttumaan.
"Joten juoskaapa pois, kapiset rakit, juoskaa sinne mistä tulitte. Emme me ehdoin tahdoin teikäläisiä teurasta, vaikka kyllä sekin toki järjestyy, ellette nyt aika pian katoa silmistämme." Moinen uhkaus sai kaartinjohtajan vastustajan selvästi epäröimään oliko tappelu tosiaankaan tämän arvoista. Hän katsahti kivusta yhä vinkuvaa toveriaan, ja se oli kaikki mitä Zephyr tarvitsi. Vikkelästi hän syöksyi vartiotta jätetyn heittoveitsen luokse, mikä sai mokanneen koiran pinkaisemaan äkkiä kauemmaksi aseistetusta hukasta.
"Pomo, häivytään täältä! Ku-kun, tuota, Ronnei on loukkaantunut ja kaikkea", yritti teräasetta pelokkaasti silmäilevä tunkeilija ehdottaa.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 8 Nov, 2012, 10:34

Rakka yritti epätoivoisesti pidätellä rimpuilevaa koiraa paikallaan, mutta ote kaulalta heltisi ja lopulta uhkasi käydä niin kuin äsken oli käynyt: hukka oli jäädä jälleen alakynteen. Sen onnistui kuitenkin väistää johtokoiran hampaita, jolloin hampaiden ulottumattomiin päässyt Rakka jäi tasaamaan henkeään ja pyrkimään tilanteen tasalle.
Zephyr oli huutanut jotakin Rakalle vasta äsken, mutta hukka ei ollut aivan saanut selvää tämän sanoita kaiken ähinän ja murinan alta, joten se piti nyt silmänsä vastustajassaan. Hiljalleen hurtta ja hukka kiersivät toisiaan. Rakka pörhisti karvansa äärimmilleen vahvistaakseen vaikutusta kahdesta voimakkaasta ja suuresta sudesta, ja epäröinti alkoi näkyä pomon silmistä. Kun toinen hurtan alaisista huuteli häipymisestä tiirasi pomo siihen suuntaan. Hetkeä hyväksi käyttäen Rakka teki nopean hyökkäyksen hurttaa kohti, mutta koska tämä ehätti pois alta jatkoi Rakka kaarteluaan.
"Vielä ehdit häipyä", murahti Rakkakin. Pomo päästi turhautuneen äännähdyksen kurkustaan ja alkoi tilannetta nopeasti harkittuaan perääntyä.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 8 Nov, 2012, 20:30

Käsinkosketeltava jännittyneisyys lähti viimein purkautumaan, kun koirajengin pomo päätti vastentahtoisesti vetää joukkonsa pois.
"Älkää kuitenkaan kuvitelko tämän jäävän tähän!" loukattu rakki kuitenkin ärhäkästi murahtaen lupasi.
"Me tulemme takaisin kun olette siellä homeisella kartanollanne ryyppäämässä, ja viemme kaikki löytämämme saaliseläimet ja nartut mennessämme." Viimeisetkin uhkaukset heiteltyään lähti johtaja sitten juoksemaan kohti rajaa, siinä missä alaisensa nilkuttivat toinen toista vasten nojaten huomattavasti nöyremmillä mielin matkoihinsa.

"Huh huh. Haluaisinpa vain olla näkemässä, kun tuo korsto yrittäisi saada vaikkapa Azallacia mukaansa. Koiriahan siinä sääliksi kävisi", Zephyr vinosti hymyillen vitsaili, kun he jäivät kahden tummaturkkisemman suden kanssa.
"Vaan eipä sillä, taisivat mokomat louskutella leukojaan tietämättään ihan asiasta. On nääs vähän vajausta vartiokaartin riveissä, mistä syystä tuollaiset voisivat jopa päästäkin yön suojissa rajan lävitse. Onneksi satuit kuitenkin tällä kertaa paikalle, Arkansus. Eikö se ollutkin Arkansus?" kaartinjohtaja lisäksi jatkoi käydessään noukkimassa viimein molemmat heittoveitsensä visusti talteen. Ryhtyessään putsaamaan niitä ruoho- ja sammalmättäisiin käänsi hän silmänsä kohti laumatoveriaan nähdäkseen, ettei tähän ollut sattunut turhan pahasti taistelun tuoksinassa.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 8 Nov, 2012, 21:22

Rakka seurasi silmä kovana, kun kolmikko kääntyi, pomo vielä herjoja ja uhkauksia huudellen menemään. Kumma kun eivät säännöt tuntuneet uppoavan koiranveristen päähän! Moinen ärsytti Rakkaa. Tyytyväisyyttä se kuitenkin tunsi siitä, että oli saanut auttaa hurttien pois ajossa.

Zephyrin kehuskellessa puolisonsa alfa Azallacin taidoilla ei Rakka voinut olla nyökkäämättä. Todella, koirat siinä alakynteen jäisivät jos alfa niitä vastaan astelisi. Kun Rakka oli varma, että koirat eivät enää kääntyisi takaisin se keskitti kaiken huomionsa Zephyriin, joka jo jutusteli mukavia. Rakka puolestaan vaikutti varsin kankeaeleiseltä itseään vanhemman ja korkea-arvoisemman edessä. Korviaan se heilautti nolosti sivulle muistaessaan, kuinka oli rikkonut Zephyrin ehdotonta asemaa astuessaan ratkaisevan askeleen eteenpäin, ja nyt se piti päänsä matalampana ja häntänsä visusti jalkojensa myötäisenä.
"Arkansus, kyllä", sanoi Rakka. "Mutta pitäisin siitä enemmän jos sanoisit Rakaksi vain", se jatkoi hymyillen pienesti. Yhä vieläkin Arkansus-nimi tuntui turhan hienolta ja siten hieman epäsoveliaalta. Eikä se kuulostanut Rakan mielestä lainkaan niin positiiviselta kuin Rakka. "Ehkä löydätte vielä hyviä susia täyttämään vajeenne kaartissa", Rakka sanoi rohkaisevasti. Moni susi oli sairastunut ja osa oli jo menehtynytkin Ederaa riivaavaan tautiin, eikä se aina säästänyt vahvimpiakaan.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by sassa on 12 Nov, 2012, 21:22

#Zephyrin rukouksiin on vastattu u__u#


Fala oli kuullut taistelunääniä jo hyvinkin kaukaa. Se oli hölköttänyt minkä kintuistaan pääsi, mutta sekään ei tuntunut olevan tarpeeksi. Äänet olivat kaikonneet jo useampi minuutti sitten, sekös naarasta kismitti. Se osasi arvata mistä kahakassa oli tasan tarkkaan ollut kysymys. Rajakiista, koirat olivat taas tungetelleet Ederan alueille. Sinimusta susi ei ymmärtänyt tätä rakkien tapoja, miksi ne edes yrittivät? Moni metsästäjän koira oli menettänyt henkensä suden hampaisiin, miksi koirat sitten marssivat niin itsevarmasti susien maille.
Andriaanalla oli kaikki asiat aivan päälaellaan.

Susi pysähtyi ja havaitsi kolmen koiran joukon, haavoittuneita. Ne näyttivät saaneen oikein kunnolla turpiinsa. Naaras huokaisi pettyneenä, se oli tullut myöhässä. Koirat tuntuivat pysähtyneen lepäämään, susi puri hammastaan.
"Raja on tuolla päin. Menettekö itse vai haenko saattueen?"
Fala heilautti päätänsä suuntaan mistä koirat olivat tulleet, se arvasi että siellä oltiin kahakka käyty.
Koirat eivät vastanneet, poistuivat vain sähisten ja muristen paikalta.

Fala oli jatkanut jolkotteluaan ja sen silmissä näkyi nyt kaksi hahmoa. Toinen tuntematon otus ja toinen...ei ollut totta! Itse kaartin johtaja ja alfan puoliso. Fala henkäisi ja ei ollut saada sanaa suusta.
Zephyr oli niin pieni! Niin pieni uros että naaraan teki mieli revetä nauramaan. Kotona noin pieni uros...olisiko tuon annettu edes syntyä. Fala piti kuitenkin mielessään saaren tavat, äly korvasi koon varmasti moninkertaisesti.
Sinimusta susi lähestyi kaksikkoa, painoi päänsä alas ja antoi häntänsä roikkua.
"Kuulin taistelun ääniä ja juoksin paikalle minkä kintuistani pääsin. Pahoitteluni etten ehtinyt ajoissa."
Fala sanoi nöyristellen, vilkuillen molempia uroksia edessään.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 20 Nov, 2012, 19:06

Saatuaan toisen veitsistä puhdistetuksi nappasi Zephyr toisen hampaisiinsa ja nyökäytti lyhyen tauon aikana kuonoaan Arkansukselle, joka kuului toivovan itseään kutsuttavan mieluummin hieman kansanomaisemmalla lempinimellä.
"Mikäs siinä, olepa Rakka sitten", sinimaski ilman sen suurempia seremonioita myönsi ja heilautti lyhyesti häntäänsä, ennen kuin palasi aseen putsaamisen pariin. Nuorempi hukka vaikutti nimittäin sen verran jäykältä, että kaartinjohtaja uskoi tämän hyötyvän rennosta eleestä, jolla hän ainakin toivoi viestittävänsä muodollisuuksien olevan mielestään ihan toisenlaisia tilanteita varten.

Juuri kun Zephyr sai työnsä viimeistellyksi juosta hölkytti metsän siimeksestä yllättäen esiin kolmaskin susi, jonka havaitessaan pudotti uros heittoveitsen nurmelle ja käänsi katseensa uteliaana tätä kohden. Tulija oli naaras eikä ulkomuotonsa puolesta Rakan tavoin kaartinjohtajalle tuttu, mutta käytöksensä puolesta tämä tuntui kuitenkin olevan ehta ederalainen.
"Hah, mitäpä sitä suotta pahoittelemaan. Itseltäsihän tässä vain jäi kunnon kahakka sivu suun. Siitä olisikin tullut varmasti vielä kiintoisampaa, jos puolet olisivat olleet pääluvun osalta tasan", Zephyr otsaharjastaan heilauttaen naurahti ja aikoi sitten ryhtyä sitomaan veitsiensä naruja takaisin jalkojensa ympärille. Kesken kaiken hän näytti kuitenkin saavan muuta mieleensä, mistä syystä uros kohotti päänsä takaisin ylös ja antoi katseensa kääntyillä aiempaa mietteliäämmin vivahtein laumatovereidensa välillä.
"Kuinka te muuten molemmat olette näin innokkaita rajojen vahtimisessa, mutta olette onnistuneet pysymään poissa vartiokaartin riveistä? Kyllä tuollainen into nimittäin olisi ihan käytettävissä, jos lauman puolesta työskenteleminen vain yhtään kiinnostaa."

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 20 Nov, 2012, 19:34

Rakka oli pitänyt omaa sinunkauppojensa tekoa varsin ystävällisenä eleenä, vaikka toisaalta niin se teki kaikille joita piti vähääkään moisen asian arvoisena. Jostain syystä Zephyrin sanat saivat sen olon vain epävarmaksi, kuin ylempiarvoinen ei olisi arvostanut elettä saati hyväksynyt Rakan lempinimeä. Ehkä se oli tästä naurettava? Ehkä Zephyr, asemastaan ja aikuisuudestaan ja vanhemmuudestaan huolimatta, aikoisi pilkata Rakkaa? Hukka pysyi vaiti viitsimättä lietsoa ylempiarvoistaan moiseen.

Saapuvan naaraan äänet kuuluivat ennen tämän tuoksua, ja Rakka käänsi korviaan tämän suuntaan. Kun paikalle pyyhälsi tummaturkkinen susi, täytyi Rakan myöntää ettei ollut koskaan tätä nähnytkään. Uteliaana se katseli uutta naamaa, kun tämä pahoitteli ettei ollut ollut auttamassa sitä ja Zephyriä koirakolmikon häädössä. Kun Zephyr vastasi naaraalle, ei Rakka viitsinyt sanoa mitään. Olisi vain tehnyt itsensä naurunalaiseksi. Sen sijaan se tyytyi katselemaan, kun vartiokaartin johtaja aikoi solmia heittoveitsiään mutta keskeyttikin liikkeensä. Sillä välin Rakka oli jo ehättänyt miettiä, pitäisikö sen esittäytyä tälle tuntemattomalle naaraalle.

Zephyrin sanat saivat Rakan ajatukset muualle, ja hukka heilautti hieman epävarmana korviaan. Mitä uros tarkoitti? Se vilkaisi hämmentyneenä tummaturkkiseen naaraaseen.
"En... pidä meteliä itsestäni", Rakka paljasti. Sitä ei huvittanut kiinnittää itseensä järin suurta huomiota muilta laumalaisilta, varsinkaan jos se olisi negatiivista. Toki se tiesi että rajojen puhtaana pitäminen oli kaikkien mielestä arvostettavaa, mutta se ei tahtonut joutua naurunalaiseksi. Rivilaumalainen leikkimässä vartiokaartilaista! Millaiset naurut siitäkin saisi! Ei hukalla edes ollut kunnon häntää millä pelotella tunkeilijoita!

Sen enempää ei Rakka sanonut, tietämättä oikeastaan mitä Zephyr ajoi takaa tai voisiko se sanoakaan enempää. Missään nimessä se ei kertoisi isänsä välikohtauksesta rajalla, siitähän tuntematon naaras, ja miksei Zephyrkin, mistäpä Rakka tiesi, saattaisivat repiä hupia. Heikko susi kun oli koirien hampaisiin kuollut! Ja poikansakin varmasti yhtä heikko! Rakka nielaisi hieman hermostuneena.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by sassa on 22 Nov, 2012, 14:21

Fala nosti jo päätänsä heinien joukosta takaisin sudentapaisen ylväkksi. Se seuraili hiukan kummastunut ilme kasvoillaan Zephyrin touhuja, naaras ei itse ollut koskaan nähnyt tuollaista asetta ennen. Falan onnistui kuitenkin selättää uteliaisuutensa, eikä se alkanut kyselemään turhia. Sutta vain hävetti kovin, ettei ollut ehtinyt kahinoimaan mukaan, siitä ei ollut apua lainkaan laumalleen tällä tavalla. Sen olisi opittava juoksemaan nopeammin ja pidettävä nenänsä terävänä, puolustettava kaltaisiaan.

Myös Fala vaihtoi katseen Rakan suuntaan, tumma uros oli sille tuntematon ilmestys, mutta susi loi tälle nyt aikaisempaa tuttavallisemman hymyn ja nyökkäyksen. Se uskoi heidän voivan esittäytyä keskenään myöhemmin, naarassusi ei halunnut vaikuttaa töykeältä alfan puolison edessä. Jutella ehtisi kyllä vaikka ummet ja lamme jos niin olisi, Zephyr ei ollut myöskään kysynyt Falan nimeä, joten tämä päätti pysyä vaiti asiasta. Jos urokselle tämän henkilöllisyys ei ollut tärkeä, ei naaras tuntenut tarvetta tyrkyttääkään itseään.

Hämmentävä lausahdus pääsi Zephyrin suusta. Harmaasilmäinen susi ei peitellyt ihmetystään lainkaan, tarjottiinko tälle nyt työtä lauman riveihin? Uskomatonta!
"Minäkin olen saapunut laumaan vasta vähän aikaa sitten."

"Oliko tuo työtarjous?"
Naaras uskaltautui kysymään, kun tuntematon kumppaninsa pysyi vaiti.
"Tarkoitain vain, olisi kunnia saada puolustaa uutta laumaani."

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 8 Dec, 2012, 13:31

Ederalaiskaksikko selitti kaartiin kuulumattomuutensa kukin omalla tavallaan, mikä sai Zephyrin nyökäyttämään ymmärtäväisesti päätään.
"Ah, vai sellaista siis", hän tokaisi. Eivätpä tietenkään uudet tai sosiaalisesti vähän aremmat kaverit olleet ehtineet vartiokaartiin hakeutua, kun ei tässä kaiken keskellä ollut mitään julkisia värväämistilaisuuksia tullut mieleenkään järjestellä. Onneksi nimettömäksi jättäytynyt naaras kuitenkin tarttui heti tilaisuuden saatuaan jutun juonesta kiinni ja sai siten harmaan hukan elehtimään jälleen myöntävästi kuonollaan.
"Jep, kyllä se vähän sellaiseksi olisi tarkoitettu, työtarjoukseksi. Tarvitsisimme todellakin teidän molempien kaltaisia susia riveihimme, joten tervetuloa vaan mikäli kiinnostaa. Luvassa olisi lähinnä raakaa työtä, kuten varmasti arvaattekin, mutta samalla myös asteen korkeampi asema laumassa. Mitenkäs olisi, siis?" Jätettyään kysymyksen leijumaan ilmaan käänsi Zephyr hymyilevät kasvonsa kohti Rakkaa. Hän kun arvasi innokkaan naaraan kyllä ilmoittautuvan, ellei tämä yhtäkkiä päättäisikin syödä aiemmat sanansa ja osoittautua pelkuriksi, mutta Arkansuksesta sinimaskinen ei ollut ihan yhtä varma. Sen hän kyllä tiesi että ottaisi itse suurikokoisen ja luotettavalta vaikuttavan uroksen ilolla alaisekseen, mutta mikäli tämä ei tahtoisi uhrata eloaan työlle, ymmärtäisi letkeämielinen hukka senkin vallan mainiosti.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 8 Dec, 2012, 18:24

Rakka loi hämmentyneen silmäyksen tummaturkkiseen susinaaraaseen tämän niin innokkaasti kysyessä, olivatko Zephyrin sanat työtarjous. Sen mielestä naaras puhui täyttä asiaa: olisi suuri kunnia saada palvella laumaa, ihan oikeana vartiokaartilaisena vieläpä! Uros ei kuitenkaan tahtonut toivoa liikoja, mitäpä Zephyr olisi siinä nähnyt, ruipelohäntäisessä romuluisen näköisessä sudessa.

Mutta kun Zephyr vastasi naaraan kysymykseen myöntävästi ja vielä puhui sekä naaraalle että Rakalle itselleen, syttyivät uroksen silmät hiljaiseen sädehdintään. Itse vartiokaartin johtaja oli huomannut sen kyvyt ja piti sitä pätevänä voidakseen ryhtyä kaartilaisen virkaan! Hukka ei ollut uskoa korviaan. Se vastasi Zephyrin katseeseen nöyrästi mutta vakaasti, ja jotenkin sen koko jäyhä naama oli kirkastunut, vaikka itse iloisuus pysyikin vain silmissä.

Rakka antoi tummaturkkisen naaraan sanoa ensin sanottavansa. Toinen vaikutti jotenkin itseään tyrkyttävämmältä tyypiltä kuin Rakka, eikä uros tahtonut saada madollista tulevaa työtoveriaan heti kimppuunsa.
"Se olisi suurenmoinen kunnia", lausui Rakka omat sanansa, tummalla ja kunnioittavalla äänellä josta kuuli, kuinka otettu Rakka oli moisesta tarjouksesta.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by sassa on 15 Dec, 2012, 0:22

Falan arvelut olivat osoittautuneet oikeiksi, tämä harmaapukeinen urossusi oli todella tarjonnut työpaikkaa laumassa. Naarassusi oli toki yllättynyt, miten sen olisi mahdollista näin lyhyessä ajassa nousta lauman arvoasemassa. Ajatukset eivät harhailleet kovinkaan pitkään epäolennaisuuksissa, totta kai se ottaisi annetun työn vastaan, ehkä se pääsisi vielä rökittämään Igornia. Näin se ainakin saisi jonkin asteisen suojan itselleen, vartiokaartilaisuus toisi mukanaan monia etuja.

Suden tummat huulet kääntyivät vienoon hymyyn, tämä Zephyr ei ollutkaan hullumpi tapaus kuitenkaan. Fala päätyi nyökkäämään vastaukseksi, ja päättipä vielä esitellä itsensä kaiken lisäksi.
"Otan mielelläni tarjotun työn vastaan, nimeni on Fala."
Naarassusi seisoikin nyt aikaisempaa ryhdikkäämmin ja varmemmin, se tunsi pientä innon kipinää sisimmässään, samanlaista mitä pieni pentu voisi tuntea. Vanhan lauman aiheuttama katkeruus tuntui hetkessä haihtuvan pois, tässä Ederassa sillä olisi todellakin tulevaisuus luvattuna.

Hiukan huvittuneena Fala seurasi toverinsa vastausta, löytyihän tuosta murjottavastakin sudesta jonkinlainen into.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 16 Dec, 2012, 13:33

Tarjottuaan parivaljakolle töitä pani Zephyr merkille, kuinka jäyhän Arkansuksen kasvot kirkastuivat tavalla, jonka hän uskoi kielivän puhtaasta innosta. Hyvä niin, sillä intoa alimiehitetyn vartiokaartin asioiden hoitaminen juuri kaipasikin.
"Kunnia tai ei, mutta pesti on tällä puheella minun puolestani teidän", sinimaski siis lupasi, ja käänsi katseensa puolestaan itsensä Falaksi esitellyttä naarasta kohden.
"Jos olette vielä huomennakin messissä, niin ilmestykää auringon noustessa kartanon kuistin tietämille. Esittelen teidät vuorojenjaon yhteydessä muille kaartilaisille ja kerron tarkemmin mitä teidän tulee tehdä. Vaan älkää huoliko, en minä heti ensimmäisenä heitä teistä kumpaakaan yksinänne kiperimmille paikoille", uros naurahtaen selitti, ennen kuin veti kasvoilleen varsin mietteliään ilmeen. Siitä oli nimittäin hieman aikaa kun kukaan oli viimeksi ollut kaartin riveihin tulossa, joten joukon johtajan oli hieman pohdittava mitä kaikkea uusille tulokkaille olikaan kerrottava.
"Ai niin joo. Hankkikaa itsellenne pala sinistä kangasta ja sitokaa tai sidotuttakaa se johonkin päin kehoanne. Se kun on vakiintunut vartiokaartilaisten merkiksi. Kankaita löytyy kyllä kartanolta tai kylästä, joten homman pitäisi olla varsin helppo."

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 17 Dec, 2012, 10:57

Rakka tunsi pienen muljauksen vatsassaan Zephyrin vastatessa sen vastaukseen. Kunnia tai ei, se jäi kummittelemaan Rakan mieleen: Zephyr taisi pitää sitä penikkana, joka oli vain ärsyttävän innostunut uudesta asemastaan laumassa. Rakan mieltä korvensi, kun se ajatteli, kuinka Zephyr kertoisi siitä puolisolleen ja yhdessä kaksikko pohtisi, kuinka heittää uroksen pois laumasta kun se niin turhan innokkaasti suhtautui moiseen työtarjoukseen ja piti sitä enemmän kunniana kuin velvollisuutena tai minään muuna...

Rakan ajatukset katkesivat, ja osin se joutui itsekin pakottamaan ne katkeamaan, kun Zephyr jatkoi. Seuraavat sanat eivät saaneet uroksen oloa sen paremmaksi, kun vartiokaartin johtaja puhui huomenna messissä olemisesta. Varmasti tämä ajatteli Rakan olevan heikko ja heiveröinen, kykenemätön hommaan. Uros joutui puremaan leukojaan yhteen ja kipristämään varpaitaan, jotta naama olisi pysynyt peruslukemilla. Vastaukseksi se vain nyökkäsi, osaamatta sanoa mitään Zephyrin naurahtaessa. Ajatus muiden kaartilaisten eteen astelemisesta hirvitti myös hieman. Mitä jos ne alkaisivat pilkata Rakkaa? Jos joku tuttu olisi siellä?

Sininen kangaspala tuntomerkkinä oli Rakalle tuttu, ja se nyökkäsi jälleen merkiksi ymmärtämisestä. Olihan sitä tullut pienempänä seurattua vartiokaartilaisten hommia, joten aikalailla kaikki oli Rakalle jo ennestään tuttua. Reippaamman Falan rinnalla Rakan olo oli tavallistakin kankeampi, ja se pohti kuumeisesti voisiko se sanoa enää mitään. Tekisi itsensä kuitenkin naurunalaiseksi kun ei sanonut.

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by sassa on 17 Dec, 2012, 19:39

Fala käänteli hiukan korviaan Rakan muuttuneelle auralle, aivan kuin toinen olisi hermostunut jostain äkkiarvaamatta? Pinttyneeseen tapaansa se hiukan halveksi vierellä seisovaansa urosssutta mielessään, mitä heikkoutta hermoilla kaartinjohtajan edessä ja olla epävarma annetusta tehtävästä. Harmaa silmä seurasi tarkasti Rakan kehonkieltä, mutta naarassusi pysyi vaiti. Ei ollut sen asia tehdä arviointeja, mutta entisessä laumassaan Rakka olisi varmasti ollut heikoilla. Susi pyrki kuitenkin muuttamaan kankeaa asennettaan, mutta vaikeaa se tulisi olemaan.

Fala päätti keskittyä kaartinjohtajan sanoihin, ja tyynesti se nyökkäsikin pienelle infopaketille. Tämä todellakin tulisi olemaan paikalla ennen kukon pieraisua jos se sitä vaati. Fala ei pelännyt haasteita, ja se näyttäisi muille kaartilaisille mistä tämä mantereen tyttö oltiin tehty.
Hukka pisti mieleensä sinisen kankaan, se voisi mennä vaikka heti etsimään sen kylän periltä.

Naarasta tosin huvitti, ettei heitä aiottu heti alkuunsa laittaa "kiperille" paikoille. Noh, toki täysin ymmärrettävää. Pienen hymyn hukka vielä loi kunnes nyökkäsi päätänsä ymmärryksen merkiksi.
"Kuistilla auringon noustessa, asia on selvä."

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by hitodama on 19 Dec, 2012, 17:42

Myös Zephyr aisti Rakan hermostuneisuuden, mutta tottuneena siihen että joitakin jännitti tällaisissa tilanteissa kovastikin, ignoorasi kaartinjohtaja seikan tykkänään. Hän oli nähnyt millainen kaveri tummaturkkinen uros oli tappelussa, ja se oli tarpeeksi: viis hän kaartilaistensa sosiaalisista taidoista välitti, jos näillä vain oli taito pitää muukalaiset siellä minne mokomat kuuluivat.

Kun kumpikaan värvätyistä ei esittänyt mitään erityisiä kysymyksiä pestistään, kumartui Zephyr viimein solmimaan ruohikossa maanneet heittoveitsensä paikalleen. Homma kävi huomattavan ketterästi siihen nähden mitä olisi voinut odottaa, mutta hukka olikin suoriutunut samaisesta tehtävästä jo lukemattomia kertoja elämänsä aikana.
"No niin, eipä minulla nyt tähänä hätään ole muita neuvoja annettavaksi. Jos tulee ongelmia, niin kysykää toki rohkeasti neuvoa. Muut kaartilaisetkin auttavat teitä varmasti, jos niikseen tulee", uros päänsä jälleen nostettuaan tokaisi ja heilautti otsaharjastaan rennosti pois silmiltä.
"Jos suotte, taidan nyt jatkaa partiokierrostani ja käydä katsomassa, lähtivätkö ne kolme aivotonta piskiä todella pois mailtamme. Nähdään taas myöhemmin!" hän lisäksi hyvästeli, ennen kuin tyytyväisenä uusiin alaisvalintoihinsa kääntyi ympäri ja lähti jolkottelemaan lehtimetsän uumeniin.

// Täts it! Hoitakoot he kaartityönsä kunnialla. X3 //

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by mayelia on 19 Dec, 2012, 19:18

Rakka seuraili Zephyrin solmintapuuhia ristiriitaisissa tunnelmissa. Se oli ylpeä ja iloinen siitä, että sai sillä lailla arvostusta ja kunnian virallisesti puolistaa laumaansa, mutta toisaalta sitä pelotti hieman kohdata kaikki muut kaartilaiset, jotka olivat kuitenkin kokeneita, voimakkaita, viisaita ja vanhoja susia ja siten ehdottoman paljon ylempänä Rakkaa arvoltaan. Tiedä vaikka he käyttäisivät sitä hyödyksi ja pilkkaisivat uutukaista kaartilaista.

Rakka nyökkäsi jälleen, kun Zephyr selosti kysymyksistä ja avusta. Pian kaartinjohtaja tekikin lähtöä.
"Näkemiin", se toivotti, ajatuksensa jo tulevassa aamussa. Kun Zephyr jolkotteli poispäin hukka kääntyi tuoretta kaartitoveriaan kohden. Muistaen että Fala ei tiennyt sen nimeä se esittäytyi: "Olen Rakka", ääni jo hivenen rennompana kun paikalla oli enää yksi laumalainen. "Nähdään aamulla", se vielä toivotteli kunnes teki itsekin lähtöä.

// Hihii kiitoksia! //

Re: Rajakiista päivässä pitää vapaa-ajan loitolla
Post by sassa on 19 Dec, 2012, 19:24

Fala myös pisti merkille Zephyrin hämmästyttävän taidon kyetä solmimaan nuo ihme veitset noin taitavasti takaisin paikalleen. Sen suurempia kysymyksiä ei mustaturkkisella naaraalla ollut, joten se tyytyi vain olemaan vaiti ja kuuntelemaan mitä kaartinjohtajalla oli vielä sanottavanaan. Susihukka nyökkäsi Zephyrin perään ja oli jo itsekin ottamassa lähtöaskeliaan.

Tämä arkamainen susi esitteli vielä itsensä, naaras kävi toisen vielä päästä varpaisiin läpi ja nyökkäsi. Se ei suonut toverilleen sen suurempia tervehdyksiä, Rakka ei ollut saanut harmaasilmäisen naaraan arvostusta puoleensa, mutta turha sitä olisi ollut tässä huudella.
Samoin Fala poistui paikalta, päinvastaiseen suuntaan kuin Rakka.

#Mekin kiitämme!#