Reliam & Crew - RPGs

CEIWOOD » Hiekkaranta » Hauskat asiat ovat hauskoja

Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 6, 2012, 3:37pm

// Hitodamaaaa pitkästä aikaa lol <3 Ja kadun varmasti tuota otsikkoa myöhemmin. //

Miten hieno päivä tästä olikaan tulossa! 20-vuotissyntymäpäivä olisi varmasti monelle ollut jo ihan sinänsä juhlinnan aihe, mutta vielä enemmän se oli sitä Charlottelle, joka tavallisesti matkojensa aikana ei ehtinyt kovin paljon kavereitaan näkemään. Tänään hän kuitenkin tapaisi pitkästä aikaa Reliamin, ja tytöstä itsestäänkin tuntui vähän hassulta, miten innoissaan hän tästä tapaamisesta oli. Kaikista pokemonkouluttajatuttavuuksistaan hän piti kunnianhimoisesta ja aina sanavalmiista nuorukaisesta ehdottomasti kaikkein eniten, eikä hän millään meinannut saada hymyään kuriin tietäessään tapaamisen lähestyvän hetki hetkeltä. Hölmöä, hänhän oli melkein kuin... ei, ehkä hän vain kuvitteli.

Vanhemmiltaan tyttö oli jo saanut lahjan - muutaman satasen ylimääräistä tuhlattavaksi - mutta pyörätuolissa kulkevalta toveriltaan hän ei oikeastaan odottanut mitään. Tämä kun ei vaikuttanut sellaiselta tyypiltä, joka vaivautuisi ostelemaan jotain turhaa krääsää, eikä se todellakaan punapäätä haitannut, toisen seura riitti hyvin!

Sää ei ehkä ollut se kaikkein kaunein ja synttäreille toivotuin, sillä pilvet verhosivat lähes koko taivaan, ja vain muutamat harvat auringonsäteet pääsivät niiden lävitse paistamaan. Tästä huolimatta oli Ceiwoodin kuvankauniilla hiekkarannalla huomattavan paljon porukkaa uimassa, ja olipa pieni rantakioski kauempanakin avoinna, eikä asiakkaista ollut pulaa. Oli sen verran lämmintä, että synttärisankarikin oli jättänyt hupparinsa reppuun ja tyytynyt valkoiseen t-paitaan.

Charlotte asteli hyväntuulisena pitkin rantaa jonkinlaista helposti huomattavaa kohtauspaikkaa etsien. Tytön tavaramerkiksi muodostunut polkupyörä oli tällä kertaa jäänyt Ceiwoodin kaupunkiin erään viihtyisän majatalon pihalle parkkiin. Raskas reppu kaikkine retkivarusteineen oli niin ikään tallessa kyseisen majatalon punapäälle varatussa huoneessa, ja tytöllä oli mukanaan ainoastaan olkalaukkunsa sekä kätösissään kanniskelemansa nätti pahvinen rasia. Kaupungilla pyöriessään oli hän nimittäin yhyttänyt kerrassaan herttaisen pienen konditorion, ja pakkohan siellä oli vierailla ja pari herkullisen näköistä leivosta mukaan ostaakin! Tavallisesti kouluttajan ympärillä pyörivä pokemonkatraskin oli tällä kertaa palloissaan, sillä nyt oli aika juhlia ihan ihmisten kesken, eikä tyttö todellakaan kaipaillut samanlaista farssia kuin viimeksi Stuckaldissa.

Epäonnekseen oli Charlotte kuitenkin niin keskittynyt olemaan maailman tyytyväisin ihminen, ettei noteerannut ajoissa rantapalloa heitelleen porukan varoituksia - kyseinen pallo oli nimittäin juuri singahtanut törmäyskurssille pahaa-aavistamattoman punapään pärstän kanssa. Eihän siitä tietenkään mitään hyvää seurannut; rantapallo kasvoille, taaksepäin horjahdus ja leivosrasian lento komeassa kaaressa hietikolle. Eräs pallolla pelanneista tyypeistä kävi noukkimassa pelivälineen, pahoitteli samalla tapahtunutta harmistuneena ja pinkoi takaisin toveriensa pariin odottamatta minkäänlaista vastausta epäonniselta tytöltä. Ja ehkä parempi niin. Hetken tämä vain tuijotti maahan lentänyttä ja rytäkässä avautunutta rasiaa, poimi sen lopulta ja asteli kioskin nurkalle, mistä löytyi lähin roskakori. Hiekkaleivokset tuskin olivat Reliamin mieleen sen enempää kuin hänenkään, joten ulkoisesti sangen tyyneltä näyttäen mutta sisäisesti kiukusta kihisten Charlotte dumppasi rasian herkkuineen roskakoriin. Turhautuneena hän jäi kioskin reunalle norkoilemaan ja kopautti päätään muutaman kerran seinään (hakkaaminenkin kävi mielessä, mutta se tuskin olisi ollut järin mielekästä). Miksei kerrankin kaikki olisi voinut vain sujua kivasti?

// Jessus mikä hehtaarialoitus, hyhhyh! Ja Charlotte saa aina kärsiä Reliam-peleissä. 8| //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 6, 2012, 4:14pm

// Ahhahahah nauran täällä ääneen Charlotte-paralle! XD Ei ole helppoa elämänsä ei. //

Viimeiset kaksi päivää olivat olleet yhtä matkustamista paikasta aa paikan bee kautta kohteeseen cee, sillä ajattelemattomuuksissaan Reliam oli mennyt lupaamaan hilaavansa luunsa parissa vuorokaudessa Lemidaesta aina Ceiwoodin rannikolle asti. Vaikka olisi tehnyt mitä hyvänsä, hän tuskin olisi ehtinyt moista taivalta taittaa ellei olisi sattumalta päässyt lentämään osaa matkasta erään samaan suuntaan matkalla olleen kouluttajan ja tämän tropiuksen kanssa. Vaikka kasvidinosauruksen ilmakyyti olikin nopeuttanut asioita huomattavasti, oli se myös ollut sellainen kokemus, jota nuorukainen ei suostuisi hyvään toviin muistelemaan. Maahan päästyään hän oli ensitöikseen vannottanut Bronilla, että tämän joskus muuttuessa salamenciksi saisi lohikäärme todellakin luvan opetella lentämään suoraan ja laskeutumaan sulavammin kuin puusta putoava snorlax.

Kaiken tämän hötäkän keskellä ei Reliam ollut ehättänyt tekemään paljoakaan valmistellakseen juhlaa, jonka takia Charlotte hänet oli maisemiin kutsunut. Vasta lähestyessään nyt pilvien peittämää uimarantaa mies ehti oikeastaan ajatella, että kortin tai jonkun vastaavan hankkiminen olisi varmasti ollut aika korrektia, joten ennen toverinsa etsimistä lähti hän rullailemaan kohti rannalla olevaa kioskia siinä toivossa, että se sattuisi omaamaan valikoimassaan jotakin sopivaa. Jono tiskille oli kuitenkin niin täynnä uimareita, että kärsimätön nuorukainen ryhtyi huomattavan lyhyen odottelun jälkeen kiertämään rantakioskia siinä toivossa, että rakennuksen toiselta puolen löytyisi vähemmän käytetty luukku. Vaan turhaanpa miekkonen tönöä kierteli, sillä takana oli vain myyjille varattu ovi, joten itsekseen murahtaen joutui partaveikko palaamaan omia jälkiään pitkin takaisin. Ennen kun hän pääsi takaisin lähtöpaikkaansa kuuli hän kuitenkin nurkan takaa pari merkillistä tömähdystä, jotka saivat nuorukaisen kurtistamaan kulmiaan. Jokseenkin varuillaan hän kurkisti kulman toiselle puolen, ja mitäpä muuta hän näkikään kuin päätään seinää vasten takovan Charloten?
"Öö tuota... Hyvää syntymäpäivää?" Reliam aloitti koettaen hillitä ylöspäin pyrkiviä suupieliään sen verran, ettei olisi suin päin purskahtanut nauruun.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 6, 2012, 4:38pm

Kummalliseen touhuunsa keskittynyt Charlotte hätkähti pahemman kerran kuullessaan tutun äänen toivottavan hänelle hyvää syntymäpäivää aivan yllättäen. Nopeasti hän korjasi ryhtinsä ja vilkaisi nurkan takaa ilmestyneeseen Reliamiin suorastaan epäuskoisena. Hiljalleen hän kuitenkin alkoi käsittää, että juhlaseuransa oli juuri saapunut ja tervehtinyt häntä, ja piankos hänkin jo hymyili tyytyväisenä, tosin myös jokseenkin nolona äskeisestä.

"Ääh, moi. Ja kiitti," hän sai ensitöikseen vastattua. Onnentoivotukset ihan kasvotusten - vaikka ne näin kummallisella hetkellä tulivatkin - tuntuivat monin verroin kivemmilta kuin muutamat puhelimen välityksellä tänään saadut.. "Niin minä... tuota...," oli punapää jo alkamassa keksiä jotain mukahauskaa selitystä äskeiseen, mutta pää löi nyt sen verran tyhjää, ettei mikään tuntunut onnistuvan. Niinpä hän päätti sivuuttaa koko aiheen ja sanoa jotain, johon ei hurjasti aivotyötä vaadittu. "Siis, ei ollakaan nähty hurjan pitkään aikaan! Ehdin jo melkein unohtaa, miltä näytät!" hän hihkui jo huomattavasti pirteämmin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 6, 2012, 4:57pm

Päätellen siitä millä tavoin Charlotte reagoi seuralaisensa äkilliseen ilmestymiseen oli tämä todellakin tainnut olla tekemässä juuri sitä miltä puuha oli vaikuttanutkin; tyttö oli hakannut päätään seinään. Niinpä äskeisen näyn ajatteleminen sai Reliamin huvittumaan entisestään ja hänen oli pakko ryhtyä nojailemaan kyynärpäällä pyörätuolin käsinojaan voidakseen nostaa kätensä peittämään väkisin virneeseen kaartuvaa suutaan. Sen verran hän jätti kuitenkin suupieliään näkyviin, että punapäällä olisi mahdollisuus tajuta hänen käyttävän todellakin kaiken hienotunteisuutensa ollakseen nauramatta hänelle.
"Vai että unohtaa?" mies tokaisi eikä ritarillisesti edes kysynyt mitään siitä mikä oli tytön näin kiintoisaan tilanteeseen johtanut.
"Samaa ei voi sanoa kyllä teikäläisestä. Tuollainen punapää nyt lähde päästä kulumallakaan", nuorukainen tokaisi, eikä kieltämättä itsekään ollut täysin varma siitä, olivatko sanat tarkoitettu kohteliaisuudeksi vai leikilliseksi loukkaukseksi.
"Mutta jees, pitää kai vaan toivoa että määrä korvaa laadun, mitä näihin yhteisretkiin tulee. Oletko muuten ajatellut mitään erityistä tekemistä täksi päiväksi? Meinaan, että voisin kyllä aloittaa tarjoamalla vaikka jäätelön tästä tönöstä puolinelikymppiselle."

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 6, 2012, 5:24pm

Ei ollut mitenkään vaikea huomata Reliamin huvittuneisuutta, kun mokoma ei edes yrittänyt peitellä sitä! Tai jos yritti, oli siinä aika pirun huono. Charlotte tunsikin punastuvansa ja saattoi vain toivoa, ettei se ollut kovin helposti havaittavissa. Kun mies kuitenkin jätti päänhakkaamiset mainitsematta kokonaan ja tarttui punapään (ja -posken) sanoihin, sai tämä huokaista helpotuksesta. Reliam oli teräväkielinen kuten aina, ja vaikkei se tyttöä sinänsä haitannutkaan, oli tämä vielä äskeisen vuoksi sen verran hukassa omien sanojensa kanssa, ettei keksinyt mitään huisin nasevaa vastausta.

"No joo, olen ehdottomasti liian ikimuistoinen," hän päätyi heittämään, mutta seuraavaan ei oikeastaan osannutkaan vastata. Ei Charlotte ollut mitään varsinaista tekemistä päiväksi miettinyt, kun oli ollut liian tohkeissaan tapaamisesta noin muuten. Kunpa toinen ei nyt kovin pettyisi, sillä kyllähän synttärisankarin tavallisesti kuului järjestää ainakin jonkinlaista ohjelmaa vierailleen. "En ole oikeastaan ehtinyt miettiä sitä, joten jäätelö kuulostaa hyvältä," hän vastasi vaivautuneena niskaansa hieraisten tajuttuaan uponneensa ajatuksiinsa turhan pitkäksi aikaa. "Ehkä vain improvisoidaan jotain, onhan se ennenkin toiminut!" hän kuitenkin vielä lisäsi, kuulostaen aiotun innostuneen sijaan lähinnä epätoivoiselta.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 7, 2012, 9:30pm

Kuullessaan, ettei Charlotte ollut järjestänyt mitään erikoista synttäriohjelmistoa itselleen ja seuralaiselleen, kohautti Reliam olkiaan ja nyökäytti hyväksyvästi päätään. Hänen mielestään oli oikeastaan parempi näin, sillä omin päinsä olisi tyttö hyvinkin voinut keksiä ties mitä tylsää ja tyttömäistä ja muuten vain typerää, johon nuorukaisen olisi ollut pakko osallistua pelkästä kohteliaisuudesta. Helpompaa kun päätökset voitiin tehdä yksissä tuumin.
"No jos tällä kertaa toimii puoleksikaan niin hyvin kuin viimeksi, niin ehkä mennään suosiolla jo johonkin sairaalan nurkille norkoamaan! Mutta ensin sitä jätskiä. Mitä makua saisi olla?" nuorukainen vastasi ja uskaltautui viimein purkamaan huvittuneisuuttaan lyhyen naurahduksen muodossa. Samalla hän kääntyi kohti kioskin tiskiä ja sai ilokseen havaita, että uimarilauma oli keskustelun aikana jo ostanut ostoksensa ja reitti kaksikkoa odottavana tuijottelevan myyjän luo oli tykkänään avoinna. Niinpä partaveikko rullaili itsensä saman tien tiskille ja vilkuili mennessään seinällä olevaa listaa puodin valikoimasta.
"Taidan ottaa itse mehujään. Tuon tuollaisen, jossa on jotain hileitä", Reliam perille päästyään päätti.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 7, 2012, 9:47pm

Eipä Charlottekaan voinut olla tirskahtamatta Reliamin osuvalle tokaisulle. Olivathan he kieltämättä tarvinneet pokemon centeriä joka tapaamisellaan, ja viime kerralla oli tytön pitänyt parsia itseäänkin kasaan. Jospa tänään kuitenkin kaikki sujuisi kivasti, sillä ainakin ikävän leivosepisodin oli punapää unohtanut jo tykkänään. Jäätelöasiaan hän ei osannut sanoa juuta eikä jaata vielä siinä seistessään, vaan päätti tehdä valintansa nähtyään kioskin valikoiman. Ihme kyllä ei jonoa ollut laisinkaan, ja miehen valitessa jo omaa jäätelöään tarkkaili Charlotte vielä listaa, mutta lopulta kaikista erikoisuuksista huolimatta päätyi tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon.

"Minulle mansikkaa, yksi tavallisenkokoinen pallo," hän ohjeisti myyjää, joka nopeasti loihtikin vaaleanpunaisen jätskipallon vohvelitötteröön ja ojensi sen tytölle, joka kiittäen otti sen vastaan. Täytyi myöntää, että tuntui äärimmäisen hassulta antaa jonkun toisen maksaa ostoksensa. Varsinkin, kun tämä toinen oli joutunut Lemidaesta asti raahautumaan tänne hänen takiaan. Ehkä hän saisi vielä hyvitettyä sen jotenkin!

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 7, 2012, 10:01pm

Taiteiltuaan sievän jäätelötötterön asiakkaalleen kääntyi myyjä vielä kaivamaan pakastimesta muovikääreeseen pakatun mehujääpuikon toiselle, ennen kuin ilmoitti ostosten hinnan ja sai Reliamin kaivamaan lompakon esiin taskustaan. Jokusen killingin tiskille pudotettuaan nappasi mies oman ostoksensa syliinsä ja jätti jäätelön Charloten huoleksi samaisesta syystä, jonka takia hän oli itselleen pakkauksessa olevan herkunkin ostanut: hän tarvitsi molempia käsiään pyörätuolin liikuttelemiseen, joten sulavien ja putoilevien ja murskaantuvien tötteröiden kanniskelu paikasta toiseen olisi ollut hänelle liki vihoviimeistä hommaa.
"No kuule, mitä sinulle nyt oikein kuuluu?" tuli mies sitten aikaisemmat aiheet hyläten kysyneeksi samalla, kun käänsi kulkupelinsä ympäri ja lähti etenemään sen suuremmitta suunnitelmitta kohti hiekkarantaa.
"Siitä tosiaan on jo tovi kun viimeksi nähtiin, joten kai teikä nyt on ehtinyt edes muutaman sankariteon ja tusinan töppäilyjä tehdä?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 7, 2012, 10:18pm

Reliamin vierellä kulkemaan lähtenyt ja jo oman jäätelönsä tuhoamisen aloittanut Charlotte joutui hetken aivan miettimään, mihin kaikkeen hän olikaan tässä muutaman kuukauden aikana joutunut. Sankariteoista tuskin saattoi puhua, mutta niitä töppäilyjä oli tosiaan senkin edestä.

"Nojoo, ainakin olen onnistunut melkein tappamaan itseni Ruinuyn tulivuorella, törmäillyt useita kertoja yhteen äärimmäisen ärsyttävään henkilöön, joka muuten oli osallisena ensin mainitussakin, kokeilin koordinointikisoja, ja ja ja... sitten sairastelin kotona ja tappelin veljen kanssa... niin, ja jossain välissä kävin voittamassa toisen salimerkinkin," tyttö luetteli vauhdilla ja lisäsi viimeisimmän aivan kuin pikku juttuna ohimennen. Siitä oli jo aikaa, kun hän oli toisen salipäällikön haastanut, mutta eipä se haitannut mitään, olisihan se ihan uusi uutinen miehelle joka tapauksessa! Pokemontiiminsä hän jätti taktisesti mainitsematta, sillä hän toivoi voivansa yllättää toisen samalla tavoin kuin viimeksikin. "Entä sinä? Mikä sinut on kiireisenä pitänyt?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 7, 2012, 10:46pm

Reliam kuunteli Charloten selostusta sen suuremmalti ilmehtimättä, kunnes tyttö mainitsi olleensa sairaana, jolloin nuorukainen kurtisti hienoisesti kulmiaan. Hän ei ollut ajatellut asiaa menneinä kuukausina sen ihmeemmin, mutta nyt mieleensä muistui kuitenkin tuo yksi tapaus, jossa punapää oli kysellyt äitinsä terveydentilaa pokegearin välityksellä. Vaikkei sille mitään tämän vankempaa perustetta ollutkaan, huomasi miekkonen toivovansa ettei toveriaan ollut vaivannut mikään vakava, perinnöllinen tauti.
"Minäkin kävin Lemidaen salilla", kaupunkilainen kuitenkin vain jatkoi, koska ei ehättänyt kysymään asiasta mitään sen ollessa ajankohtaisemmillaan - ja olisihan se muutenkin ollut masentavaa heti tapaamisen aluksi puhua jostain sairastamisesta.
"Ja voitin myös. Sen lisäksi olen lähinnä vaan kierrellyt ja käynyt tsekkaamassa vesipokémonien kuoriutumista, joka oli väkimäärästä päätellen enemmänkin joku festari kuin... No, kuoriutumistilaisuus", Reliam kertoili ja jätti mainitsematta noin puolet kaikesta tekemästään, sillä niissä ei ollut todellakaan mitään ylpeilemistä: hän oli mainittujen lisäksi onnistunut ainakin tulemaan pokémonien ryöstämäksi ja käynyt toheloimassa niinikään koordinointikisoissa.
"Mennäänkö tuohon pöydän ääreen, tuon joka on vähän tuolla syrjässä? Olisi nimittäin ihan vänkä nähdä mitä pokémoneillesikin kuuluu, mutta ei niitä nyt viitsi ihan ruuhkaisimmassa kohtaa kai ottaa esiin", mies ehdotti puista piknikpöytää osoittaen. Mielessään kupli kieltämättä myös into päästä näyttämään toiselle, mitä Saramulle oli sitten viimenäkemän tapahtunut.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 7, 2012, 11:05pm

Eipä tullut mitenkään yllätyksenä, että Reliamkin oli toisen salimerkkinsä käynyt voittamassa. Tavallaan harmi, sillä nyt siinä saavutuksessa ei tuntunut olevan mitään kovin ihmeellistä, kun toinenkin oli sen jo tehnyt. Toisaalta se tietenkin oli hyvä juttu, pysyttiinpä suunnilleen samalla viivalla taitojen tai niiden puutteen puolesta.

"Ai, sitä varten olit Lemidaessa!" punapää lähes huudahti valaistuttuaan. "Minä olin siellä samaisesta syystä reilu viikko sitten. Ja kyllähän sitä väkeä vain riitti, ihan älytöntä! Oikeasti melkein pahempaa kuin Stuckaldin ruuhkat." Kun vastaan sitten tuli tyhjä pöytä, vaikutti sen ääreen pysähtyminen oikein varteenotettavalta vaihtoehdolta, johon tyttö sitten myöntyikin. Penkille istahdettuaan hän laski laukkunsa vierelleen ja yritti ainoalla vapaalla kädellään kaivaa pokepalloja esille yhdestä sen taskuista. Se oli kuitenkin odottamattoman hankalaa, joten hän luopui siitä touhusta hetkeksi ja jatkoi jäätelöstään nauttimista. Tokihan hän voisi ensiksi ottaa selvää, mitä Reliamin tiimille kuului!

"Pidä kuitenkin se peto pallossaan, ellei se sitten ole oppinut käyttäytymään," Charlotte tokaisi puolivakavana tietysti Jericoa tarkoittaen. Ei ollut mitenkään vaikeaa unohtaa sitä nidoranin aiheuttamaa älytöntä kohtausta, eikä otuskaan varmaan olisi kovin mielissään nähdessään silloisen "kiusaajansa", mikäli sen muisti siihen riitti.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 7, 2012, 11:22pm

Hämmästynyt ilme käväisi Reliamin kasvoilla hänen kuullessaan Charlotenkin olleen katselemassa vesipokémontapahtumaa, vaikkei uutisessa olisi pitänyt mitään äimistelemistä ollakaan; kuten molemmat olivat havainneet, oli paikalle änkenyt varmasti jokainen kynnelle kyennyt kouluttaja koko Misrean alueelta.
"Joo, oli se aika hurjaa. Kaupungissa kaikki sentään pysyvät aika hyvin omilla asioillaan, mutta tuollaisissa ihmisillä on ikävästi tapana ruveta tunkemaan toisten naamalle", nuorukainenkin päätään pudistaen myönsi ja muisteli, kuinka eräs pikkupoika oli melkein saanut aikuiselta mieheltä turpiinsa jonkin ihan mitättömän syyn takia.

Koska Charlotte ei ilmeisesti ollut kiinnostunut keksimään vastaväitteitä toverinsa ehdottamasta istumapaikasta, suuntasi myös Reliam pöydän ääreen ja sen luo päästyään ryhtyi avaamaan viimein omaa mehujäätään. Vaikkei aurinko juurikaan paistanut, oli ilma sen verran lämmin että herkku oli ehtinyt hieman sulaa kuoressaan ja mies saikin käyttää tovin puikon nuolemiseen, jottei se olisi valunut pitkin hänen käsiään.
"Itse asiassa Jericon juttu ratkesi ikään kuin itsestään", hän kertoi saatuaan mehujäänsä kuriin.
"On se siis ihan yhtä ääliö kuin ennenkin, tai ainakin hyvin lähellä sitä, mutta laitoin sille kaulapannan niin kuin Aalalla. Nyt voin pitää sitä ulkona köyttämällä sen kiinni milloin mihinkin", mies jatkoi ja alkoi samaten kaivella reppuaan. Hän sai kuitenkin molemmat kouransa vapaaksi pitämällä jääpuikko tovin hampaidensa välissä, joten hetken pengottuaan kääntyi hän takaisin Charloten puoleen kasa erivärisiä poképalloja käsissään.
"Ei kai Aala muuten ole taas muuttanut muotoaan?" muisti nuorukainen hieman huolestuneeseen sävyyn udella, ennen kuin uskalsi ryhtyä lesoilemaan omilla otuksillaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 7, 2012, 11:34pm

Kaulapanta ja hihna kuulostivat kieltämättä ihan käyvältä ratkaisulta äkäisen nidoranin tapauksessa, mutta siitä huolimatta tyttöä jokseenkin huoletti, mitä mahtaisikaan tapahtua otuksen päästessä ulos pallostaan. Saramun tapaamista hän puolestaan odotti innolla, Bronista puhumattakaan.

"Ei, se on vielä herdier," Charlotte vastasi huomattavasti enemmän tyytyväisyyttä kuin pettymystä äänessään. Hän oli jo Zaumlassa Aalan kehityttyä tutkinut hieman terrieripokemonin kehityskaarta, ja seuraavassa muodossaan olisi piski jo sen verran kookas, ettei sitä voisi pitää sylissä. Sitä hänellä ei kuitenkaan ollut aikomustakaan sanoa ääneen, Reliamhan nauraisi hänet kuuhun, jos kuulisi miksei tyttö ainakaan toistaiseksi haikaillut entistä ehomman ja kookkaamman koirapokemonin perään. "Mutta entä Bron? Onko se jo iso paha lohikäärmemonsteri joka päihittää tiimini yhdellä iskulla?" hän uteli muistellessaan miehen jo aiemmin leuhkineen tulevalla superpokemonillaan. Itse asiassa hän toivoi asianlaidan olevan aivan toisin, sillä lohikäärmeenpoikanen oli niin hurjan suloinen omana pienenä itsenään.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 7, 2012, 11:49pm

Ei ollut siis Aala kasvanut, mutta eipä ollut kyllä Bronkaan. Kun nämä kaksi asiaa otettiin esille kutakuinkin samaan aikaan, tasapainottivat ne toisiaan sen verran, että Reliam sai vastattua asetettuun kysymykseen kutakuinkin neutraalein tuntein.
"Ei, se kehittyy niin hitaasti ettei ole vieläkään edes toisessa muodossa. Vähän ärsyttäväähän se on, mutta pitää vain toivoa että se on lopulta sitten sen kaiken vaivan arvoista", mies selitti laskiessaan kaikki neljä poképalloaan pöydälle ja jäädessään sitten hetkeksi taas mutustamaan mehujäätään. Vaikkei pallojen määrä ollut lisääntynyt kuin yhdellä viimekertaisesta - ja sekin oli tarttunut matkaan vasta pari päivää takaperin - arveli nuorukainen toverinsa kihisevän innosta tuon sinisävytteisen pallon sisällön suhteen. Ihan vain siitä syystä hän viivyttelikin jatkon kanssa niin kauan kuin vain itse jaksoi, mutta miekkosen kärsimättömän luonteenlaadun ansiosta aika ei venynyt ihan mahdottoman pitkäksi.
"Katsotaanpa..." hän lopulta tokaisi ja otti jääpuikon jälleen hampaisiinsa. Siirreltyään tovin kättään pallojen yläpuolella kuin tärkeää valintaa tehden nappasi Reliam lopulta bagonin harmaan pallon hyppysiinsä ja vapautti Bronin punaisen välähdyksen saattelemana hietikolle.
"Ba..?" lohikäärme äännähti kysyvästi uuteen ympäristöön tupsahdettuaan, kunnes äkkäsi Charloten ja lähti kasvot innosta hehkuen juoksemaan tämän luokse. Sillä välin päästi kouluttaja nidoraninsakin ulos, mutta tämä materialisoitui suoraan omistajansa syliin vain tullakseen kytketyksi saman tien metallilenkeistä koostuvaan talutushihnaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 8, 2012, 12:00am

Vasta Reliamin laskettua pokepallonsa pöydälle, tajusi tyttö niitä olevan neljä kolmen sijaan. Kylläpä tämä nyt kävi jännäksi! Silmät pyöreinä hän tapitti hetken erivärisiä palloja - miten tyylikkäiltä ne muuten näyttivätkään, aivan eri hienoilta kuin tytön kaikki kuusi tuikitavallista punavalkoista pokepalloa! Välillä hän katsahti mieheen päin kuin hoputtaakseen tätä, ja ikuisuudelta tuntuneen tovin jälkeen tämä päästikin kaksi tuttua kasvoa vapaiksi. Bronin nähdessään ei Charlotte muuta voinut kuin hymyillä leveästi, ja kun lohikäärmeenpoikanen vaikutti selvästi muistavan hänet, riemastui hän entisestään. Sivusilmällä hän kuitenkin vilkaisi Reliamiin, joka oli juuri päästänyt Jericonkin ihmisten ilmoille. Koska myrkkypokemon kuitenkin saatiin aisoihin heti kättelyssä, saattoi punapää hyvin mielin keskittyä mieluisampaan tuttavaansa.

"Hei, Bron!" hän hihkaisi onnesta soikeana ja taputti vapaalla kädellään luokseen juosseen bagonin päälakea. "Voi kun siitä onkin aikaa! Mitä sinulle kuuluu? Oletkos kasvanut, oletko?" hän höpötteli äänensä noustessa välillä sellaisiin korkeuksiin, ettei moista varmasti ollut tarkoitettu ihmisten saati pokemonienkaan kuultavaksi.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 8, 2012, 12:23am

Saatuaan Jericon liekaan sitoi Reliam ketjun toisen pään tiukasti kiinni käsinojaansa ja tipautti sitten jyrsijän maahan, sillä niin mies kuin pokémonkaan eivät sanottavasti nauttineet minkäänlaisesta sylittelystä. Tottuneena kovaan käsittelyyn tyytyi nidoran tuhahtamaan halveksuvasti ja jäämään pyörätuolin taakse tuijottamaan Charloten jalkoja, joita otuksen olisi selvästi tehnyt mieli päästä pureksimaan. Talutushihna ei ollut kuitenkaan onneksi läheskään tarpeeksi pitkä, minkä itsekin tiedostava piikkipää ei voinut toistaiseksi kuin mulkoilla pahasti tyttöä, josta sillä ei ollut järin miellyttäviä muistoja.

Bron sen sijaan kiehnäsi punapään vierellä kuin paraskin kissa ja nautti silminnähden saamistaan tervehdyksistä, kehuista ja taputuksista sillä välin, kun kouluttajansa noukki vielä Saramunkin pallon käteensä.
"Jos Bron on mielestäsi kasvanut, niin tätä et taatusti edes tunnista itsekseen!" partaveikko uhosi pilke silmäkulmassaan.
"Sano hei Saramulle", hän lisäsi vapauttaessaan parimetriseksi, punakuoriseksi lentomuurahaiseksi kehittyneen pokémonin vierelleen. Myös scizor katseli tiimitovereidensa tavoin hetken ympärilleen kuin uutta ympäristöä maistellen, mutta jäi Charloten havaitessaan räpyttelemään silmiään mahdollisesti yllättyneenä jälleennäkemisestä. Ilmeettömän hyönteisen kasvoista oli aika mahdoton sanoa varmaksi.
"Viimeistä en kuitenkaan laita esiin ennen kuin näytät mitä itse olet hankkinut! Et taatusti ole nimittäin vain levännyt laakereillasi, sen minä kyllä arvaan", Reliam kivahti äkisti, ennen kuin toinen ehtisi kommentoida teräsötökästä mitään.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 8, 2012, 12:37am

Charlotte oli niin keskittynyt Bronin paijaamiseen, ettei oikeastaan ehtinyt kunnolla edes tajuta Reliamin päästävän jo seuraavankin otuksen vapaaksi. Hän kyllä käsitti kuulleensa Saramun nimen, mutta nähdessään pallosta materialisoituneen kookkaan hyönteispokemonin, kiepsahti tyttö melkein nurin - ja siinä samalla oli jäätelökin saada kyytiä - ja järkyttyneen kiljahduksen saattelemana perääntyi nopeasti kauemmas, useamman metrin päähän pöydästä ja seurueesta.

"M-mikä... mit... häh?!" hän sai solkattua säikähdykseltään ja tuijotti kauhun vallassa kaikin puolin pelottavaa pokemonia. Sehän oli ihan valtava, ja näytti ihan hurjan vaaralliselta! Miltä osin tuo muka oli Saramu! Punapäältä jäi tyystin huomaamatta jo tovin koskemattomana ollut jäätelö, joka osittain sulaneena valui jo vohvelia pitkin hänen kädelleenkin. Hän tunsi vain sydämensä hakkaavan tuhatta ja sataa hänen katsoessaan - ainakin omasta mielestään ja yhtään liioittelematta - kuolemaa silmästä silmään.

// Luulisi ainakin Reliamin olevan tyytyväinen kun Saramu herättää kauhua ihmisissä heha. :'D //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 8, 2012, 9:57pm

// Ahhahah todellakin! XD //

Vaikka Reliam oli toki toivonut saavansa Charloten hätkähtämään Saramun nähdessään, ei hän ollut todellakaan osannut arvata tytön suorastaan kauhistuvan! Niinpä, alkuhölmistyksestä toivuttuaan, rupesi miekkonen hihittämään kertakaikkisen huvittuneena - ja kieltämättä myös tyytyväisenä - scizorin aiheuttamalle hämmingille, jonka seurauksena Bronkin oli kupsahtanut vatsalleen maahan.
"Haha, Saramu se vaan on!" nuorukainen vakuutti ja taputti rennosti toista hyönteisen trapinchin naamaa muistuttavista saksikäsistä. Saramu itse taas ei tiennyt mitä olisi tehnyt saadakseen tutun punapään rauhoittumaan, joten otus katsoi parhaaksi vain pysytellä lauhkeasti aloillaan.
"Mutta se muuttui vähän aikaa sitten scytheristä tällaiseksi. Nyt se on scizor, ja vaikka onkin yhä vain tyhjäpäinen hyönteinen, niin on se sentään teräskuorinen sellainen", mies esitteli ja tunsi kenties ensimmäistä kertaa ikinä olevansa oikeastaan hitusen ylpeä kasvatistaan. Sitä hän ei kuitenkaan mennyt myöntämään, vaan siirsi sen sijaan kätensä kohti Charlottea ja viittoili tätä tulemaan takaisin pöytään.
"Ei se tee mitään. Tule nyt, ja näytä mitä sinun pokémoneillesi kuuluu!"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 8, 2012, 10:15pm

Uuden muodon saanutta Saramua pälyilevä Charlotte ei vielä Reliamin sanat kuultuaankaan oikein tiennyt, mitä olisi tehnyt. Toki, nyt kun hän katseli kookasta ötökkää uudemman kerran, oli sen katseessa jotain hyvin tuttua, mutta se oli silti iso ja hurjan pelottavan näköinen otus, jollaisen kanssa hän ei tosiaan välittäisi tehdä tuttavuutta. Lopulta rauhoituttuaan itsekseen hetken tyttö kuitenkin alkoi vastahakoisen hitaasti hilautua takaisin pöytää kohti.

"T-tuollaisista saat kyllä luvan varoittaa etukäteen!" hän kivahti seuralaiselleen äärimmäisen loukkaantuneena - mokoma kehtasikin näyttää niin huvittuneelta, vaikka punapää oli pelännyt kuollakseen! Tosin, mistäpä toinen olisi voinut tietää, ettei hän ollut isokokoisten pokemonien ylin ystävä muutenkaan? Vakavana Charlotte istahti takaisin penkille ja alkoi yhden käden turvin jälleen kaivaa laukkuaan - tosin tällä kertaa paperia tavoitellen. Jäätelöön sotkeutunut käsi olisi kiva saada edes suurinpiirtein puhtaaksi, ja laukun pohjalta löydetyt nenäliinat saivat nyt paremman puutteessa kelvata. Kätensä putsattuaan hän nuolaisi loput jäljellä olevasta jäätelöstään ja ojensi sitten vohveliosaa kohti Bronia. Juuri nyt ei enää huvittanutkaan syödä, mutta ehkäpä lohikäärmeenpoikanen kelpuuttaisi jämät.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 8, 2012, 10:35pm

Naurunsa jo kertaalleen kuriin saanut Reliam purskahti uudelleen hohottamaan makeasti, kun Charlotte niin kovin vakavana vannotti häntä olemaan vastedes pelästyttämästä itseään tällä tavoin.
"Mistä tuollaisista?! Saramu on yhä samanlainen nössykkä kuin aina ennenkin, joten jos minä sen tullessa esiin rupeaisin jotain meuhkaamaan, niin mitä ihmettä minun pitäisi sitten tehdä Bronin saati Jericon kanssa? Kutsua turvajoukot paikalle?" mies hirnui tajuamatta ollenkaan toverinsa yleisesti suuriin pokémoneihin kohdistuvaa pelkoa.

Charlotte kuitenkin palasi lopulta pöydän ääreen, mutta joutui samassa pyyhkimään melkoisen määrän sulanutta jäätelöä pois kädestään. Vasta siinä vaiheessa aavistuksenomainen myötätunnon pistos pääsi tunkeutumaan Reliamin tajuntaan ja sai hänet pyyhkimään virnuilevan ilmeen kasvoiltaan.
"Hah, sori", hän jopa puolitosissaan pahoitteli, "olin minäkin kyllä ihan ällikällä lyöty kun näin sen ekaa kertaa tuollaisena. Se kehittyi keskellä saliottelua, tiedätkös? Siellä Lemidaessa. Veikkaanpa, että oli siinä salipäällikölläkin kerrankin jotain yllättävää katsottavaa." Nuorukaisen kertoessa muutamien päivien takaisesta tapahtumasta otti seisaalleen taas kavunnut Bron puolestaan kiitollisena jäätelötötterön jämät käsiinsä ja asteli kaiken kukkuraksi Jericon eteen leveilemään herkullaan. Jyrsijä kuitenkin vain tuhahti halveksuvasti lohikäärmeelle ja käänsi katseensa pois päin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 8, 2012, 10:56pm

Jokseenkin turhautuneena Charlotte huokaisi ja pyöräytti silmiään, kun miehen ulvonnalle ei vaikuttanut tulevan loppua. Onneksi tämä kuitenkin pahoitteli lopulta, ja tyttökin antoi asian olla kun siitä nyt kerran päästiin. Ihan sama miten hauskaa toisella oli ollut, hänelle itselleen se oli alkujärkytyksen jälkeen ollut lähinnä noloa. Reliamin lyhyt selostus saliottelun erikoisesta käänteestä sai punapäänkin lopulta taas keskittymään olennaiseen.

"Ihanko tosi?" hän ihmetteli ja alkoi vilkuilla Saramua uudemman kerran. Ihan sama miten oudolta se nyt näytti, ei sen olemuksessa edelleenkään oikeastaan ollut mitään uhkaavaa, ja tyttö päätyikin tervehtimään sitä hieman jälkijunassa nostaen kättään hieman ja vilkuttaen ötökän suuntaan. "Moi, Saramu. Olet sinä kyllä... jotain. Joo, aika hieno," hän kehui otusta varovasti, ja vielä hetken tuijottelun jälkeen alkoi jälleen kaivella laukkuaan, ottaen sieltä ensiksi esiin vain yhden pallon, jonka sisältämän monsterin vapautti hietikolle.

"Katsopa, keitä täällä on, Aala," Charlotte kehotti kasvattiaan. Kaikille tuttu terrieripokemon oli oitis valppaana, ja huomattuaan kouluttajansa lisäksi paikalla tuttuja kasvoja, alkoi se heiluttaa häntäänsä vinhasti. Bronin se muisti hyvin, ja Reliamin tietysti... ja tämän vierellä nököttävän Jericon. Siitä ei koirapokemonilla ollutkaan ainoatakaan hyvää muistoa. Saramun nähdessään Aala kuitenkin jämähti aloilleen ja katseli kummissaan. Ei kuitenkaan vienyt kauaa tajuta, että vaikka ötökkä olikin muuttanut muotoaan, oli se silti sama ja tuttu, ja piankos terrieri jo haukahti tomerasti aloittaen uudelleen hännän huiskimisen. Se ei oikein tiennyt, minnepäin olisi lähtenyt, kun tuttuja oli kaikkialla, joten lopulta se päätti jäädä viimekertaisen ottelutoverinsa Saramun seuraksi. Oli aika hurjaa, miten pikkuiselta herdier oikein näyttikään valtavan scizorin rinnalla!

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 8, 2012, 11:10pm

Kun välikohtaus viimein jäi taakse, tuntui Saramukin rentoutuvan hitusen ja antavan jännittyneiden olkapäidensä painua alaspäin. Oli mukava tietää ettei Charlotte, jonka pokémon omasta mielestään tunsi jo kutakuinkin niin hyvin kuin ihmisiä nyt oli tarpeen tuntea, päättänyt jatkaa kauhisteluaan, sillä itse hyönteinen tunsi olevansa aivan sama otus kuin ennenkin. Olisi ollut epämiellyttävää tulla yhtäkkiä vihatuksi tai pelätyksi pelkän ulkokuoren takia.

Niinpä Charloten uskaltautuessa tervehtimään saksikättä nyökäyttikin Saramu tytölle kiitollisena päätään. Myös pian esiin pomppaavan Aalan sai kookas hyönteinen ilmeisesti hätkähtämään, mutta tämä pääsi huomattavasti kouluttajaansa helpommin asian yli ja saapui vanhan tuttavansa luokse. Scizorin vastine hännän heiluttamiselle oli ottaa läpikuultavat siivet esiin ja värisyttää niitä pientä, hassua ääntä aiheuttaen koiralle.
"Näyttävät muistavan toisensa", totesi sen sijaan Reliam, joka oli seurannut tapahtumia omaa mehujäätään imeskellen. Nyt hän hamusi vapaalla kädellään viimeisen poképallonsa hyppysiinsä ja alkoi pyöritellä sitä vasten pöytää positiivisella tavalla jännittyneenä. Jos Charlotte toimi samaan tapaan kuin mies itse, olisivat kiintoisammat otustuttavuudet nimittäin vasta tulossa.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 8, 2012, 11:34pm

Kun Aala kerran vaikutti pärjäävän vallan mainiosti, kahmi Charlotte lisää pokepalloja laukkunsa uumenista. Vuorollaan palloista materialisoituivat miehelle ja tämän pokemoneille entuudestaan tutut Aria, Forte ja Rogue, joista kukin tervehti - tai oli tervehtimättä - omalla tavallaan tuttua pyörätuolimiestä pokemoneineen. Siinä missä vulpix ainakin yritti uskaltautua sanomaan kaikille hei varovasti häntiään heilauttaen ja vingahtaen enemmänkin surkealta kuin pirteältä kuulostaen, hakeutui sneasel oitis kouluttajansa läheisyyteen ja tyytyi tapittamaan Reliamia ja tämän pokemoneja, erityisesti sen viimeksi voittanutta Bronia, arvioivasti. Shiny jäänalle puolestaan lukitsi katseensa suoraan Jericoon ja vaikutti jo olevan haastamassa tätä uusintaan viime kerrasta, kun Aalan määrätietoinen murahdus sai sen toisiin ajatuksiin, ja se päättikin vain tassutella terrierin vierelle ja olla välittämättä mistään.

"Näillä mennään yhä," totesi punapää jokseenkin tyytyväisenä nelikkoon. Olihan se jo sellaisenaan ihan kelpo tiimi, mutta kieltämättä tyttö paloi jo halusta esitellä kaksi tuoreinta kasvattiaankin. Malttamattomana hän sitten nostikin kaksi viimeistä palloa laukusta. "Ja tietenkään ei sovi unohtaa näitä." Sen sijaan, että olisi oitis vapauttanut Pandoran ja Ninan, hän jäikin uteliaana seuraamaan kaverinsa reaktiota. Olikohan toinen mahtanut arvatakaan, että hänellä oli kokonaiset kaksi uutuutta, ja toinen niistä vieläpä shiny! Eipä sillä, ei Roguen shiniuskaan ollut tainnut tulla viimeksi puheeksi.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 8, 2012, 11:50pm

Loputkin Charloten tutuksi käyneestä tiimistä pääsivät ulos palloistaan, ja Reliamin joukkue otti nämä vastaan niin ikään hyvin omille persoonilleen ominaisella tavalla. Saramu vilkuili jokaista vuorollaan sen suurempia ilmehtimättä, Jerico yritti tappaa Roguen katseellaan ja Bron sulloi pikaisesti vohveliaan suuhunsa ennen kuin tervehti ketään tai joutui jakamaan herkkuaan. Kun lohikäärme sitten oli saanut työnnettyä kuoren kitusiinsa olivatkin ihmiset näemmä jämähtäneet tuijottamaan toisiaan samaan aikaan vetkutellen ja silti kihisten innosta päästä esittelemään uudempia hankintojaan.
"Jos vapautetaan kaikki loput yhtä aikaa?" ehdotti vinosti punapäälle virnuileva Reliam, joka nosti sanojaan tukeakseen sinisen dive ballin ylös. Kieltämättä tyttö näytti yhä olevan tiimeineen määrällisesti melkoisessa etulyöntiasemassa, mutta se ei itsekin shinykalan hankkineen (tai niin ainakin tehneensä uskovan) miehen mielialaa toistaiseksi riittänyt laskemaan. Ensin pitäisi nähdä millaisia lisäyksiä toinen oli joukkioonsa hankkinut.
"Kolme, kaksi, yksi... Nyt!" mies laski siinä uskossa, ettei toisella olisi mitään syytä olla osallistumatta hänen ehdottamaansa ideaan, ja vapautti dive ballin sisällön hiekkarannalle. Punaisen valon hälvettyä jäi maahan makaamaan sinieväinen, totiselta näyttävä magikarp - toisin sanoen aivan tavallinen feebas!

// DododDOOOON! http://i140.photobucket.com/albums/r12/hitodama89/pokerope/feebassi.png XD //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 9, 2012, 12:07am

// asdfnkasdjfa ehehehehe tätä on odotettu aaah :'D <3 //

Toisen idea kuulosti kerrassaan mainiolta, ja kun tämä aloitti lähtölaskennan, tyttö valmistautui henkisesti tulevaan; sekä vapauttamaan oman kaksikkonsa että pinkaisemaan kauemmas, jos kaverin dive ballista vapautuisikin jokin jättiläismonsteri. Reliamin merkistä avasi Charlotte molemmat pokepallonsa yhtä aikaa, ja näistä materialisoitui kouluttajan ja sneaselin valtaaman penkin vierelle kaksi hahmoa; näätämäinen mienfoo sekä pikkuinen oshawottinpoikanen, jotka molemmat jäivät hämmästelemään tätä kummallista kokousta kummallisine osanottajineen.

Charlotte puolestaan oli ennemminkin kiinnostunut näkemään miehen uuden tiimiläisen kuin katsomaan kahden omansa perään, ja Pandora saikin napata Ninaa käpälästä, ettei tämä olisi lähtenyt suinpäin viuhtomaan sinne tänne. Pikkuhiljaa myös vasta vapautetun kaksikon huomio siirtyi kalapokemoniin, jota niiden emäntä ja tiimitoverit niin intensiivisesti tuijottivat. Punapään kasvoille kohosi varsin epäuskoinen hymy.

"Sehän on...?" hän sai sanotuksi hämmästelyltään. Otus todellakin näytti hänenkin silmiinsä lähinnä magikarpilta, mutta eivätkös ne mokomat olleetkaan punaisia!

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 9, 2012, 12:19am

// Kyllä ahhahahahaaa! //

Heti vapautettuaan vielä nimettömän kalansa kiirehti Reliam katsomaan kiinnostuneena, millaisia otuksia Charloten palloista tulisi esiin. Tytön vierelle ilmestyikin kaksi aika piskuista pörröturkkia, toinen kellanpunainen ja toinen sinivioletti, mutta muuta ei miekkonen osannut noista äkkiseltään sanoa. Kumpikaan ei hänen helpotuksekseen vaikuttanut kuitenkaan miltään hullulta tappokoneelta, joka olisi laittanut koko kaupunkilaisen oman joukon matalaksi mennen tullen, joten tyytyväisenä saattoi nuorukainen kääntyä oman erityistapauksensa puoleen.
"Se on shiny magikarp!" Reliam esitteli ja osoitti ylpeänä kädellään eväkästä, joka lojui varsin apaattisena maassa ja aukoi vain tylsämielisesti suutaan hengityksen tahdissa.
"Ei se vielä ole mitenkään erityinen, mutta se on kuulemma helppo kouluttaa gyaradosiksi, ja sitten se onkin jo melkoinen hirviö! Saramukin näyttää sitten sen vieressä pieneltä ja kivalta." Viimeisin tokaisu pääsi kieltämättä ilmoille aavistuksen piikittelevänä, mutta itse sitä sen suuremmalti havainnoimatta käänsi Reliam saman tien sormensa osoittamaan vastaavasti ainoita vielä esittelemättömiä pokémoneja, joita Bron oli lähtenyt ilmeisesti tervehdys mielessään lähestymään.
"Mutta mitä nuo ovat? En tunnista kieltämättä kumpaakaan."

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 9, 2012, 12:32am

Vai oli Reliamkin onnistunut nappaamaan shinyn? Sillä selittyikin tämän magikarpin kummallinen väritys. No, mikäs siinä, eihän Charlotte itsekään jäänyt tässä yhtään huonommaksi kahdella erikoisenvärisellä otuksellaan. Miehen puheet gyaradosista saivat oitis kylmät väreet kulkemaan pitkin punapään selkäpiitä - hän tiesi aivan hyvin, millainen hirviö kyseinen otus oli. Nyt kala kuitenkin näytti kaikin puolin harmittomalta.

"Onneksi olkoon vain shinysta sitten... vaikka on se kyllä aika mölli," tyttö töksäytti katsellessaan päätään kallistellen vaaleanruskeaa, sinieväistä kalapokemonia, joka ei kyennyt kovinkaan kummoisiin ihmetekoihin maalla. Sitten olikin kai hänen vuoronsa esitellä oma kaksikkonsa, josta hän oli aivan erityisen ylpeä nähtyään Reliamin mitäänsanomattoman fisun. "Tämä tässä on Pandora, se on taistelutyypin mienfoo," Charlotte aloitti ja painoi kätensä hellästi keltaturkkisen näätäpokemonin päälaelle. "Ja tuo pikkuinen on Nina, shiny oshawott!" Nimensä kuullessaan pikku saukko riuhtaisi itsensä irti isompansa otteesta ja hypähti emäntänsä viereen penkille silityksiä saamaan. "Enpä muuten tainnut viimeksi mainitakaan, että myös Rogue on shiny," hän vielä lisäsi omahyväisesti virnistäen. Siitäpäs sai Reliam, kun kehtasi häntä kiusata tuolla tavoin!

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 9, 2012, 12:50am

"Kiitos", Reliam vastasi Charloten toteamukselle hänen hankinnastaan, eikä ollut selvästi kuulevinaankaan tytön viimeisiä väheksyviä sanoja. Pikemminkin kasvoiltaan paistoi "se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa" -tyyppinen ylemmyydentuntoinen virne, joka sai jopa Saramun venyttämään ilmehdintäkykynsä äärimmilleen ja pyöräyttämään itsekseen silmiään. Jestas kuinka tuollainen eloton kalakin sai ties mitä glooriaa osakseen, siinä missä hyönteinen itse oli joutunut iän päivän taistelemaan jo pelkästä hyväksytyksi tulemisesta!
"Taistelutyyppi kuulostaa aika tehokkaalta", tokaisi kouluttaja kuitenkin jo vakavammin kuunnellessaan tytön selostusta pokémoneistaan. Pitkään hän ei kuitenkaan ehtinyt mittailemaan mienfooksi kutsuttua otusta katseellaan, kun Charlotte otti ja kertoikin sitten sellaisen uutisen, että sitä oli miehen jopa vaikea uskoa.
"Roguekin..? Näistä kaksi siis, kaksi on shinyä?" nuorukainen äimisteli kulmiaan epäileväisesti kurtistaen. Hän ihmetteli miksei ollut havainnut seikkaa itse, mutta ymmärsi sen sitten johtuneen ihan vain yleisestä tietämättömyydestään - eihän hänellä ollut hajuakaan miltä kyseisten lajien edustajat normaalisti näyttivät! Kun se seikka tuli selväksi, osui ja upposi punapään voitto kipeästi ja sai Reliamin vilkaisemaan suutaan mutristaen magikarpiaan. Olisipa se jo edes muuttunut gyaradosiksi, niin olisi ollut jotain millä antaa takaisin!

Miekkosen pokémonit eivät kiinnittäneet paljoakaan huomiota ihmisten käymään keskusteluun, mutta Bron lompsi kuitenkin luottavaisin mielin kahden tulokkaan luokse ja jämähti ensimmäisenä penkille pyllähtäneen Ninan taakse seisomaan. Saadakseen selvää siitä millainen toveri oli kyseessä, työnsi lohikäärme naamansa liki kiinni oshawottin turkkiin ja koetti nuuhkia tätä melko keskinkertaisella hajuaistillaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 9, 2012, 1:13am

Charlotte nyökytti päätään iloisen ylpeänä Reliamin varmistellessa, oliko tämä varmasti käsittänyt tytön sanat oikein. Toisen ilmeiden seuraaminen oli melkoista herkkua nyt, kun osat olivat kääntyneet ylösalaisin! Joka tapauksessa hän hillitsi itsensä ja jätti lisäkommentit kahdesta mainiosta shinystaan lausumatta, ja sivusi aihetta noin muuten vain.

"Joo, en varmaan kertonutkaan viimeksi," punapää totesi mietteliäänä ja yritti kovasti muistella, mitä oli Roguesta kertonut ja mitä ei. Oletettavasti ei mitään kovin ihmeellistä. "En tiedä muistatko, mutta aiemmin tänä vuonna oli liikkeellä sellainen rikollistiimi, joka kaappasi shinyja. Roguekin oli yksi niistä kaapatuista, ja kun sitten sattumien kautta jouduin Zaumlassa auttamaan poliisia niiden rosvojen jäljittämisessä, homma selvisi ja Rogue luovutettiin minulle. Se oli silloin ihan pentu, eikä se varmaan olisi pärjännyt yksikseen ulkona." Tyttö jätti selityksensä tarkoituksella suurpiirteiseksi, sillä koko tarinassa olisi mennyt vähintäänkin puoli päivää, eikä hän muutenkaan halunnut mainita tiettyjä seikkoja, kuten esimerkiksi sitä äärimmäisen ärsyttävää Akiraa! Jos nyt jotain lisää vielä tarvitsi tietää, ei Charlottella ollut epäilystäkään etteikö Reliam kysyisi.

Siinä punapään selostaessa sankaritarinaansa, oli oshawott kääntynyt uteliaana katsomaan sen luokse tullutta bagonia. Se kuikutti tälle omalla erikoisella äänellään aivan kuin kertoillakseen omia tarinoitaan. Lopulta se kuitenkin kyllästyi ja painoi kuononsa Bronin kookasta turpaa vasten - ja iski siihen pienet terävät hampaansa! Tässä vaiheessa havahtui jo saukkopokemonin kouluttajakin ja nappasi äkkiä otusta niskasta. "Ei, Nina, ei! Tuhma poika!"

// Hyi, autohittiä nyt, Bron-parka. :'C Pitihän nyt ihan välttämättä saada ohimennen Rellullekin tieto Ninan sukupuolesta, kun tällä on niin krhm miehinen nimi. C8 //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 10, 2012, 2:03pm

// Hyvän asian puolesta saa aina autohitata! XD //

Charloten alkaessa kertoilla tarkemmin shinynallensa taustoista alkoi Reliamin myrtyneisyys haihtua puhtaan hämmästyksen tieltä. Hän käänsi katseensa takaisin punapäähän ja tapitti tätä jokseenkin kysyvästi uudenlaisen kunnioituksen hehkuessa silmistään, kun toinen selitti miten oli avittanut virkavaltaa taannoisen rikosaallon setvimisessä.
"Johan nyt", nuorukainen tokaisi mietteliäänä partaansa raapien, jahka tyttö pääsi tarinansa loppuun.
"Kyllä minäkin olin pienen mutkan kautta sen tapauksen kanssa tekemisissä, mutta teikä taisikin sitten tehdä vähän enemmän kuin vain kansalaisuusvelvollisuutensa, jos kerran tuo otus sinulle siitä hyvästä annettiin." Tämä taisi sitoa yhteen myös pari irtonaista langanpätkää viimekertaisen tapaamisen lopuksi ilmaan roikkumaan jääneestä väitöksestä, jonka mukaan Charlotella oli jonkinlaista kokemusta poliisivoimien kanssa taukkailemisesta. Oli oikeastaan vähän sääli ettei tyttö ollutkaan sitten kai koskaan hommannut itseään putkaan tai mitään, mutta vaikutti tuokin kyllä toisaalta ihan kertomisen arvoiselta jutulta.

Sen enempiä ei ajatuksiinsa uponnut Reliam ehättänyt toveriltaan kuitenkaan kyselemään, kun porukan sinisävytteiset pokémonvahvistukset alkoivat kujerrella jotain keskenään ja vetivät näin tehdessään miekkosen huomion puoleensa. Pitkään eivät Bron ja Nina ehtineet toisilleen tosin jutustella, ennen kuin ensiksi mainittu kyllästyi pelkkään keskusteluun ja naskautti terävät hampaansa kiinni pahaa-aavistamattoman bagonin nenään.
"BAAAA!" yllätetty lohikäärme huusi silmät suurina ja lähti juoksemaan äkkiä kauemmaksi, kun Charloten käsi tavoitti saukon niskan ja Bron pääsi pakenemaan.
"Sehän on melkein yhtä fiksu kuin Jerico!" itsekin välikohtauksen hätkäyttämäksi tullut kouluttaja kivahti pudottaessaan unohdetuksi ja siten myös varsin sulaneeksi muuttuneet mehujäänjämänsä hiekalle.
"Paitsi että nimi on vielä hullumpi. Onko se ihan totta Nina? Ja uros?"

Kiinnittämättä huomiotaan mihinkään muuhun kuin Aivan Järkyttävään Tuskaansa ja loukattuun itsetuntoonsa juoksenteli Bron aikansa hietikolla ja rääkyi näin tehdessään minkä kerkesi. Lopulta kovapään matka kuitenkin katkesi maassa lojuvan feebasin vierelle, jolloin bagon sen suurempia harkitsematta nosti lähes itsensä kokoisen mutta paljon kevyemmän kalan syliinsä. Ennen kuin Reliam ehätti huomata mitään, olikin lohikäärme taiteillut itsensä takaisin oshawottin lähistölle ja teki ainoan teon mihin ilmeisesti ajatteli järkijätön kalan soveltuvan: se viskasi vihoissaan feebasin suoraan päin saukkoa.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 10, 2012, 2:23pm

// Ai samperi Bron. x'D Ja voi höh, nyt Reliam luulee selvittäneensä Charlotten seikkailut virkavallan kanssa ja siltä jää kuulematta juttu, jota likka oikeasti tarkoitti. 8'D Tooosin ehkä Lotte on kiva ja kertoo sen joskus, koska se on hauska tarina ystävyydestä ja luottamuksesta eiku. //

"Anteeksi, Bron!" Charlotte huusi pahoittelevasti lohikäärmeenpoikasen perään roikottaessaan rimpuilevaa saukkopokemonia niskasta. "Se on poikanen ja sen hampaat kasvavat, joten se jyrsii vähän kaikkea," tunsi tyttö tarvetta selittää Reliamin verratessa hänen lutusta oshawottiaan siihen saamarin nidoraninpirulaiseen. Ei mokoma ollut yhtään reilua!

"Ääh, joo se on poika... Luulin sitä ensin tytöksi, ja siksi sen nimi on Nina," punapää kertoili hölmöstä kömmähdyksestään laskiessaan otuksen viimein takaisin penkille ja rapsutti sitten niskaansa vaivautuneena. Olihan se ihan hauska juttu, ei siinä mitään, mutta toisaalta oli kai jokseenkin noloa erehtyä moisesta.

Nina jäi penkille katsomaan kaihoisasti Bronin perään ja sai huomata tämän nostavan hassun kalapokemonin maasta - miksihän? Charlottekin kääntyi katselemaan bagonin edesottamuksia. Kun tämä sitten täysin yllättäen viskasikin kookkaan feebasin kohti saukkoa ja samalla tyttöä itseään, kiskaisi tämä hämmentyneen älähdyksen kera lähes refleksinomaisesti Ninan kainaloonsa ja veti toisella kädellään laukkunsa kasvojensa eteen suojaksi. Näin ollen mölli kala tömähtikin suoraan punapään pinssein, salimerkein ja eriskummallisin kirjavin suomuin koristettua olkalaukkua vasten.

// Dodi, se ois siinä sitten. : O Ihan tarjottimella. //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 11, 2012, 12:29pm

// TyttydyDYYYY! XD //

Reliam pudisteli vinosti virnistäen päätään, sillä ajatus tytön nimellä varustetusta urospokémonista oli hänestä erittäin... Kieroutunut. Kyseessähän oli kuitenkin jopa arvokas shiny, jota voisi varmasti käyttää jonkinlaisissa näyttelyissä ja kisoissa ja ties missä, joissa nimivalinta herättäisi taatusti kerta toisensa jälkeen kysymyksiä ja kummastuneita katseita.
"No voisihan sen nimen vaihtaa vielä", mies ehdotti kuvitellessaan niitä lukuisia noloja selitystilanteita, joihin Charlotte tällä menolla oshawottinsa kanssa taatusti joutuisi.
"Jos siitä tekisi vaikka... Nina, hmm, Ninjan!"

Hörähdellessään omalle nerokkuudelleen jäi Reliamilta tyystin huomaamatta se, kuinka Bron oli viimein vaiennut ja lähtenyt suunnittelemaan kostoiskuaan. Vasta lohikäärmeen päästyä kaloineen jo heittovalmiuteen tajusi mies katsahtaa oikealle suunnalle havaitakseen jotakin olevan tapahtumassa, ja silloin olikin jo auttamattomasti liian myöhäistä asioiden korjaamisen suhteen. Nuorukainen ei ehtinyt kuin karjahtaa säikähtäneenä, kun magikarpfeebas jo lensi halki ilman ja tömähti komeasti läjähtäen vasten punapään suojamuurikseen nostamaa laukkua sekä sen koristuksia, joista yksi sysäsi liikkeelle mitä absurdeimman tapahtumaketjun. Osuessaan kalan karkeaan suomupeitteeseen irtosi prism scale nimittäin paikoiltaan, jäi jumiin feebasin kidusaukkoon ja pysyi paikoillaan vielä siinäkin vaiheessa, kun eväkkään ilmalento päättyi otuksen pudotessa retkipöydän alle. Ja silloinkos vasta varsinainen riemu repesikin!

Vaikka olikin nähnyt jo kertaalleen pokémonin muuttavan muotoaan kehitysesinettä hyväksi käyttäen, ei Reliam ehtinyt todellakaan tajuta mitä oli meneillään kun kalansa alkoi yhtäkkiä hohtaa häikäisevän kirkasta valoa. Niin mies itse kuin hänen pokémoninsakin peittivät sokaistuneina silmänsä, kun feebasin rujo ulkokuori alkoi sulautua pitkäksi, käärmemäiseksi kehoksi, joka viisimetrisen pituutensa kanssa survoutui monelle mutkalle joutuessaan vankan puupöydän vangitsemaksi. Muodonmuutoksen alkaessa viimein päättyä ja valon hälvetä jäi näin ollen jäljelle mitä merkillisin sykkyrä punakeltasinistä merikäärmettä, joka räpytteli ymmällään silmiään ja oli tapahtuneesta yhtä hämmennyksissä kuin silmäluomiaan varovasti raotteleva kouluttajansakin.
"Mitä..." ähkäisi Reliam käsittämättä yhtään mistään yhtään mitään. Tai noh, kieltämättä yksi asia oli hänelle liiankin selvä: tuo otus ei tasan tarkkaan ollut hurja ja pelottava gyarados!
"Mitä te teitte minun magikarpilleni?!" mies huusikin lähinnä hädissään ja tarttui molemmin käsin hiuksiinsa ikään kuin valmiina repimään koko tukkapehkonsa irti.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 11, 2012, 3:51pm

// En muista pitkän ropehistoriani ajalta kovinkaan monta näin eeppisen mahtavaa tapahtumaa aaaah. x'D <3 En kestä! Reliam on kyllä Charlottelle paljon velkaa nyt. >8| Vaikkei ne sitä ehkä tajuakaan vielä! //

Koko pöydän ääressä lymynnyt konkkaronkka ei taatusti ollut osannut odottaa mitään tällaista. Pöydän alla piilotellut Aria pinkaisi kiireesti kauemmas kalan mäjähtäessä maalle ihan sen viereen, kun taas Aala, joka oli Bronin ilkityön huomatessaan lähtenyt tomerasti puolustamaan emäntäänsä, joutuikin tiimitoveriensa sekä kouluttajansa lailla sulkemaan silmänsä ja pysähtymään paikoilleen feebasin alkaessa yhtäkkiä hohtaa kirkkaasti. Valon hälvettyä uskaltautui itse kukin pikku hiljaa availemaan silmiään, ja siinä missä Aala, Forte, Rogue, Pandora, Nina sekä kauempaa tilannetta tarkkaileva Aria oikeastaan vain töllistelivät kookasta käärmeotusta kummissaan, sai Charlotte-parka jo toisen sätkynsä tälle päivälle. Oli otus miten mykkyrällä tahansa, se oli ihan mielettömän kokoinen, ja vaikkei ehkä Reliamin silmiin hurjalta näyttänytkään, oli punapää aivan toista mieltä. Toisen kauhistellessa piloille mennyttä magikarpiaan, hyppäsi tyttö laukkuineen ja Nina yhä kainalossaan pois penkiltä huutaen ja kirkuen, tehden seuraa Arialle. Muu pokemonkatras seurasi kouluttajaansa kuin sharpedo laivaa, vaikkeivät käsittäneetkään tämän kummallista käyttäytymistä sitten mitenkään.

"Siis voi helvetin kuustoista, Reliam!" tyttö ärähti yhtälailla kiukuissaan kuin peloissaankin päästyään pahimman järkytyksen yli. "Mitä hittoa oikeasti, eikö se yksi kerta riittänyt vai tappaako yrität?!" Toiselle keuhkotessaan oli Charlotten kuitenkin pakko vähän väliä vilkaista kummalliseen merikäärmeeseen, joka ei todellakaan ollut gyarados, ei. Mitä enemmän hän sitä katseli, sitä tutumman näköinen se oli... Missä hän olikaan nähnyt moisen aiemmin? Eipä sillä, että hän olisi sitä ehtinyt miettimään keskittyessään niin hartaasti raivoamaan aivan yhtä tietämättömälle toverilleen.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Jun 11, 2012, 8:15pm

// Aaaaa äläpä! X''''D Ja eiköhän Reliam vielä joskus Charlotelle maksa luonnossa jollain tapaa takaisin - saa nähdä vaan milloin ja miten. //

Kun Charlotte ryhtyi panikoimaan ja sai siten omat pokémoninsa liikekannalle, tajusi Reliaminkin tiimi kouluttajansa kaipaavan kenties seuraa, sillä ihmisten käytöksestä päätellen jokin oli nyt kertakaikkisen kauhealla tolalla. Siinä missä Saramu juoksi siis suojaamaan miestä ja Bron hakemaan turvaa tämän sylistä, yritti Jerico kiskoa itseään irti ja lähteä lätkimään koko hullusta tilanteesta, mutta eipä jyrsijä mahtanut vieläkään ketjulleen mitään. Niinpä koko mittava joukko oli lopulta ryhmittynyt kahteen leiriin kouluttajien mukaan - ja kaiken keskellä makasi solmussa ja hämmennyksissä oleva milotic.
"Tappaa?!" huusi Reliam vastaukseksi pahasti säikkyneelle Charlotelle eikä voinut estää ääntään särkymästä varsin rujosti.
"Minä en tehnyt tässä yhtään mitään, vaan Bron ja sinä, te te... Te pilasitte minun magikarpini! Siitä tuli joku riemunkirjava käärme, joka ei tasan ole gyaradosia nähnytkään!"

Meuhkattuaan ja kiskottuaan tarpeeksi hiuksia päästään sai Reliam jällen keskityttyä edes etäisesti johonkin muuhunkin, kuin vain olemaan tavattoman järkyttynyt. Niinpä hän huitaisi äkäisesti Saramun pois tieltään ja lähti kiertämään pyörätuolillaan pöytää nähdäkseen oliko tyhjästä ilmestynyt otus vain todellakin tangelamainen kasa lonkeroita vai oliko sillä ehkä pääkin jossain. Pitkään ei miehen onnekseen ollut tarvis edetä, kun katseensa jo kiinnittyikin kahteen suureen purppurasilmään.
"Miiii?" otus äännähti kimeästi ja tuijotti vetoavasti takaisin miekkosta, joka tunsi vajoavansa yhä syvempään epätoivon alhoon.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Jun 11, 2012, 8:39pm

// Charlotte olisi varmasti hyvillään, hm. :'> //

Koko ranta raikui varsin komeasti kauhistuneen kouluttajakaksikon kiivaan sananvaihdon ansiosta, ja varmasti kaikki lähellä kuin vähän kauempanakin päivää viettäneet ihmiset ja pokemonit olivat kääntyneet katsomaan, mitä kummaa tämä mekastus nyt olikaan. Charlotten olisi tehnyt mieli jatkaa vaahtoamistaan, mutta jäädessään hetkeksi puntaroimaan Reliamin sanoja, ei hän oikeastaan enää osannutkaan sanoa mitään. Toinen oli aivan yhtä hämmentynyt kuin hänkin, ellei jopa enemmänkin. Näin ollen tyttö hiljalleen rahoittui enää sanaakaan sanomatta, sen kun vain tuijotteli vuoroin miestä, vuoroin miloticia ja yritti keksiä jotain järkevää selitystä koko rumbaan.

"Se... ei se ole gyarados," hän sai lopulta todettua ilmoille sangen ilmiselvän faktan. "Se on milotic. En kyllä tiennyt, että sekin kehittyy magikarpista." Hän raapi päätään kummissaan. Tosiaan, hän oli nähnyt moisen otuksen kerran aiemmin veljellään, kun tämä oli yrittänyt opettaa kyseistä yksilöä tavoille muuan kyvyttömän kouluttajan puolesta. Tämä otus tosin vaikutti kaikkea muuta kuin riitapukarilta kyhjöttäessään ahtaasti sykkyrällä. Charlotte huomasi oikeastaan säälivän toista hieman, vaikka se olikin hänet onnistunut säikäyttämään. Kouluttajansa rauhoituttua myös pokemontiimi tuntui rentoutuvan hieman, joskin erityisesti Aria ja Forte olivat vielä hyvin varuillaan ja pysyttelivät tytön takana. Aala ja Nina puolestaan päättivät lähteä tutkimaan salaperäistä olentoa tarkemmin, ja olivatkin jo pian hyppelehtineet taas pöydän läheisyyteen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kumpikaan ei välittänyt kouluttajansa käskyistä palata takaisin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Aug 23, 2012, 2:47pm

// I'm out of words - ei näin kamalaa jumia kannata edes yrittää selitellä. DX //

Kun Charlotte jätti meuhkaamisen sikseen, seurasi Reliam tiedostamattaan tämän esimerkkiä ja jäi vain pettyneenä ja suu mutrussa aloilleen tuijottelemaan kummallisen pokémoninsa kasvoja - pokémonin, jolle punapää osasi hetken asiaa pohdittuaan antaa jopa nimenkin.
"No näköjään kehittyy", ynähti mies vastaukseksi. Hänellä ei ollut mitään hajua mikä se sellainen milotic oli olevinaan, mutta mokoma otus tässä nyt sitten kaiketi hänen edessään kuitenkin pötkötti niin viattoman näköisenä, että jopa Bron rohkeni kavuta alas kouluttajansa sylistä ja asteli haistelemaan tätä lyhyen välimatkan päästä. Stuckaldilainen sen sijaan repi viimein katseensa irti merikäärmeestä ja kääntyi kohti Charlottea.
"Vaikka en kyllä tajua miten, mutta eipä sillä kai ole väliäkään. Kehittymistä kun ei kai voi perua mitenkään?" hän uteli aavistuksen epätoivoinen sävy äänestään paistaen.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Aug 23, 2012, 9:50pm

// Ei haittaa, ei! Olen ollut niin kuollut foorumiropejen suhteen pari viimeistä kuukautta, etten mitenkään voi moittia sinua (enkä moittisi muutenkaan!). Kiva kuitenkin, että elelet taas! <3 //

Bronin tavoin olivat Aala ja Ninakin jo ennättäneet nuuhkimaan ja kummastelemaan merikäärmeentapaista lähempää. Yleensä varsin ylimielisesti isompiaan kohtaan käyttäytyvä herdier oli nyt yllättävänkin säyseä nuorta miloticia kohtaan, ja Nina seurasi tiimitoverinsa esimerkkiä eikä käynyt käsiksi (tai hampaiksi) itseään huomattavasti kookkaampaan hietikolla makaavaan otusparkaan. Aria puolestaan haukahti varovasti kouluttajansa jalkojen juuresta kahdelle rohkealle tiimitoverilleen kuin kutsuen näitä takaisin, pois mahdollisesti vaarallisen uuden tuttavuuden läheltä.

Charlotte ei ollut varma, oliko Reliam tarkoittanut kysymyksensä hänelle vai oliko sen tarkoitus olla retorinen. Joka tapauksessa hän päätyi vastaamaan tietojensa mukaan. "Niin no, ei kai." Kun milotic ei edelleenkään tuntunut liikkuvan paikoiltaan, uskaltautui punapääkin vihdoin viimein hiissautua vähän lähemmäksi epäluuloinen pokemonnelikko vanavedessään tallustaen. Vaikka vesipokemon olikin hurjan pitkä, se vaikutti yhtäkkiä kovin pieneltä ja harmittomalta, jopa nätiltä. "Mutta onhan tämä loppujen lopuksi ainakin vähän kivempi kuin gyarados?" tyttö uskaltautui kysymään tutkailtuaan käärmeotuksen siroja kasvoja tovin, kääntyen lopulta katsomaan jälleen Reliamia.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Aug 25, 2012, 12:06pm

Kuten Reliam oli pelännytkin, ei kehittymiselle voinut Charlotenkaan tietojen mukaan tehdä mitään sen kerran tapahduttua, joten merimato oli nyt sitten merimato eikä muuksi muuttunut. Niinpä mies ei voinut kuin huokaista alistuneeseen sävyyn ja kääntyä katsomaan, kuinka yksi jos toinenkin pienemmistä pokémoneista uskaltautui hiljalleen lähemmäksi mykkyrällä makaavaa miloticia, joka ei hämmentyneestä ilmeestään päätellen tajunnut yhtään mitä muut siitä halusivat. Koostaan huolimatta otus kun oli selvästi joukkion nuorin toveri, kuoriutunut vasta jokunen viikko sitten, eikä se ollut juuri tavannut aiemmin muita kuin kaltaisiaan tylsämielisiä kalapokémoneja.
"No, tuota, siitä piti kyllä tulla sellainen kunnon siisti ottelija, mutta ei tuo nyt enää oikein näytä..." yritti Reliam puolustella punapään väittäessä miloticia gyaradosta paremmaksi vaihtoehdoksi.
"En tiedä yhtään mitä tuo voi oppia tai mitä sen nimeksi edes osaisi antaa. Ei sitä nimittäin kehtaa kyllä kutsua millään sellaisella nimellä, mitä gyaradosille meinasin", jatkoi nuorukainen marmattamistaan, kunnes saikin sitten idean ja siirsi katseensa taas kerran käärmeestä kohti Charlottea.
"Ei sinulla olisi mitään ideaa? Nimestä, meinaan?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Aug 27, 2012, 4:06pm

Reliamin vastaus oli ollut jokseenkin arvattavissa, olihan gyarados jokseenkin... äijämäisempi pokemon kuin hentoinen milotic, ja mies nyt yleensäkin taisi arvostaa hurjia, näyttäviä otuksia tiimissään. Varsinkin kun tämä yksilö ei loppujen lopuksi tainnut shiny ollakaan, sillä se oli tismalleen samanvärinen kuin Charlotten aiemmin näkemä milotic. Sitä hän ei kuitenkaan hennonnut tokaista pyörätuolipotilaalle, joka tuntui jo muutenkin kokeneen melkoisen kolauksen. Näin ollen tyttö pysyikin hiljaa aina siihen asti, että toinen alkoi udella häneltä mahdollisia nimiehdotuksia.

"No tuota, en minä kyllä... pitää miettiä," hän pohdiskeli nimetöntä otusta tarkkaillessaan ja viittoi samalla Aalaa ja Ninaa jättämään ressukan rauhaan, jolloin terrieri nappasi nuorempaa tiimiläistään niskavilloista ja raahasi tämän mukanaan kouluttajansa vierelle. Punapää kyykistyi silittämään herdierin päälakea ja jäi uudemman kerran tuijottamaan merikäärmettä. "Mitä sinä oikein sitten olit ajatellut sen nimeksi?" hän uteli irrottamatta katsettaan miloticista ja ajattelemattaan kurotti kättään usean kädenmitan päässä makaavaa pokemonia kohti tehden samalla varovaisen kutsuvan liikkeen sormillaan. Joko tyttö unohti otuksen säikäyttäneen hänet lähes hengiltä juuri äsken tai sitten hän ei uskonut tämän liikahtavan senttiäkään paikaltaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Aug 28, 2012, 10:10pm

Kun Charlotte tahtoi kuulla millaisia nimipohdintoja Reliamilla oli gyaradosin suhteen ollut, näytti mies aavistuksen vaikealta ja käänsi katseensa jonnekin kaukaisuuteen. Miehellä nääs oli kovasti sellainen kutina, ettei toinen osaisi antaa juurikaan arvoa hänen ajatuksilleen. Ei tietenkään sillä, että punapään mielipiteellä olisi ollut yhtään mitään väliä, mutta silti.
"Äh, no siis... Ajattelin jotain Killeriä tai Beastia tai, öh... Aresia. Tiedätkö, se on jossain vanhoissa tarinoissa joku iso sotaheppuli tai jotain", kaupunkilainen selitti sillä välin, kun toverinsa pokémonit perääntyivät miloticin äärestä takaisin kouluttajansa luokse. Suurisilmäinen merikäärme jäi katsomaan pienempiensä perään hieman haikeana, mutta kiinnitti sitten huomionsa Charlotteen ja tämän kutsuvasti liikahtelevaan käteen. Hetken ihmistä pällisteltyään milotic näytti alkavan ymmärtää mistä oli kyse, sillä se alkoi kiemurrella vaivalloisesti paikoillaan, mutta pöydän sidottua otuksen alleen ei pokémon varsinaisesti päässyt liikkumaan minnekään.
"Pitää kai ottaa se palloon, että se pääsee joskus pois tuolta", Reliam tapahtuneen havaitessaan mutisi ja poimi sitten pöydälle hylätyn poképallon käteensä.
"Mutta hei, jos ihan tosi keksit tuolle jonkun nimen, niin siitä vaan. Voit pitää sitä vähän niin kuin synttärilahjana, sitä nimeämistä."

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Aug 28, 2012, 10:36pm

Charlotte ei voinut olla tirskahtamatta huvittuneena Reliamin parille ensimmäiselle nimiehdotukselle, kolmas sen sijaan kuulosti jo joltakin. Mutta ei hän ehkä nättiä miloticia minkään sotahäiskän mukaan halunnut nimetä, kuten ei selvästi tämän kouluttajakaan. Ei nimen keksiminen kuitenkaan mikään läpihuutojuttu ollut, koska otus kuitenkin kantaisi sitä sitten lopun ikäänsä. Jotain hienoa ja erikoista oli siis keksittävä, mutta tyttö arveli aikaa vielä olevan tovin jos toisenkin.

Käärmeen alkaessa yllättäen kiemurrella paikallaan, havahtui Charlotte viimein hypähtämään takaisin ylös ja vielä pari askelta taaksepäinkin. Ei hän kuitenkaan oikeasti kaivannut kookasta otusta yhtään lähemmäksi, niin herttainen kuin sen katse olikin. Sekä punapään että miloticin onneksi Reliam kuitenkin vaikutti aikovan kutsua pokemonin takaisin palloonsa, jolloin tyttö sai huokaistua helpotuksesta. Miehen ehdotettua hänelle kerrassaan omalaatuista syntymäpäivälahjaa, katsahti hän aluksi tähän hölmistyneenä, mutta jutun juonen tajuttuaan vaihtoi ilmeensä vinoksi virneeksi.

"Niin justiinsa," hän naurahti. "Kaipaat minulta palvelusta ja yrität vielä kääntää sen synttärilahjakseni? Luojan kiitos en ole tuntenut sinua kauemmin, ties mitä olisit minulta vailla!" Vaikka miten ilkikuriselta saattoi Charlotte kuulostaakin, oli hän oikeastaan hyvin otettu Reliamin ilmeisesti luottaessa hänen nimimakuunsa vielä Nina-fiaskonkin jälkeen. Tytön ympärillä pörräävä pokemonkatraskin aisti kouluttajansa rentoutuneen, ja yksi toisensa jälkeen uskalsi myös vihdoin viimein lakata jännittämästä, mitä seuraavaksi mahtaisikaan tapahtua. Aala heilutteli tyytyväisenä häntäänsä emäntänsä tyytyväistä ilmettä katsellessaan, kun taas toiset kävivät istumaan paikoilleen kuin levähtääkseen äskeisen kohtauksen jäljiltä.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 10, 2012, 3:54pm

// Nyt hitto vie lähtee kyllä tämä taas käyntiin! Ruoskin itse itseni jos vielä vedän viikkoa pidempiä jumeja. >8| //

Reliam sulki päättäväisesti korvansa Charloten naurahtelulta, sillä mitäpä tyttö olisikaan ultimaattisen taistelugyaradosin nimeämisestä tajunnut? Sen sijaan tuollaisen pastellinvärisen lieron ristimisen punapää osaisi kyllä hoitaa paremmin kuin hyvin, sillä sen kanssa oli aika mahdotonta tehdä samantyyppisiä kardinaalimunauksia, kuin vaikkapa Nina-rassukan. Reliamilla kun ei ollut oikeastaan edes halua ottaa selvää miloticin sukupuolesta.

Vaan kun tyttö sitten kävi irvimään hieman kyseenalaisesta lahjastaan, käänsi Reliamkin suupielensä ovelaan hymyyn ja tuijotti Charlottea tovin vallan ilkikurisesti.
"Niinpä. Odota kuule vaan seuraavaa syntymäpäivääsi!" mies hörähtäen uhkaili. Samalla hän nappasi tavoittelemansa poképallon hyppysiinsä ja kutsui viimein pöydän vangiksi jääneen miloticin pois ansastaan. Merikäärmeen kadottua säntäsi Bron saman tien tutkimaan retkipöytää ja ilmeisesti haistelemaan otuksen jättämiä jälkiä, kun taas kouluttajansa heivasi sinisen pallon reppuunsa. Repussa häntä vastaan tuli kuitenkin jotakin, jonka hän oli jo vallan ehtinyt unohtaa.
"Ai joo", mies tokaisi ja veti esiin hieman kämmentään suuremman littanan ja nelikulmaisen lahjapaketin, jonka paperi oli jokseenkin rypistynyt sinne tänne raahaamisen aikana.
"On minulla teikälle ihan oikea lahjakin. Taidan kuitenkin antaa sen vasta kun tuo mato on nimetty", kaupunkilainen yhä velmusti virnuillen kiusasi.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 10, 2012, 4:11pm

// Oi rakastan sinua niin. <3 Nyt sitten reippaan verkkaisasti tai verkkaisan reippaasti tätä eteenpäin! //

"En todellakaan malta odottaa, vaikka vanhenemisen pitäisi kai olla huono juttu," Charlotte tokaisi hymyillen seuraillessaan miloticin katoamista pokepallon uumeniin. Ressukka, se oli varmasti kaikesta tapahtuneesta vähintäänkin yhtä hämillään kuin kouluttajakaksikko pokemoneineenkin oli hetki sitten ollut. Tytön pokemonit eivät Ninaa lukuunottamatta lähteneet Bronin tavoin tutkimaan pöydän lähiympäristöä, vaan pysyttelivät vakavina ja tarkkaavaisina paikoillaan. Oshawott sen sijaan pinkoi bagonin luokse kuikuttaen iloisesti. Se oli kai jo tyystin unohtanut, mitä sen äskeinen tempaus olikaan saanut aikaan.

Kun Reliam sitten kaivoi pikku paketin repustaan, punapään silmät suorastaan syttyivät ja virne sen kun muuttui leveämmäksi. Valitettavasti mies kuitenkin vaati vastalahjaksi nimeä pokemonilleen, mikä nyt tosin ei loppupeleissä niin hurjasti Charlottea haitannut. Hänen piti vain keksiä nyt jotain, ja äkkiä!

"No oletpas reilu!" hän naurahti pistäen kätensä puuskaan ja rupesi jälleen pohtimaan ankarasti. "Katsotaanpas... Miten olisi vaikka... hm, Nadia! Tai tai tai Kalinka! Tai... ääh, toivon tosiaan että se on tyttö. Se näytti ainakin ihan tytöltä!"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 10, 2012, 4:49pm

Vitsin vain jatkuessa vinkkasi Reliam Charlotelle pikaisesti silmää, eikä edes yrittänyt peittää yhä vain levenevää virnettään.
"Nooh, jos olet kiltti tyttö niin voin minä lahjoa sinua jo aikaisemminkin", mies naureskellen lupasi.

Saadessaan seuraa mulkaisi Bron nuorta oshawottia aluksi hieman epäileväisenä, mutta kun tämän aikeet näyttivät olevan ihan oikeasti vallan vilpittömät, työnsi lohikäärmekin kaunansa sivuun ja ryhtyi iloisesti liikahdellen juttelemaan toiselle. Reliam sen sijaan työnteli pyörätuolinsa paljon kokeneen pöydän päähän, asetteli paketin eteensä ja piteli sitä suojelevaisesti paikoillaan parilla sormella. Kyynärpäänsä hän taasen tuki pöydän kantta vasten ja jäi mietteliäänä pohtimaan esiin noussutta nimikysymystä.
"Ei, ei mitään sellaisia", hän totesi melkeinpä vakavana maisteltuaan Charlotelta saamiaan vaihtoehtoja.
"Äh, olisin niin tykännyt Aresista. Tiedätkö mitään muita sen tapaisia nimiä? Vanhoista tarinajutuista otettuja. Niin, ja sellaista joo joka sopisi tuollaiselle likkamaisemmalle otukselle."

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 10, 2012, 5:06pm

Charlotte hymähti kaverinsa lupaukselle, joka kuulosti jollain kummalla tavalla varsin mielenkiintoiselta. Enempää hän ei kuitenkaan asiaan enää kommentoinut. Joka tapauksessa, hän oli samaa mieltä tässä nimiasiassa - Ares oli myös tytön mielestä oikeasti tyylikäs nimi. Tosin suloiselle miloticille se ei kerta kaikkiaan sopinut. Häntä harmitti, etteivät äskeiset nimiehdotukset vaikuttaneet kelpaavan laisinkaan, mutta no, ne nyt olivatkin ihan hatusta vedettyjä eivätkä välttämättä aivan hänen itsensäkään mieleen.

"No tuota," punapää tuumaili astellessaan itsekin taas pöydän luo, viiden kauemmas jääneen pokemoninsa seuratessa häntä lauhkeasti kuin mareepit ikään. Hän koetti muistella, mitä nimiä oli pyöritellyt päässään Pandoran nimeä miettiessään. Ehkäpä jokin niistä sopisi tähän tarkoitukseen. "No mitä nyt äkkiä tulee mieleen, niin entäs Rhea, tai ehkä Calypso tai Athene?" hän listaili katsellessaan Ninan ja Bronin vuorovaikutusta. Kaunat oli ilmeisesti unohdettu, ja hyvä niin. Saukkopokemonkaan ei näyttänyt enää olevan halukas upottamaan hampaitaan lohikäärmeotukseen, vaan ainoastaan hyppi innoissaan tämän ympärillä ja äänteli aivan käsittämättömällä tavalla.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 12, 2012, 10:35pm

Charloten keksiessä aina vain lisää nimiä kuuliaisesti kuin kiristetty synttärisankari ainakin, pureskeli Reliam mietteliäänä huultaan ja punnitsi jokaista mainittua nimeä tarkoin mielessään. Tämä oli sinänsä merkittävää, että esimerkiksi Bronin napatessaan hän ei ollut jaksanut vielä kiinnittää pokémonin nimeämiseen oikeastaan mitään huomiota, mutta kun mies oli sen jälkeen viettänyt yhä enemmän aikaa kasvattiensa parissa, alkoivat tällaiset seikat hiljalleen tuntua yhä tärkeämmiltä.
"Joo, nyt kuulostaa jo paremmalta", kaupunkilainen mietti ja kääntyi hänkin vilkaisemaan sinne tänne liikuskelevien pokémonien toimia. Bronilla tuntui olevan oikein hauskaa, Jerico pidättäytyi ainakin riehumasta ja Saramu näytti juuri olevan kyykkymäisillään sen verran istuvaan asentoon, kuin mitä hyönteiselle oli mahdollista.
"Eiköhän tähän joukkoon yksi Calypso sovi. Ainakin siihen asti, että otan selvää voiko sitä käyttää jotenkin taistelussa. Jep, olkoon Calypso", nuorukainen sitten päätti ja nyökäytti varmistukseksi päätään.

Vaan sitten oli aika täyttää sopimuksen toinen puoli, joten lupauksensa mukaisesti työnsi Reliam pakettinsa pöydän pintaa pitkin kohti Charlottea.
"Ole hyvä nyt sitten. Ei se mitään erityistä ole, mutta noh..." mies jupisi vähättelevästi ja jäi seuraamaan, miten punapää reagoisi lahjaan. Se kun oli kehystetty valokuva siitä, kun kaksikko oli viimeksi viettänyt vallan riehakasta aikaa puistossa ja yltynyt ottamaan heistä yhteiskuvan, jossa he roikkuivat (nyt selvin päin ajateltuna) vallan estottomasti toistensa kyljessä kiinni.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 12, 2012, 10:50pm

Reliamin hyväksyessä yhden Charlotten heittelemistä nimiehdotuksista, ei tyttö oikeastaan muuta voinut kuin hymyillä itseensä tyytyväisenä. Hän oli arvellut tästä tulevan huomattavasti vaikeampaa, mutta miehen vihjaus oikeaan suuntaan nimen toivotun tyylin suhteen oli auttanut aika paljon. Calypso kuulosti oikein hyvältä nimeltä, vaikka hän itse olisikin varmaan valinnut Rhean. Hän nyt oli yleensäkin mieltynyt lyhyehköihin nimiin, joten se ei sinänsä ollut yllättävää - Pandora oli ensimmäinen pidempi nimi, ja siitäkin hän oli viime aikoina huomannut käyttävänsä paljon Pan-lyhennöstä.

Nyt viimein "ansaitusti" lahjan saadessaan nappasi punapää sen nopeasti kätösiinsä ja avasi varovasti. Hänen sisäinen lapsensa suorastaan kiljui vain repimään käärepaperin pois, mutta omaksi onnekseen hän sai hillittyä itsensä ja avattua lahjan nätisti kuin aikuisen ihmisen kuuluikin. Paketista tosiaan paljastui varsin mieluinen lahja, jonka tyttö muisti oitis. Hänen ilmeensä kirkastui ja virne suupielillä sen kun leveni.

"Ei hitto oikeasti!" hän purskahti nauruun kuvaa katsellessaan ja hauskojen muistojen tulviessa mieleen. Charlotten koko pokemonjoukko katseli kummissaan kouluttajaansa, jopa Nina oli pysähtynyt leikkitouhujensa keskellä - mikä nyt oli noin hauskaa? "Siis voi vitsi, ihana!" tyttö lisäsi iloissaan hihitettyään aikansa. "Ei voi olla totta, oikeasti kehitit tämän!"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 12, 2012, 11:54pm

Vaikka se olikin ehkä vähän hassua, huomasi Reliam jännittävänsä melkoisesti Charloten reaktiota tämän avatessa saamaansa lahjaa. Moisen ollessa kertakaikkisen typerää päätti mies tietoisesti kääntää katseensa pois koko toimituksesta, mutta sen seurauksena sormensa vain nousivat nypelöimään hiuksiaan aina siihen saakka, kunnes tyttö oli saanut nyhjättyä paperin pois paikoiltaan.
"No kehitin kehitin", oli miehen ensimmäinen vastaus punapään selvään iloon, joka nostatti hieman vastentahtoisen hymyn pyörätuolipotilaankin huulille. Toki oli hienoa että toinen otti valokuvan noin hyvin vastaan, mutta silti näin henkilökohtaisesta lahjasta jutteleminen oli jotenkin paljon kiusallisempaa kuin mitä kaupunkilainen oli sitä paketoidessaan osannut arvata.
"Muistaakseni kun jotakin sen sorttista tuli luvattua."

Vaan koska lahja ei ollut lisäksi järin toiminnallista sorttia, ryhtyi Reliamin mieli pian sen avaamisen jälkeen pohtimaan että mitäs nyt. Tämä heikko puoli kieltämättä ennalta suunnittelemattomissa juhlissa oli, mutta jättipähän ainakin varaa äkkinäisille päähänpistoille - oli se sitten hyvä tai huono asia.
"Mutta kuule hei, koska olet synttärisankari ja kaikkea, niin mitä nyt haluaisit seuraavaksi hommata? Kakkua en taida tähän hätään osata loihtia, mutta jos se jätski korvaisi sitä puolta. Piirileikkejä kenties?" partaveikko ehdotti.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 13, 2012, 1:11am

Charlotte silmäili lahjaansa joka kulmasta ja edelleenkin naurahteli tyytyväisenä itsekseen, ja Reliamin lievä kiusaantuneisuus jäikin häneltä huomaamatta. Valokuvasta oli tullut ihan hyvä, vaikka heillä oli ollut mahdollisuus ottaa vain yksi. Ehkä hänen oma ilmeensä olisi voinut olla... no, vähemmän typerä, mutta kukapa nyt oli koskaan täysin tyytyväinen omiin valokuviinsa? Joka tapauksessa se, että hän oli tämän nimenomaisen kuvan saanut ja vieläpä hienosti kehystettynä, todella lämmitti mieltä. Edelleen aurinkoisesti hymyillen tyttö käänsi huomionsa lahjastaan Reliamiin tämän kysellessä, mitä seuraavaksi olisi luvassa. Eipä tosiaan ollut helppoa olla synttärisankari ja keksiä ohjelmaa yhdelle ainoalle "vieraalle" ja useille pokemoneille!

"Piirileikeissä on kyllä puolensa, mutta ehkä ne on vähän vaikeita kahdestaan," punapää tuumaili kuin olisi vakavissaan harkinnut toisen ehdotusta ja sujautti samalla lahjansa takaisin käärepaperiin ja paketin laukkunsa suojiin. Enkä oikein tiedä miten sellaiset onnistuu pyörätuolissa, hän jatkoi mielessään, mutta sitä hänellä ei ollut aikomustakaan sanoa ääneen. Vaikka Charlotte ei useimmiten sanojaan säästellytkään, oli hänellä nyt ainakin sen verran tahdikkuutta, ettei aivan mitä tahansa tullut suusta päästettyä. Oikeastaan häntä ei olisi ollenkaan haitannut vain istahtaa hetkeksi höpisemään lisää kuulumisia ja muuta henkevää, mutta hän tunsi nyt velvollisuudekseen keksiä tekemistä, ettei toinen vallan kyllästyisi ja lähtisi jatkamaan matkaansa saman tien.

"Hmm, kakkukin olisi kyllä kieltämättä kiva, mutta olen vähän kehno leipomaan. Eikä meillä ole edes hiekkakakkujen tekoon tarvittavia välineitä!" Charlotte pienen mietinnän jälkeen valitti liioitellun kovaäänisesti. "Mutta mitä jos lähdetään vain tutkimaan rantaa tarkemmin? Tai siis minä en ainakaan ole ollut täällä kuin joskus penskana viimeksi, niin se voisi olla ihan kivaakin." Eipä sillä, ei hän oikeastaan keksinyt, mitä mielenkiintoista hiekkarannalta voisi löytyä, mutta eihän sitä voinut tietää ennen kuin kokeili.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 14, 2012, 12:52am

Piirileikit eivät ymmärrettävistä syistä saaneet kannatusta, eikä kakkujakaan tosiaan tässä tilassa oikein saanut toteutetuksi. Hiekkakakut olisivat olleet lähin mahdollisuus, minkä ajatteleminen yhdistettynä nuoren pokémonkaksikon touhuihin sai Reliamin naurahtamaan huvittuneena.
"Noista ei tiedä vaikka ne vielä jotain kakkua tuolla sannalla leipoisivatkin", mies tokaisi, kun Bron ja Nina sen kun jatkoivat pokémonkielistä pälpätystään ilmeisen innostuneina.
"Mutta mennään me vaan lähemmäs rantaa, joo. Ja toivotaan ettei ala satamaan." Nuorukaisen tokaisu ei ollut ollenkaan perätön, sillä aikaisemmin taivaalla melko harmittoman näköisinä ajelehtineet pilvimassat olivat käyneet hiljalleen synkemmiksi, eikä sieltä täältä pilkahdelleesta auringosta näkynyt enää jälkeäkään. Ilma oli kuitenkin yhä miellyttävän lämmin, joten mistä sitä tiesi vaikka tässä oltaisiin saatu vaikka oikein ukkoskuurokin vielä niskaan.

Mutta tuumasta toimeen! Nyrpeää mutta kohtaloonsa alistuvaa nidorania yhä perässään kiskoen poimi Reliam tavaransa pöydältä, käänsi sitten pyörätuolinsa kohti edempänä kuohuvaa merta ja lähti rullailemaan sitä kohden. Hänkään ei ollut käynyt aikoihin näillä seuduilla, joten merituulten haisteleminen tuntui oikeastaan kiintoisammalta kuin mitä kaupunkilainen olisi äkkiseltään arvellut.
"Muuten", miekkonen kuitenkin täysin maisemaan liittymättömästi tokaisi, kun eräs asia putkahti hänen mieleensä.
"Ei kai teikälle koitunut mitään ongelmia siitä viimekertaisesta? Tai siis siitä, kun jäit meille yöksi ja kaikkea? Teikän kotiväki kun ei vaikuttanut kauhean innostuneelta siitä ainakaan jutusta puhelimessa kuullessaan", Reliam uteli.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 14, 2012, 1:52am

Reliamin mainitessa sateen mahdollisuuden loi Charlotte hetkeksi katseensa taivaalle, joka tosiaan näytti nyt synkemmältä kuin aiemmin. Onneksi lähistöltä kuitenkin löytyi ainakin jotain suojaa - vähän kauempana hiekan vaihtuessa nurmeksi oli joitakin puita ainakin, vaikkeivät ne nyt ehkä ihan parasta suojaa tarjoaisikaan. Ukkosta ei punapää tohtinut edes miettiä, se olisi vain saanut hänet hermoilemaan kuin heikkopäisen ikään. Pokemonjoukkoaan mukaan viittoen lähti tyttö miehen mukana tutkimaan rantaa tarkemmin. Muutamia ihmisiä oli pilvisestä säästä huolimatta uimassa ja jotkut jopa pelailivat jotain pallopeliä kauempana hietikolla.

"Hm?" Charlotte myhähti kysyvästi toisen alkaessa muistella heidän edellistä kohtaamistaan. Hänen piti ihan miettiä hetki, mitä äitinsä oli sinä päivänä myöhemmin hänelle uudelleen soitellessaan sanonut. "Jaa no tuota, ei siitä kai kummempaa. Äiti soitteli tietenkin uudestaan vielä myöhemmin ja tivasi kauheasti kaikkea. Se ei ole ikinä itse käynyt Stuckaldissa, vaikka aika lähellä asutaankin, niin sillä on omanlaisensa mielikuvat ja ennakkoluulot siitä että kaikki on jotain ihme narkkareita ja että kaupunki-ilma tekee sairaaksi. Se nyt muutenkin joutuu olemaan kotona melkolailla koko ajan," hän selitti pitkän kaavan mukaan onnistuen aika nopeasti harhautumaan varsinaisesta aiheesta. "Mutta siis ei siinä mitään, kyllähän parikymppinen nyt saa olla yötä missä haluaa! Äiti vain on... no, äiti." Tyttö naurahti sanojensa päätteeksi, sillä uskoi Reliamin kyllä hyvinkin tajuavan, mitä hän nyt oli tämän äitiä tavannut. Jonkin verran samankaltaista hössöttäjän vikaa molemmissa.

Jutustelun ohessa punapää vilkaisi välillä hieman eri suunnilla kulkevia mutta kuitenkin häntä seuraavia kasvattejaan. Aria ja Pandora kulkivat keskenään jälkimmäisinä, Nina taas vaikutti viihtyvän Bronin seurassa yhä, ja Aala, Forte ja Rogue pyörivät melkein kouluttajansa jaloissa - cubchoo tosin vain herdieriä matkiakseen ja sen lähellä pysytelläkseen.

"Mutta kuinkas niin?" tyttö pian lisäsi virnistäen. "Ei kai se puhelu nyt niin pahalta kuulostanut?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 15, 2012, 10:23pm

Charloten kertomus loppupäivän tapahtumista sai Reliamin virnistämään kuivasti, sillä se kuulosti hyvinkin siltä että olisi voinut olla hänen omasta elämästään peräisin.
"Hah joo, no hyvä sitten", kaupunkilainen lopulta hörähti vastaukseksi ja vilkaisi lyhyen hiljaisuuden aikana punapään esimerkin mukaisesti omia pokémonejaan. Bron kipitteli ympäriinsä uuden ystävänsä kanssa, Saramu oli noussut askeltamaan omassa rauhassaan joukon jälkimmäisenä ja Jerico näytti muuten vain sitruunan nielleeltä. Kaikki oli siis kuten pitikin.

Vaan toisin kuin Reliam oli olettanut, ei Charlotte jättänytkään juttua siihen. Mies ei oikeastaan tiennyt suoralta kädeltä vastausta tytön kysymykseen, mistä syystä hän päättikin sanoa vain mitä päähänsä pälkähti.
"Eikä, kunhan vaan tuli mieleen", hän totuudenmukaisesti tokaisi.
"Ja eihän se nyt olisi kauhean kiva ajatella teikän äitin vihaavan minua vaikkei olla koskaan tavattukaan. Sen lisäksi tietty, että olen kai sille yhä joku likkakavereistasi, vai miten se meni", hän naurahti, ja kerran puhumaan päästyään jatkoi ajattelemattomuuksissaan yhä vain juttuaan.
"Sitä paitsi oishan se aika noloa päättää synttärit kuukausirahalakkoon tai arestiin tai mitä teillä nyt tyhmyydestä seuraakaan. Meinaan, kun mistä sitä tietää mihin tällä kertaakin päädytään!"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 15, 2012, 10:51pm

Reliamin selitys huvitti Charlottea suorastaan luvattoman paljon. Miksi ihmeessä toista kiinnosti, mitä hänen äitinsä tästä ajatteli? Ehkä hän ei vain tuntenut miestä vielä tarpeeksi hyvin, mutta tuollaisesta asiasta välittäminen vain ei kuulostanut yhtään tämän tapaiselta, ja kenties juuri siitä syystä ei tyttö osannut olla hymyilemättä toisen selitystä kuunnellessaan. Kun juttu sitten vielä jatkui pidemmälle, muuttui punapään ilme mietteliääksi.

"Mmm, olet oikeassa kuule," hän totesi ja vilkaisi taivaalle, kuin odottaen wailordin tippuvan heidän niskaansa tai jotain. Heidän viimekertaisen seikkailunsa jälkeen se ei oikeastaan kuulostanut kovinkaan mahdottomalta. "Oikeastaan huvittaisi kyllä hommata jotain juotavaa, mutta kun ottaa huomioon mitä me saatiin aikaan viimeksi parin tölkin voimalla, pitää ehkä kokeilla tällä kertaa selvinpäin!" tyttö jatkoi äänensävynsä muuttuessa jälleen pohtivasta tavallisen pirteäksi. Silloin ystävänpäivän aikoihin ei hän olisi koskaan voinut kuvitellakaan muistelevansa sitä iltaa joskus hymyssä suin, mutta tässä sitä oltiin. Monia monituisia kokemuksia rikkaampana ilmeisesti kumpikin.

"Ajatella, ollaan tunnettu kohta jo puoli vuotta!" Charlotte hihkaisi aivan yllättäen sillä samaisella sekunnilla kun itse käsitti asian mielessään. "Sääli ettei matkustellessa tule nähtyä niin usein, tosin sitten oltaisiin kyllä varmaan jo ehditty ties millaisiin ongelmiin," hän vielä lisäsi seuralaiseensa vilkaisten.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 16, 2012, 5:35pm

Kun Charlotte ehdotti (tai oikeastaan vain harkitsi, mutta kuitenkin) juomisen hankkimista, nuolaisi Reliam huuliaan ikään kuin kurkkuaan olisi saman tien alkanut kuivaa. Ja noh, koska miekkonen ei ollut sanottavasti huvitellut juuri sen nimenomaisen ystävänpäivähässäkän jälkeen, ei pieni partyaminen tuntunut mitenkään kurjalta vaihtoehdolta. Hitusen typerältä ehkä, kuten punapää totesikin, muttei kurjalta.
"No hei, jos annetaan taivaan päättää miten käy? Tai siis jos alkaa sataa, niin sitten painutaan suojaan ja katsotaan saisiko täältä jostain jotain hörpittävää", nuorukainen keksi, sillä hän ei halunnut saman tien sulkea pois yhtä hauskanpitomahdollisuutta vain sen perusteella, miten huono tuuri heitä viimeksi oli kohdellut.

"Puoli vuotta? Jestas, ei uskoisi", Reliam sitten jatkoi kulmiaan kohottaen tajutessaan itsekin, kuinka aika riensi. Samalla hän alkoi hidastaa pyörätuolinsa vauhtia, sillä meren ranta liplatteli aaltoineen jo huomattavan lähellä. Bron näemmä juoksikin uteliaana vettä kohden ja viittoi Ninaa tulemaan mukaansa.
"Vaan älä kuule viitsi, kyllä me taatusti saataisiin joskus hankittua jotain muutakin kuin silkkoja hankaluuksia! Ollaanko me esimerkiksi ikinä oteltu tiiminä keitään vastaan?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 16, 2012, 6:47pm

Synttäreiden juhlistaminen jonkin mehua väkevämmän voimin sai ehkä enemmän kannatusta Reliamilta kuin Charlottelta itseltään. Tosin miehen ehdotus oli kyllä ihan käypä, sillä jos tosiaan alkaisi sataa, ei rannalla olisi järin mielekästä roikkua. Niinpä tyttö nyökkäsi ja hymähtikin hyväksyvästi. Joka tapauksessa päivää oli vielä hyvän verran jäljellä, eli jos sää sallisi, ehtisivät he seikkailla ensin rannalla ja mennä vaikkapa illaksi jonnekin juotavaa nauttimaan.

"Totta totta, aika sen kun kuluu kuin siivillä, varsinkin reissun päällä!" punapää tokaisi ja hidasti itsekin tahtiaan. Kovin lähelle vesirajaa hän ei välittänyt mennä, vaikka vesi luonnollisestikin oli hyvin matalaa aika pitkälle saakka. Nina ei sen sijaan empinyt ollenkaan, vaan pinkoi nyt Bronin kanssa kohti suuren suurta merta. Iloisesti kuikuttaen se hypähti veteen ja ryhtyi polskimaan, se oli heti kuin kotonaan. Aala, Rogue ja Forte seurasivat pikku saukon esimerkkiä, ja pian kaikki Pandoraa ja Ariaa lukuunottamatta uiskentelivat, räpiköivät ja hyppelivät matalassa rantavedessä.

"Nojoo, ei kai meidän tekemiset aina voi päättyä katastrofeihin," tyttö myönsi huvittuneena pokemonien touhuja katsellessaan. "Tiimiottelu muuten kuulostaa ihan hauskalta! Ei kai se nyt niin vaikeaa voi olla että se onnistuttaisiin sössimään?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 16, 2012, 7:06pm

Reliam pudisteli yhä epäuskoisena päätään ajatukselle siitä, kuinka hullun nopeasti asiat olivat viimeaikoina edenneet. Jestas sentään, hänhän oli omistanut Saramunkin sitten jo likemmäs vuoden ajan! Ja siinä hän oli Zaumlaan lähtiessään kuvitellut, kuinka vapauttaisi mokoman typerän ötökän ensimmäiseen vastaan sattuvaan pusikkoon. Mutta eipä ollut silloinen scyther lähtenyt, vaan seisoskeli yhä hiljaisen tarkkaavaisena kaikkien muiden takana kuin varjo ikään.

"Ei tietenkään voi!" mies sen sijaan tuhahti itsevarmaan sävyyn, kun ajatus yhteistyöstä ottelun tiimellyksestä nousi pintaan.
"Pokémonitkin tulee jo valmiiksi toimeen keskenään, joten ei siinä kai mikään voisi kovin pahasti mennä pieleen", hän jatkoi partaansa raapien. Suurin osa pokémoneista tosiaan remusi sulassa sovussa matalissa tyrskyissä, eikä rannalle jääneistäkään monella varmasti olisi mitään otteluseuraa vastaan. Ainoa, joka ymmärrettävästi Reliamia hieman arvelutti, oli Jerico. Nidoran tuhisi nytkin äkäisenä ja viskoi ylimielisesti päätään, muttei sekään ottelussa välttämättä käyttäytyisi ihan yhtä toopesti, tappelusta kun tuntui tykkäävän. Sen näkisi kai vain kokeilemalla.
"Pitäisikö testata sitten? Kyllä täältä taatusti löytyy joku porukka, josta pari kouluttajaa meille irtoaisi vastukseksi." Tämän todetessaan käänsi miekkonen katseensa jo haravoimaan rantaa joutilaiden ihmisten toivossa. Uimarit tuskin innostuisivat harrasteensa keskeyttämisestä, mutta kenties pelinsä keskeyttäneistä rantapallonlätkijöistä olisi asettumaan vastukseksi.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 16, 2012, 8:42pm

Reliamin innostus tarttui nopeasti punapäähänkin, ja pian tämäkin jo tiiraili ympärilleen löytääkseen heille jostakin sopivan vastustajakaksikon. Yhtäkkiä tuplaottelu tuntui maailman parhaalta idealta, eikä tyttö enää olisi millään malttanut odottaa pääsevänsä kokeilemaan. Aria ja Pandora katsahtivat toisiinsa epäluuloisina, emännällä oli nyt jotain varmasti mielessään näiden päänmenoksi! Hänenkin katseensa hakeutui pian reippaaseen pallonpelaajajoukkoon, ja hetkeäkään empimättä hän teki olemassaolonsa tiettäväksi näille.

"Hoooi! Saataisko pokemonotteluseuraa?!" Charlotte kailotti kuuluvasti, jolloin koko peliporukan huomio kääntyi omista touhuista äänekkääseen tyttöön. "Me tarvitaan pari tuplaottelua varten!" hän jatkoi elehtien samalla käsillään pokemoniensa suuntaan. Poppoo tuntui saavan pian jutun juonesta kiinni, ja hetken aikaa jotain keskenään hölistyään vilkaisivat taas kaksikkoon päin. Lopulta eräs nuoripari - lyhyehkö vaaleatukkainen tyttö ja pitkä punapäinen miehenalku - lähti lähestymään parivaljakkoa koko muu peliseurue takanaan. Tästähän oli tulossa ihan kunnon ottelu - yleisöäkin saatiin!

"Vai otteluseuraa?" nuorukainen kysäisi kiinnostuneena saavuttaessaan Charlotten ja Reliamin. "Me voidaan kyllä ruveta, mutta varoituksen sana, ollaan aika hyviä!" Punapäisen pojan käsivarressa roikkuva vaaleatukka nyökkäili iloisesti kuin seuralaisensa sanoja myötäillen.

// Jeaah äksöniä! >8| Vähän tökstöks viesti tässä kun teen kaikkea muuta samalla, ja yritin vauhdittaa tapahtumia woo. x'D //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 16, 2012, 9:29pm

// Ehkä pelin tässä vaiheeasa onkin hyvä saada vähän äksöniä jo kehiin. >=3 //

Reliam ei yllättynyt kun Charlottekin käänsi huomionsa meluisan pelaajaporukan puoleen ja pyysi näitä valikoimaan joukostaan pari ottelijaa heidän vastuksikseen.
"Ei noista kyllä mitään haastetta taatusti ole", miekkonen tokaisi matalalla äänellä toverilleen, "tuommoiset pelaajat kun keskittyy enemmän pallonsa viskomiseen kuin kouluttamiseen." Vaikka nuorukainen virnuilikin tulevasta ottelusta innostuneena, tajusi hän kuuluneensa aiemmin itsekin juuri samanlaiseen porukkaan. Ilman onnettomuuttaan hän tuskin olisi koskaan vaihtanut puolta ja ryhtynyt pokémonkouluttajaksi.

Erään pariskunnan sitten päätyessä edustamaan tiimiään kohensi Reliam ryhtiään ja tuijotteli kaksikko ylimielisesti nenänvarttaan pitkin, niin hankalaa kuin se pyörätuolissa istuen olikin.
"Sittenhän meitä onkin täällä useampia", uhosi kaupunkilainen takaisin, kun tyttö ja poika kaivoivat poképallojaan esiin.
"Jos teillä vaan on tarpeeksi otteluvoimaa, niin käykö neljä neljää vastaan? Kaksi pokémonia jokaiselta, siis", Reliam lisäksi ehdotti, mikä sai otteluasemiin siirtyvän parin katsahtamaan toisiaan ja nyökyttämään sitten päätään.
"Mikäs siinä. Eikös se niin mene, että haastajat aloittaa?" punatukkainen miehenalku varmisti. Reliam kohautti olkiaan merkiksi siitä, ettei moisilla pikkuseikoilla ollut heidän voittonsa kannalta mitään väliä, ja heilautti sitten kättään scizorilleen.
"Saramu, sinä menet ensin." Punakuorinen hyönteinen asteli vieraita ihmisiä vilkuillen eteenpäin, jolloin pelaajapoika taasen vapautti pyörätuolipotilaalle täysin vieraan pokémonin, nosepassin, pallostaan. Tyttö sen sijaan jäi odottamaan Charloten liikettä ennen omaa valintaansa.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 16, 2012, 11:44pm

Reliam hoiti vähäisten sääntöjen sopimisen Charlotten puolesta, eikä se tyttöä itseään ainakaan haitannut. Neljä vastaan neljä kuulosti oikein sopivalta, ja kun ottelutoverinsa vaikutti niin itsevarmalta, ei punapääkään aikonut jäädä epäröimään, vaikka tämä hänen ensimmäinen oikea tuplaottelunsa olikin. Nosepass ei ollut otuksena tuttu hänelle, joten hän valitsi oman ensimmäisen ottelijansa lähinnä mututuntumalta.

"Pandora, mene sinä," tyttö kehotti mienfootaan, joka empimättä otti paikkansa piakkoin ottelutantereeksi muuttuvalla hiekkaläntillä. Vastustajatiimin nuori tyttö katsoi näätäpokemonia hymyillen, kaivaen sitten itsekin ensimmäisen pokepallonsa esiin. Tämän kätköistä paljastui vihreä kameleonttipokemon, kecleon, joka ei sekään ole Charlottelle tuttu kuin näöltä. Tästä tulisi varmasti mielenkiintoista.

"No niin, valmiina ollaan," blondi tokaisi itsevarmana ja vilkaisi vielä molempia vastustajiaan. "Aloittakaa, kunhan vain olette valmiita." Punapää nyökkäsi vaikuttaen itsekin sangen varmalta voitostaan. Kun parina oli joku niinkin peräänantamaton tyyppi kuin Reliam, ei häviöstä voisi olla pelkoa. Hän oletti otteluparinsa ottavan vaivoikseen miehen lähettämän kummallisen kivipokemonin, jolloin hänelle ja Pandoralle jäisi hassu lisko-otus.

// Onpas tämä nyt olevinaan onlinetusta, pahoittelen. :'D Mullon vieraita... tai no vieras, niin tässä samalla koetan mokomaa viihdyttää! //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 22, 2012, 9:28pm

Pelaajat lähettivät kentälle Reliamille täysin uppo-outoja pokémoneja, eikä hän kieltämättä tiennyt edes Pandoran taistelutavoista turhan paljoa mitään. Niinpä tässä mentiin nyt aika puhtaasti tuurilla, mutta eipä sitä mitään voittanut jos ei edes yrittänyt!
"Selvä, täältä lähtee!" mies huudahti, puristi toisen kätensä tiukasti nyrkkiin ja viittoi toisen etusormella Saramulle tietä.
"Ötökkä, suunta kohti nenäkaveria! Agility!" Ymmärryksen merkiksi päästi sirkka lyhyen sirityksen, ennen kuin lähti siivet nopeasti edes takaisin ilmaa piesten syöksymään kohti nosepassia. Scizorin tarkoitus ei ollut kuitenkaan vielä hyökätä, vaan ainoastaan singahdella häiritsevästi vastustajansa lähistöllä keräten samalla itselleen lisää nopeutta.
"Suojaudu sinä hardenilla!" punatukkainen poika sen sijaan vastasi, mikä sai ilmeettömän kivipokémoninsa istahtamaan paikalleen ja keskittämään voimiaan kuorensa kovettamiseksi.

Valmistelevien toimien päätyttyä vilkaisi Reliam pikaisesti Charloten suunnalle, mutta päättäen jättää tämän kuitenkin käymään toistaiseksi itsenäisesti omaa taisteluaan käänsi hän katseensa takaisin omalle puolelleen kenttää. Oli aika ryhtyä tositoimiin.
"Selvä, quick attackilla päin vaan!" hän kehotti, mikä saikin Saramun muuttamaan kurssiaan ja hyökkäämään pikaisesti vasten nosepassia. Tämän kouluttaja kuitenkin vain hymähti toimitusta katsellessaan, eikä nosepasskaan tuntunut hätäilevän: se odotti rauhallisesti paikoillaan, eikä toden totta näyttänyt juuri muuta kuin hieman horjahtavan itseään tuplasti pitempikasvuisen hyönteisen iskusta.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 22, 2012, 9:54pm

Charlotte jäi hetkeksi katselemaan Reliamin aloitusta sen sijaan, että olisi aloittanut epäröimättä oman osuutensa. Pandora katsahti kouluttajaansa ja äännähti kysyvästi - kameleontti tuijotti sitä herkeämättä tekemättä mitään, mikä hermostutti näätäpokemonia. Emäntänsä onneksi heräsi tilanteeseen suht sukkelaan ja sai aloitusvuoron, vaikka se kaiken järjen mukaan olisi äskeisen hidastelun takia kuulunutkin vastustajalle.

"Pandora, meditate!" tyttö käskytti, ja pokemoninsa sulki silmänsä ja vaikutti rentoutuvan siihen paikkaan kuin mitään ottelua ei olisi koskaan aloitettukaan. Charlotte oli saanut otella toiseksi uusimmalla tiimiläisellään ihan liian vähän, eikä hän ollut vielä täysin perillä otuksen kaikista taidoistakaan, joten oli parasta aloittaa antamalla otuksen keskittyä voimaa kerätäkseen. Vastustajaa ei mienfoon rento aloitus vaikuttanut hämäävän.

"Cecile, astonish!" kuului käsky vastustajan suunnalta, ja kecleon singahti kohti Pandoraa yrittäen rikkoa tämän keskittymisen kunnon säikäytyksellä. Punapää puri hammasta ja puristi kättään nyrkkiin toivoen kasvattinsa kestävän. Kameleontti iski suoraan näädän vatsaan, saaden tämän horjahtamaan paikoiltaan, mutta sen suurempia järkkymättä korjasi tämä asentonsa ja vain hetkeä myöhemmin avasi silmänsä ja vaikutti olevan valmis aloittamaan.

"Okei, nyt pound!" helpottunut Charlotte hihkui kovasti elehtien, ja pokemoninsa teki työtä käskettyä, iskien lähietäisyydelle liian pitkäksi aikaa jääneen Cecilen nyrkillään kauemmas. Otus äännähti kivusta, mutta saatuaan itsensä kasattua ja komennon iskeä bindilla, lähestyi lisko mienfoota uudemman kerran ja heitti pitkän kielensä tätä kohti. "Varo, Pan!" tyttö parahti vetäen kämmenensä suunsa edustalle. Juuri ja juuri onnistuikin nopearefleksinen Pandora väistämään uhkaavasti sitä lähestyneen kameleontin kielen, jääden sitten tarkkailemaan vastustajaansa turvallisen välimatkan päästä. Kiinni jääminen olisi huono juttu - miten siitä muka pääsisi irti?

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 22, 2012, 10:57pm

Kieltämättä Reliamin naama hieman venähti hänen katsellessaan, kuinka yleensä niin hyvin toiminut quick attack oli liki yhtä tyhjän kanssa eikä saanut kivimöltin ilmettä edes värähtämään. Myös Saramu sai osansa hämmennyksestä ja jäi siten liian lähelle, kun nosepassin kouluttaja ryhtyi omaan vastavetoonsa.
"Ja homma jatkuu rock throwilla!" urheilijapoika hihkaisi, mikä sai pokémoninsa kaivamaan rantahiekan seasta nyrkin kokoisen kivenmurikan ja viskaamaan sen suoraan päin scizoria. Nopeudestaan huolimatta ei Saramu ehättänyt pois alta ja lohkare rusahti kipeästi vasten sen jalkaa, mikä sai hyönteisen suistumaan toisen polvensa varaan.
"Älä luovuta, vaan yritä wing attackia!" Reliam ohjeisti. Rukoilijasirkka ei kyennyt nousemaan kovin vauhdikkaasti takaisin jaloilleen, joten nosepass ehti kahmaista uuden kiven hyppysiinsä ennen kuin otti jälleen suuremmin liikahtamatta vastaan siihen kohdistetun iskun. Saramun pysähtyessä siipi-iskun jälkeen heitti nenäveikko järkäleen tällä kertaa vastustajansa selkään, mikä sai tämän jo parahtamaan tuskasta.
"Ei tästä taida tulla mitään... Saramu, ei voi mitään, tule pois. Vaihdetaan Broniin", joutui Reliam hammastaan purren myöntämään. Vaan punapäinen poika sen kun virnuili ja pudisti ovelasti päätään.
"A-aa, ei se käykään ihan niin vain." Ja toden totta: kun Saramu yritti kävellä kauemmaksi, alkoi kivipokémonin nenä tuottaa jonkinlaisia aaltoja, jotka näyttivät kiskovan niin teräskuorista hyönteistä kuin rannalle pudonneita kolikoita ja muita pikkuesineitä tätä kohden.
"Magnet pull", otuksen kouluttaja totesi, mikä sai Reliamin suorastaan hikoilemaan. Tilanne ei vaikuttanut hyvältä, joten katseensa kääntyi väistämättäkin Charloten ottelua kohden siltä varalta, että siltä suunnalta olisi pyydettävä apua. Vaan tälläkin näytti olevan omat ongelmansa huuliaan lipovan liskon kanssa, joten mies veikkasi olevansa omillaan. Ehkä seuraavan pokémonparin kanssa pitäisi siis tehdä alusta asti vähän enemmän yhteistyötä, jottei tilanne pääsisi kehittymään enää näin pahaksi.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 22, 2012, 11:18pm

Oli kieltämättä paljon odotettua vaikeampaa yrittää pitää silmällä neljää pokemonia kerrallaan, joten ottelu kului Charlottenkin osalta lähinnä Pandoraa ja Cecileä tarkkaillessa, vaikka välillä hän Reliamin suunnalle vilkaisikin. Toisella ei vaikuttanut menevän erityisen hyvin, mutta eipä selvinnyt ongelmitta hänkään.

"Cecile, lick!" oli blondi juuri ohjeistanut, jolloin kameleonttipokemon pääsi jälleen esittelemään pitkää kieltään, ja hyvän matkan päästä sai lipaistua mienfoota suoraan kasvoille. Otus värähti tuntiessaan kylmät väreet selkäpiissään, mutta muuten isku vaikutti kaikin puolin harmittomalta - ainakin punapään mielestä.

"Pan, nyt uudestaan pound!" Charlotte komensi mittelöön syventyneenä, mutta pokemoninsa yrittäessä nostaa jalkaa toisen eteen, rojahti se polvilleen lamaantuneena. "Pandora hei, mitä nyt?!" tyttö huudahti hämmentyneenä, vastustajansa käskyttäessä kecleoniaan käyttämään bindia uudemman kerran. Tällä kertaa ei tavallisesti vikkelä näätäpokemon kyennyt väistämään alkuunkaan, vaan lisko sai kierrettyä kielensä tämän ympärille. Pandora murahti paitsi turhautuneisuudesta, myös silkasta inhosta. Emäntänsäkään ei kyennyt muuta kuin kurtistelemaan kulmiaan kummissaan ja hetki hetkeltä enemmän hätääntyen tajutessaan kecleonin otteen koko ajan tiukentuvan. Mikä nyt eteen? Neuvottomana hän vilkaisi Reliamiin päin, kun taas blondi vastustajansa vaihtoi enemmän kuin tyytyväisenä katseen oman parinsa kanssa.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 23, 2012, 12:36pm

// En ainakaan myönnä pelaavani paraikaa työkkärin randomkurssilla. u__u //

Reliam meni kerrassaan sanattomaksi nähdessään, kuinka Saramu sen kun vain lähestyi nenäkästä kivimölttiä, vaikka hyönteinen kuinka yritti pyristellä kauemmaksi. Niinpä scizor oli jo kurjan lähellä otusta miehen tullessa siihen tulokseen, että hyökkäys taisi olla nyt ainoa puolustuskeino. Vaikka iskut eivät kummalliseen otukseen liiemmälti vahinkoa tehneetkään, ei se niistä ainakaan ilahtuisi.
"No, öö, Saramu... Metal claw?" mies enemmänkin ehdotti kuin käski. Hyönteinen oli oppinut iskun vasta hiljattain, mutta kouluttajan hämmästykseksi saksikäden viiltäessä nosepassia kivahti tämä viimein tuskasta ja kaatui kyljelleen hiekkaan. Otuksen keskittyminen herpaantui ja hirvittävä magnetismi heikentyi huomattavasti, jolloin Saramu pääsi taas liikkumaan normaalisti.
"Balboa! Nouse ylös, ylös!" vielä äsken virnuillut urheilijapoika maanitteli. Perimmiltään hidas ja kömpelö pokémon ei kuitenkaan ehtinyt toimia, ennen kuin scizor oli jo syöksynyt uudelleen tätä kohden - tällä kertaa vapaaehtoisesti.
"Metaaaal claaaw!" julisti Reliam, kun otukset osuivat yhteen ja nosepass jäi makaamaan tainnoksissa aloilleen.

Kouluttajansa palauttaessa kivipokémonia takaisin palloonsa käännähti Reliam jälleen Charloten puoleen kohdatakseen tytön hätääntyneen ilmeen.
"Oho", partaveikko henkäisi nähdessään, kuinka pahassa pulassa myös Pan oli. Ja koska kyseessä kerran oli pariottelu, katsoi mies asiakseen tehdä voitavansa näädän vapauttamiseksi.
"Saramu, vielä yksi quick attack tuohon liskoon", Reliam päätti. Saramu ei ollut kuitenkaan ihan yhtä varma toisten taisteluun sekantumisesta, joten se syöksähti kyllä wrapiaan kiristävää keckleonia kohden, mutta huitaisi tätä ainoastaan false swipella ja toivoi, että se riittäisi päästämään mienfoon takaisin kentälle.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 23, 2012, 2:52pm

// Juu, enhän minäkään koskaan pelaa töissä! //

Iskusta saatuaan oli kecleonin kielineen peräännyttävä ja päästettävä irti Pandorasta. Kameleontti valitti false swipesta aiheutunutta kipuaan, kun taas näätäpokemon peruutti muutamia askelia, kiitti auttajaansa lyhyellä äännähdyksellä ja alkoi sitten kiireesti pöyhiä turkkiaan parempaan kuntoon - miten sotkuiselta se nyt tuntuikaan! Charlottekin kiitti ottelupariaan pikaisella hymyllä ja nyökkäyksellä, mutta vakavoitui hetimmiten ja siirsi huomionsa takaisin otteluun.

"Pan, turkki puhtaaksi myöhemmin! Nyt pound!" punapää komensi pokemoniaan, joka harmistuneena vilkaisi kouluttajaansa, mutta lähti sitten silmiään pyöräytettyään uudelleen hyökkäykseen kohti Cecileä. Tosin, jos se olisi itse voinut valita, olisi se mieluummin välttänyt lähikontaktia mokoman liskon kanssa. Onneksi scizorin isku oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä ilmeisen hyvin, eikä vastustaja ehtinyt kunnolla reagoida kouluttajansa käskyyn jatkaa bindilla, vaan mienfoo heti lähietäisyydelle päästyään sai tilaisuuden motata otusta nyrkillä suoraan otsaan. Eikä Pandora suinkaan jättänyt sitä siihen, vaan oma-aloitteisesti iski toisenkin poundin heikentyneeseen kecleoniin, joka tömähti tälleistä tajuttomaksi mentyään rantahietikolle.

"Cecile!" vaaleaverikkö henkäisi pettyneenä nähdessään kasvattinsa rojahtavan maahan. Hän kutsui otuksen takaisin palloon ja katsahti jokseenkin katkeranoloisesti Reliamiin ja Saramuun kuitenkaan sanomatta mitään.

"Jes, hienoa!" Charlotte puolestaan hihkui ja viittoi Pandoran luokseen. "Hyvä tyttö, se oli tosi hieno ottelu!" hän kehui silitellessään pokemoninsa päälakea. Otus puolestaan kuikutti tyytyväisenä ja kävi sitten uudelleen puunaamaan itseään. Tytön olisi siis valittava joku muu seuraavaan erään. "Niin ja kiitti sinullekin, ja sinulle," punapää vielä lisäsi virnistellen ensin parilleen, sitten scizorille.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 24, 2012, 8:08pm

Saramun isku osui ja teki tehtävänsä eli vapautti Pandoran kecleonin tahmaisesta otteesta. Niinpä scizor asettautui seuraamaan ottelun jatkoa sivummalta, sillä sen voimat alkoivat olla lopussa ja mienfoo näytti muutenkin pärjäävän vallan mainiosti itsekseen. Pian vastustajansa olikin kanveesissa, jolloin sirkka saattoi sirittää helpottuneena niin Charlotelle kuin tämän pokémonillekin. Reliam sen sijaan näytti veikeästi hymyillen peukaloaan otteluparilleen.
"Ei mitään. Voisi olla hyvä idea muutenkin toimia enemmän yhdessä. Meinaan siis seuraavassa ottelussa", hän aikaisempien ajatustensa mukaisesti tokaisi.

Molemmat pokémoninsa takaisin kutsunut urheilijapari kävi keskenään nopean ja vallan kiivaan sananvaihdon, ennen kuin he kääntyivät jälleen uudet poképallot hyppysissään haastajiaan kohden.
"Nyt laitetaankin sitten oikeat panokset peliin!" tappionsa takia aiempaa vakavammalta näyttävä miekkonen uhosi heittäessään kumppaninsa tavoin uuden ottelijan kehiin. Palloista paljastui kaksikko, jotka tunnistivat toisensa saman tien ja näyttivät muutenkin siltä, ettei tämä tainnut olla niiden ensimmäinen kerta toistensa ottelupareina toimimisessa.
"Machoop!" kivahti taistelutyypin pokémon hentoisemmalle olennolle, kirlialle. Reliamkin oli jo tehnyt oman valintansa seuraavan pokémonin suhteen, eikä vastustajien näkeminen saanut häntä pyörtämään päätöstään.
"Bron, sinun vuorosi", hän huikkasi bagonille, joka viipotti innokkaana vaihtamaan paikkaa kentältä pois astelevan Saramun kanssa.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 24, 2012, 8:27pm

Reliamin sanoissa oli perää. Kun tämä nyt kerran oli pariottelu, oli kai muutenkin tarkoitus pelata enemmän yhteen. Erävoiton jäljiltä oli tytön itsetunto melkein katossa, eikä edes selvästi voitostaan varmojen kirlian ja machopin näkeminen häntä huolettanut. Tällä kertaa toinen vastustajien pokemoneista sentään oli hänelle joiltain osin tuttu - entisellä luokkatoverillaan kun oli ollut moinen.

"Joo, tehdään niin," punapää tokaisi vastaukseksi ja antoi katseensa nopeasti kiertää kaikissa pokemoneissaan. Aala kumppaneineen oli edelleen veden tuntumassa, joskin pysähtynyt seuraamaan ottelua silmä tarkkana. Charlotten vierellä puolestaan istui Pandoran lisäksi Aria, joka hieman epävarmana katseli vuoroin kouluttajaansa, vuoroin ottelutantereelle juuri vapautettuja pokemoneja. Kenties tämä olisi hyvä tilaisuus vulpixille, ehkäpä se saisi itsevarmuutta tämänkaltaisesta ottelusta. Lisäksi sillä oli mahdollisesti laajin iskuvalikoima käytössään, mitä tytön pokemoneihin tuli. "Mene sinä, Aria," kouluttaja lopulta lausui ääneen saaden vulpixin nousemaan epävarmasti paikaltaan ja tassuttelemaan keskelle kenttää. Se muisti vielä viime ottelunsa Bronin kanssa eikä olisi välittänyt saada juuri tätä parikseen, mutta emännälleen se ei halunnut tuottaa pettymystä.

"Oikeat panokset hyvinkin, valmistautukaa uuteen selkäsaunaan!" Charlotte sanahti itsevarmasti virnuillen, kun taas pokemoninsa vaikutti ajattelevan lähes päinvastaista.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 27, 2012, 11:28am

Bron sai parikseen aran vulpixin, jolle antamansa löylytyksen myös bagon muisti vallan mainiosti. Kovapää kuitenkin näki tilanteen siitä vinkkelistä, että nyt sillä oli mitä mainioin tilaisuus esitellä ylivertaisia voimiaan vastaavasti suojelemalla tuota kettua, joka muuten ei välttämättä kestäisi vastustajien pahimpia iskuja.
"Baa bagon!" uros kannusti kumppaniaan ja pullisteli (melko olemattomia) muskeleitaan ikään kuin vakuuttaakseen, ettei toisella olisi hänen seurassaan mitään hätää.

"Okei, yritetäänpäs nyt sitten toisella tapaa", Reliam puolestaan kulmiaan kurtistaen pohti, kun pokémonit asettautuivat taisteluvalmiuteen.
"Bron, aloitetaan! Suojele Ariaa leerillä!" Itsekin samanlaiseen taktiikkaan päätynyt lohikäärme nyökäytti päätään, asettui vulpixin vierelle ja soi molemmille vastustajilleen niin pahansuovan mulkaisun kuin vain osasi.
"Joo, ja Chopper lähtee focus energyllä", ohjeisti puolestaan punapääpoika machopiaan. Taistelupokémon koetti siis olla piittaamatta bagonin tuijotuksesta ja ryhtyi keskittämään voimiaan tulevia iskuja tehostaakseen.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 28, 2012, 6:45pm

// Aria saa nyt sitten luvan hävitä tämän ettei tasolaskemani mene sekaisin. :'> Mun puolesta Bron voi sitten piestä nuo molemmat, tai sitten mikäli säännöt sallii niin Lotte voi heittää Panin takaisin ottelemaan koska sehän on ottelukunnossa vielä~ //

Charlottea bagonin käytös onnistui huvittamaan, ja hetken hänen kasvoillaan kävikin pieni hymynpoikanen, joka kuitenkin liki saman tien muuttui jälleen keskittyneen vakavaksi ilmeeksi. Ottelusta tuskin tulisi helppo, mutta Bronin itsevarmuus ainakin tuntui tarttuvan paitsi tyttöön, myös hieman vulpixiinkin, joka korjasi ryhtiään ja yritti näyttää mahdollisimman otteluvalmiilta.

"No niin, Aria, menoksi!" punapää rohkaisi kasvattiaan. "Confuse ray tuohon Chopperiin!" hän käskytti juuri machopin nimen kuultuaan, sillä focus energya lataava otus olisi todennäköisesti vaarallisempi vastustaja kuin vielä toistaiseksi toimettomana odotteleva kirlia. Kiireesti kettupokemon haki katsekontaktin kohteeseensa ja vapautti hämäännyttävän, kirkkaan valonsäteen suoraan tätä kohti toivoen sen osuvan.

"Melody, confusion vulpixiin!" blondi vastustaja tokaisi tomerasti juuri Arian saatua lähetettyä confuse raynsa. Kirlia tuntui keskittyvän ankarasti, ja pian vulpix ulvahtikin kuuluvasti painuessaan kyyryyn kummallisen psyykkisen hyökkäyksen satuttaessa sitä. Kouluttajansa seurasi tilannetta hämillään - tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun punapää todella näki meediotyypin iskun toiminnassa. Kettu kuitenkin kesti confusionin hammasta purren, ja nousi pian uudemman kerran taisteluvalmiuteen iskun päätyttyä.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 28, 2012, 7:12pm

// Hmm, sinänsähän juttu toimisi esimerkiksi niinkin, että jos Bron mätkii vähän molempia vastustajia ja lopussa Pan palaa kuitenkin viimeistelemään toisen, niin Bron saisi tason molemmista ja myös Pandora toisesta. Ainakin oman ymmärrykseni mukaan, kun mietin kaikkia menneitä otteluja, joissa useampi pokémon on otellut samaa(/samoja) vastusta vastaan. //

Machop-parka joutui kunnon tulitukseen, kun parhaasta keskittymisestään huolimatta sen valmistautumista häirittiin niin pahansuovalla tuijotuksella kuin hämäävällä säteelläkin. Etenkin viimeksi mainittu tuntui tehoavan hienosti, sillä taistelupokémon sokaistui liki tyystin confuse rayn ansiosta ja puristi silmänsä kiinni.
"Rauhoitu! Pysy Melodyn lähellä!" yritti kouluttajansa neuvoa, mutta mitenkös sitä missään pysyttiin, jos ei nähnyt missä suojeltava kohde oli? Niinpä machop lähti toikkaroimaan sokkona kohti paikkaa, jossa epäili toverinsa olevan.

Sen sijaan toverinsa pärjäsi paremmin. Merkillisen psyykehyökkäyksen vaikutusten seuraaminen sai Reliaminkin irvistämään, sillä Aria näytti kärsivän melkoisesti.
"Bron, headbutt tuohon tukkatyyppiin! Nopeasti!" kaupunkilainen huusi ja sohi sormellaan kohti kirliaa. Leeristä luovuttuaan lähti bagon siis juostarynnistämään voimalla kohti meediota, mutta kas kummaa; ennen kuin lohikäärme osui maaliinsa, toikkaroikin machop sen tulilinjalle. Yhteentörmäys oli sen verran hallitsematon, että se täräytti melkoisesti myös hyökkäävää osapuolta, mutta onneksi Bronin kivikova pää oli kuin tehty vastaanottamaan iskuja. Vaan kaikesta huolimatta kaksikko kierähti yhdessä tuumin hiekalle, jolloin bagonin alkuperäinen kohde jäi yhä koskemattomaksi ja ikävän hyökkäysvalmiin näköiseksi.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 28, 2012, 8:04pm

// Toimii! //

Aria kouluttajineen seurasi sangen sekavaksi käynyttä rytäkkää silmät suurina. Reliamin ja Bronin suunnitelma ei oikein ollut ottanut onnistuakseen, ja nyt vastustajan meediopokemon tuntui olevan enemmän kuin valmiina seuraavaan siirtoon.

"Melody, tee confusion nyt bagoniin!" kuului vaaleaverikkö tällä kertaa käskyttävän. Charlottella ei kuitenkaan ollut aikomustakaan antaa Bronin joutua tulilinjalle sen jälkeen, miten paljon parinsa oli jo ehtinyt hänen kasvattiensa eteen tehdä. Tulipokemon tuntui olevan samoilla linjoilla, sillä se lähti päättäväisesti juoksemaan kohti Melodya jo ennen kuin edes sai seuraavaa komentoa kouluttajaltaan.

"Ah, Aria!" tyttö älähti ihmeissään, mutta sen sijaan että olisi antanut kasvattinsa pärjätä yksin, hän punnitsi mielessään nopeasti kaikki vaihtoehdot, päätyen sitten ilmeisimpään: "Ember Melodyyn!" Lähietäisyydelle päässyt kettupokemon ei toista kertaa miettinyt, vaan avasi kitansa ja syöksi pieniä liekkejä suoraan vastustajaansa, joka peitti äkkiä kasvonsa käsillään pahimpien vahinkojen estämiseksi. Tuli poltteli joka tapauksessa ikävästi, ja liekkien sammumiseen mennessä oli vulpix jo ehtinyt ottaa taas etäisyyttä kumpaankin vastustajaan. Se ja emäntänsä vilkaisivat nyt puolestaan bagoniin ja machopiin - toivottavasti lohikäärmekin pärjäsi tahollaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 29, 2012, 8:01pm

Vaikkeivät asiat menneet ihan käsikirjoituksen mukaan, näytti Reliamin mielestä Bronin rynnäkköisku tekevän ihan mukavasti vahinkoa. Kohde kylläkin oli väärä, mutta ei kai sillä ollut niin suurta väliä kenen kimppuun tässä kävi, kunhan nyt ei sentään omiaan satuttanut!
"Jatka, Bron, hyökkää uudestaan!" Reliam siis neuvoi, eikä enää eritellyt ketä kohti lohikäärmeen oli tarkoitus hyökätä.

Bagon taas näytti jopa unohtavan tulen nuolemaksi joutuvan kirlian tykkänään ja keskittyi sen enempiä valikoimatta mätkimään machopia päänsä kovalla panssarilla.
"Choo-o-oop!" Chopper vaikeroi näkemättä edes kunnolla mikä sen kimppuun oli käynyt. Bronin aiemman leer-iskunkin kummitellessa vielä tuoreena mielessä oli taistelupokémon siis lähes avuton.
"Vedä henkeä, rauhoitu. Ei ole hätää, Chopper!" kouluttajansa kuitenkin neuvoi, minkä ansiosta kasvattinsa lopulta saikin yhden low kickin perille. Bronin mäiskintä keskeytyi, kun lohikäärme tuiskahti nenälleen hiekkaan vastustajansa vierellä.
"Nouse seisomaan!" huusivat molemmat nuoret miehet sitten liki samaan aikaan. Tällä kertaa silmiään toimivammaksi hieroskellut machop oli nopeampi ja lähti siis juoksemaan suojeltavaansa kohti, ennen kuin bagon sai tätä kiinni. Taistelupokémon oli kuitenkin selvästi jo hyvin heikossa hapessa, kun taas itsekin jaloilleen kömpivä Bron oli ottanut vasta yhden iskun vastaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 29, 2012, 8:33pm

Bronilla vaikutti sujuvan hyvin sen jaellessa iskuja vastujalleen, joten sekä Charlotte että kasvattinsa näkivät aiheelliseksi jatkaa kirlian höykyttämistä. Kettupokemon sai tehtäväkseen iskeä vastustajaa seuraavaksi tail whipillä, josta punapään ajatuksenjuoksun mukaan oli fiksua jatkaa quick attackilla, mutta tilanne muuttui kesken juoksun - Chopper pääsi kuin pääsikin pois bagonin tulituksen alta, ja suuntasi nyt yllättävän kovalla vauhdilla kohti meediopokemonia ja tätä lähestyvää vulpixia, joka yritti jarruttaa ja väistää suoraan kohti tulevaa uhkaa. Nopeasta vauhdista kääntyminen ei kuitenkaan tähän hätään onnistunut, ja taistelupokemonin tarkasti tähtäämä low sweep osui äärimmäisen tarkasti kohteensa etujalkoihin. Vulpix-parka mätkähti naamalleen maahan tuskasta parahtaen.

"Aria!" huudahti kouluttajansakin hätääntyneenä kasvattinsa saadessa erittäin pahannäköisestä iskusta. Väenvängällä yritti punaturkki nousta heti tilanteen tajuttuaan, mutta sen oli vaikeaa pitää tasapainoaan yllä kipeiden jalkojen takia. "Aria, kestä vielä, Ember Melodyyn!" ohjeisti hetkessä itsevarmuudesta epätoivon partaalle heilahtanut kouluttaja, ja näistä vähäisistä sanoista rohkaistuneena korjasi otus ryhtinsä vielä kerran ampuen lieskoja uudemman kerran kohti meediopokemonia. Tämän jälkeen se ei enää jaksanut pidellä itseään pystyssä, vaan asettui makuulle hietikolle.

"Melody, confusion vulpixiin!" komensi vaaleatukkainen vastustaja liki samalla sekunnilla, ja siinä ajassa kun liekit saavuttivat kirlian ja polttivat tätä uudemman kerran, sai maate käynyt vulpix toistamiseen osuutensa confusionista. Tätä ei kettu enää kestänyt, vaan aikansa sinniteltyään rojahti tajuttomana niille sijoilleen. Järkyttyneenä Charlotte vei tärisvät kätensä suunsa edustalle, mutta vastustaja puolestaan tuntui hymyilevän erittäin voitonvarmasti. Oliko tämä nyt tässä?

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 29, 2012, 9:07pm

Ylös pungerrettuaan Bron pinkoi minkä jaloistaan pääsi, mutta hämmennyksestään toipunut machop sai silti Arian kiinni ennen kuin lohikäärme ehti hätiin.
"GON!" bagon kivahti närkästyneenä, kun vulpix kaatui hiekalle. Se aikoi jälleen käydä suin päin Chopperiin kiinni, mutta Reliam ehätti ensin väliin.
"Bron, Bron! Pure toista bitellä!" mies kiiruhti korjaamaan ja huitoi vimmaisesti suuntaa kädellään. Hän yritti parhaansa mukaan pitää päänsä kylmänä, mutta Charloten panikoidessa vierellä se oli yllättävää kyllä varsin vaikeaa.

Bron ei kuitenkaan tajunnut kouluttajansa heräilevää hätäännystä, vaan tyytyi vain iskemään jarrut pohjaan ja pomppaamaan sivuun, kun machop yritti potkaista vuorostaan taas sitäkin. Vaikka mulkoilikin päävastuksekseen mieltämäänsä taistelijaa myrtyneesti, kaarsi bagon sivummalle ja syöksyi sitten palovammojensa kanssa vaimeasti inisevää meediopokémonia kohti leuat ammollaan.
"Väistä, Melody!" äkkäsi vaaleatukkainen tyttö, mutta se oli jo liian myöhäistä. Bite osui täydellisesti, eikä puolustukseltaan heikohko kirlia kestänyt sitä enää parin emberin jälkeen vaan menetti hetken kamppailtuaan niin ikään tajuntansa.

Saatuaan psyykepokémonin viimein pois pelistä jäi Bron toviksi kamppailemaan itsekseen Chopperin kanssa, sillä Reliam kääntyi Charloten puoleen ja koetti tarttua tätä käsivarresta valaakseen tyttöön rohkeutta niin, että taistelu saataisiin kunnialla loppuun.
"Charlotte, voiko Pandora vielä otella? Ota Aria pois ja lähetä se tilalle", mies ehdotti sen verran matalasti, etteivät toiset kuulisi, sillä nämä eivät ehkä hyväksyisi moista sääntöjen kiertämistä.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 29, 2012, 9:37pm

// MIKSI olin heti ihan hihihii<3 kun Reliam tarttui Lotten käsivarteen. 8'D JoomoiolenRolljavähänpaljonderp. //

Onneksi Bronin onnistui "kostaa" toverinsa puolesta, ja kirlia olikin poissa pelistä liki saman tien kuin vulpixkin, mikä riitti oitis pyyhkimään virneen vastustajan kasvoilta. Tämä kutsui kirliansa takaisin ja vilkaisi punapäiseen partneriinsa kuin käskien löylyttämään bagonin oikein kunnolla. Ilmeisesti vastustajakaksikkokin otti mittelön hyvin vakavasti.

Charlotte oli jokseenkin musertunut omasta tappiostaan, mutta Reliamin tarttuessa hänen käsivarteensa, hän säpsähti pois kurjuudestaan ja katsahti kaveriinsa kysyvästi. Tämän ehdotus tuntui aluksi epäreilulta vastustajia kohtaan varsinkin kun kentällä oli enää yksi pokemon kummaltakin tiimiltä, mutta toisaalta, eiväthän he olleet sopineet sääntöä, jonka mukaan kentältä poistettua ottelukykyistä pokemonia ei saisi lähettää takaisin. Punapää nyökkäsi myöntävästi parilleen ja eksynyt ilme kasvoiltaan muuttui päättäväisyydeksi. Hän otti esiin Arian pallon, kutsuen tajuttoman otuksen hietikolta takaisin, ja viittoi saman tien Pandoran viimeistelemään machopin. Näätä singahti matkaan empimättä sekuntiakaan.

"Pandora, hoidetaan tämä loppuun!" Charlotte hihkaisi ja puristi kätensä nyrkkiin. "Pound!" Mienfoo hyökkäsi kohti Chopperia, iskien tätä nyrkillään otsaan ennen kuin tämä saati vastustava kouluttajakaksikko edes ehti tajuta tilannetta. Machop kaatui ääntäkään päästämättä hietikolle eikä noussut siitä enää.

"H-hei, mitä tuo nyt oli?!" punapäinen nuorimies älähti kiukuissaan käsittäessään juuri hävinneensä.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 29, 2012, 11:09pm

// Ihanin derp olet! X3 //

Hetken joutui Reliam tuijottamaan Charlottea vakuuttavasti silmiin, ennen kuin tämä viimein nyökäytti päätään myöntymisen merkiksi. Miekkonen päästi otteensa toisen kädestä jottei olisi ollut tämän tiellä, kun tyttö vaihtoi pikaisesti areenalla olevan pokémonin ja komensi tovin levänneen mienfoon uuteen hyökkäykseen. Hyvä niin, sillä Bron alkoi selvästi väsyä pätevän taistelijan kanssa sparraamisesta, eikä ottelun lopputulos olisi ilman kohtalokasta poundia ollut ollenkaan niin selvä.
"Noh, neljä vastaan neljä. Ei me mitään muita sääntöjä sovittu", vastasi Reliam aivan pokkana, kun urheilijapari viimein tajusi mitä oli tapahtunut. Punatukkainen poika aukoi hetken suutaan kuin kykenemättä sanomaan mitään, ja voitosta itsevarmuutta saanut partaveikko olisi varmasti auttanut tätä mielellään löytämään pari oivaa sanontaa, mutta onneksi tämän parina otellut blondi vei poikien huomion muualle.
"Anna olla, mennään takaisin pelaamaan", tyttö monkui ja kietoutui käytännössä punapään käsivarren ympärille. Punapää oli yhä kahden vaiheilla, jupisi jotakin mistä ei onneksi saanut selvää, ja käänsi sitten hyvästejä heittämättä selkänsä vastuksilleen.

Sillä siunaaman sekunnilla kun urheilijajoukkio menetti mielenkiintonsa vain aivan hippusen epäreiluin konstein pelannutta kaksikkoa kohtaan, nousivat Reliamin suupielet korviin ja tämä kääntyi onnesta hehkuen Charlottea kohden.
"Näytettiin niille!" hän hihkaisi ja nosti kätensä "high five" eleeseen. Bron sen sijaan lösähti istumaan hengästyneenä hietikolle jaksamatta edes siirtyä edempänä odottavien pokémontovereidensa seuraan. Vaan vaikka olikin voipunut, oli häviöltä välttynyt bagon myös äärimmäisen tyytyväinen itseensä ja toisaalta myös Pandoraan, jolta se oli saanut kriittisellä hetkellä apua.
"Baa, bagoon!" se äännähti ikään kuin toista kiittäen.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 30, 2012, 12:11am

Luojan kiitos Reliamilla oli vastaus valmiina pahastuneelle vastustajalle, joka tuntui antavan periksi yllättävän äkkiä ja palasi tyttöystävänsä kera peliseurueensa pariin. Charlotte oli kuulevinaan jonkun yleisöstä valittavan tilanteen epäreiluutta, mutta jätti sen omaan arvoonsa joukkion poistuessa paikalta suhteellisen vähin äänin. Sen sijaan hän keskittyi aivan mielettömän mahtavaan voitontunteeseen ja vastasi kaverinsa ylävitoseen riemuiten, mutta pelkän läimäisyn sijaan nappasikin kiinni tämän kämmenestä molemmin käsin ja ravisti sitä onnitellakseen ja kiittääkseen hyvästä työstä. Pandora puolestaan kumarsi kohteliaasti bagonille, tepastellen sitten takaisin kouluttajansa rinnalle.

"Joo! Voi vitsit että se oli hauskaa! Pyyhittiin niillä lattiat oikein kunnolla!" punapää hihkui suorastaan säteillen onnesta. Voitto maistui erityisen makealta Reliamin seurassa, sillä aiemmin hän oli saanut tyytyä pelkkiin tappioihin. Tietenkin se oli ihan eri asia, sillä nyt hän oli otellut nuorukaisen kanssa samalla puolella eikä tätä vastaan, mutta saavutus se tämäkin. Kyllä hän vielä joskus peittoaisi miehen kilpakumppanin ominaisuudessakin, mutta nyt hän ei suonut sille sen enempää ajatusta. "Kiitos hurjasti! Tämä oli kyllä paras tuplaottelu ikinä! Tai no ainoakin, jos yhtä pakon sanelemaa ei lasketa, mutta silti!" Lopulta älysi tyttö myös irrottaa otteensa toisen kädestä. Hän vaihtoi tyytyväisen katseen Pandoran kanssa ja vilkaisi sitten Aalaan ja kumppaneihin, jotka olivat ottelun päätyttyä lähteneet heitä lähestymään veden tuntumasta. Ilmeisesti vesileikit saivat riittää siltä erää.

// lol enpä sitten malttanut olla laittamatta tuota "pyyhkiä lattioita" -ilmaisua tähänkin peliin kun Lotte on tainnut sitä jokaisessa Reliam-pelissä käyttää jossain vaiheessa. 8'D //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 30, 2012, 7:45pm

Reliam valmistautui läiskäisemään kämmenensä Charloten pienempää kätöstä vasten, mutta pelkän läpsyn sijasta tyttö kaappasikin hänen kouransa kokonaan haltuunsa. Kaupunkilainen oli kuitenkin niin riemuissaan ettei vaivautunut edes ihmettelemään toisen elettä, vaan nauroi vain makeasti tämän ravistellessa tarmokkaasti hänen kouraansa.
"Kiitti itsellesi, pöhkö!" mies hekotti, kunnes sai kätensä taas vapaaksi ja yritti ryhtyä hiljalleen rauhoittumaan. Hänkin vilkaisi ympäri rantaa levittäytynyttä pokémonjoukkoa ja jätti katseensa sitten kohti yhä aloillaan nököttävää Bronia. Itse asiassa bagon näytti vähän hassulta, ikään kuin sille olisi iskenyt hikka.
"Ba... Ba..." otus ynähteli hytkähdellessään, mikä sai kouluttajansa kallistamaan päätään ihmetyksestä. Sitten kuitenkin tapahtui jotakin, mikä sai Reliamin silmät leviämään vähintäänkin lautasen kokoisiksi: lohikäärme sylkäisi suustaan pienen, mutta selkeästi näkyvän tulipallonpoikasen.
"OOOH!" mies äimistyi ja lähti vauhdilla työntelemään pyörätuoliaan kohti Bronia.
"Katso, tai siis näitkö mitä se teki? Sylki tulta! Siitä on tulossa oikea lohikäärme, se se on varmasti jo lähellä kehittymistä!" Reliam oli niin innoissaan ajatuksesta, ettei ollut edes pysyä nahoissaan. Niinpä hän koppasi bagonin luokse päästyään tämän syliinsä ja nosti sen korkealle suoristettujen käsivarsiensa varaan.
"Minun hurja tulensyöksijäni!"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 30, 2012, 8:13pm

Charlottekin jäi tuijottamaan pikku lohikäärmettä ihmeissään tämän sylkäistyä tulipallon suustaan. Se vasta oli odottamatonta, ja Reliamin ryhtyessä elämöimään Bronin kanssa, ei punapääkään voinut muuta kuin hymyillä. Oliko hän koskaan aiemmin nähnyt nuorukaista tuollaisena? Tuskin.

"Aika siistiä!" hän hymähti ihaillen ja taputti käsiään yhteen. Tosin miehen puheet pokemoninsa kehittymisestä eivät ehkä saaneet tytön täyttä kannatusta - hän tiesi hyvin, millainen otus bagonista vielä joskus tulisi, olihan hänen veljellään salamence tiimissään. "Mutta minusta Bron on kyllä hyvä juuri tuollaisena! Kunhan siitä joskus kehittyy salamence, se on sitten vain... hm, epäkäytännöllisen iso?" hän selitti huoltaan söpön lohikäärmeotuksen evoluutioon liittyen. Salamence oli jo sitä kokoluokkaa, ettei Charlotte moista kovin mielellään kohtaisi eikä tahtonut kuvitella Bronin joskus olevan sellainen.

"Minä ainakin haluan pitää kaikki kasvattini sopivan pieninä! Senkokoisina että niitä voi vaivatta sylitellä milloin vain!" hän naurahti ja nappasi vierellään seisoskelevan Pandoran syliinsä ja puristi tätä tiukasti. Näätäpokemon uikahti hämmentyneenä tuntiessaan ilman puristuvan ulos keuhkoistaan aivan yllättäen. Kouluttajansa löysäsi otettaan liki saman tien, mutta riepotti edelleen mienfoota otteessaan. Juuri muiden kanssa emäntänsä luokse päässyt Forte murahti selvästi mustasukkaisena ja siirtyi tytön välittömään läheisyyteen jääden tuijottamaan Pandoraa ikävästi.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 30, 2012, 8:49pm

Bron oli äärimmäisen mielissään saamastaan huomiosta. Se näytti unohtavan jopa väsymyksensä kokonaan Reliamin laskiessa sen syliinsä ja alkaessa läimiä ja koputella pokémonia sen pääpanssariin tavalla, jonka niin kouluttaja kuin kasvattikin mielsivät lähinnä miehiseksi hellittelyksi.
"Salamencessä ei ole mitään epäkäytännöllistä!" miekkonen yhä onnellisesti virnuillen puolusteli, kun punapää kertoi pitävänsä omat pokémoninsa mieluummin söpöinä ja pieninä taskuhirviöinä.
"Lohikäärme tarvii kuitenkin kokoa ja voimaa pärjätäkseen ottelussa, mutta ei siinä vielä kaikki. Mieti nyt, sehän lentää! Bronista tulee ihan varmasti niin vahva, että se kantaa vaivatta pari ihmistä selässään." Vaikkei sitä suoranaisesti maininnutkaan, koostui jalattoman ajattelema pari nimenomaan hänestä ja Charlotesta, jotka kiitäisivät yhdessä halki ilmojen. Likan saaminen hirmuliskon kyytiin voisi kieltämättä osoittautua vähän vaativaksi, mutta se nyt ei ollut este vaan korkeintaan pieni hidaste.

Samassa Reliamin mieleen tuli kuitenkin yksi toverinsa kasvateista, joka muiden tavoin oli sievä ja hentoinen, mutta tällä hetkellä muita selvästi heikommassa kunnossa.
"Ai niin, mitä me muuten tehdään Arian kanssa?" hän kulmiaan kohottaen kysäisi.
"Meinaan, että uskotko sen olevan kunnossa, vai pitäisikö sitä lähteä kiikuttamaan hoidettavaksi? Minulla kun ei ainakaan ole mitään lääkejuttuja tai muita messissä."

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 30, 2012, 9:12pm

Charlotte pyöräytti silmiään toisen vakuutteluille salamencen ylivertaisuudesta. Ehkäpä se tosiaan oli ihan hyvä tiimiläinen jollekulle Reliamin kaltaiselle, mutta kookkaasta sinisestä lohikäärmeestä tuli aina auttamatta mieleen veljen omistama yksilö. Ei sillä, että Lucasin salamencessa mitään vikaa olisi ollut, sehän oli lauhkea kuin lammas, mutta siitä huolimatta ei tyttö ollut koskaan oppinut sen seuraa arvostamaan, ja jouduttuaan kerran lentämään otuksella veljensä ja Akiran kanssa, oli taivaan halki liitelystäkin jo valmiiksi kurjanpuoleisia muistoja. Joka tapauksessa hän voisi hyvinkin käyttää kokemusta hyväkseen valaakseen vähän kateutta lohikäärmeenpoikasen kouluttajaan. Sitä hän ei kuitenkaan ehtinyt vielä tehdä, toinen kun muisti hänen hetki sitten selkään saaneen kasvattinsa. Pikaisesti hän laski Pandoran alas sylistään, ja kiitollisena näätä siirtyikin sivummalle.

"Aijoo, katsotaan," punapää totesi kaivaen pokepallon jälleen kerran laukustaan ja vapauttaen siellä lepäävän pokemonin hietikolle. Hän laskeutui kasvattinsa vierelle ja ravisteli tätä varovasti, ja muutkin pokemoninsa kerääntyivät tajuttoman tiimitoverinsa ympärille uteliaina pällistelemään. "Aria, pärjäätkö?" Vulpix avasi silmänsä ja nosti päätään sen verran kuin suinkin jaksoi, jolloin emäntänsä kasvoille nousi helpottunut hymy. Hän kaivoi laukustaan potionin, jota sumutti kettupokemonin jaloille. Tämä haukahti vaimeasti ja painoi päänsä uudelleen hiekalle. Tyttö silitti pokemoniaan vielä kertaalleen ja kutsui sen takaisin palloonsa, kääntyen sitten Reliamin puoleen.

"Eiköhän se pärjää, kunhan lepäilee," hän totesi hymyillen. "Se on kyllä kovempaa tekoa kuin arvaisikaan! Ja no, en ole enää kauheasti kehdannut käyttää pokemoneja centerissä ellei ole jotain oikeasti akuuttia, kiitos sen Stuckaldin pokecenterin tädin!" Punapää virnisti muistellessaan ystävänpäivän aikaista seikkailua suurkaupungissa ja pientä pokemonkeskusta kärttyisine täteineen.

// Edit: Ja voih tuo Reliamin upea mielikuva kaksikosta lentelemässä salamencella! *u* <3 Ei siis nyt mitenkään voi vastustaa piirtämistä tässä, haha! //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 30, 2012, 9:39pm

Reliam katsoi ennemminkin uteliaana kuin huolestuneena, kuinka Charlotte putkautti vulpixinsa muiden pokémonien ja ihmisten ihmeteltäväksi. Varsin suurella mielenkiinnolla hän seurasi myös potionin suihkauttelua, sillä vaikka oli tietysti nähnyt tuollaisia pikaparannusaineita kaupoissa, mainoksissa ja ties missä, ei hän itse ollut koskaan sellaiseen turvautunut. Voisi olla hyvä idea kokeilla joskus.
"Joo, ihan hyvältähän se näyttää", miekkonenkin myönsi ja naurahti sitten päätään pudistaen kamalalle muistolle kärttyisestä pokémonhoitajatädistä.
"Ja se oli kyllä kieltämättä aika hirveä esimerkki siitä, mihin työhön kyllästyminen voi johtaa", hän voivotteli. Samassa Bron alkoi pyristellä hänen sylissään, joten nuorukainen antoi sen laskeutua takaisin hiekalle ja tepsutella muiden tavoin kohti paikkaa, josta Aria oli hetki sitten palannut palloonsa lepäämään. Bagon nuuski ensin maata ja koetti sitten päästä tutkailemaan ketun pokepalloakin ilmeisesti tarkastaakseen että tämä todella voi hyvin. Saramu sen sijaan seistänökötti taempana yhtä patsasmaisena kuin aina, kun taas itsekin ihmeen hiljaa pysytellyt Jerico alkoi tiirailla ympäristöä hiljalleen hieman hermostuneesti. Koska taivas oli pilvessä, alkoi maisema hämärtyä tavallista tehokkaammin, kun aurinko putosi hitaasti kohti horisonttia. Iltapäivä oli kaiken säätämisen keskellä alkanut kääntyä illaksi.

Kun ottelun jälkipyykki nyt alkoi olla putsattu, huokaisi Reliam tyytyväisenä ja nojautui kyynärpäänsä varassa pyörätuolinsa käsinojaa vasten.
"Noh, onko ollut hyvät synttärit? Ollaan nääs syöty, leikitty, tai okei pokémonit on leikkineet, ja auottu lahjoja. Eiköhän siinä ala olla kaikki perinteiset huvitukset kasassa, vai mitä meinaat?" hän uteli toispuoleisesti toverilleen hymyillen. Ainakin miekkosella itsellään oli ollut vallan mukavaa, joten hän saattoi vain toivovan saman pätevän synttärisankariinkin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 30, 2012, 10:05pm

Taas oli kieltämättä ehtinyt tapahtua paljon, eikä punapäällä ollut niin mitään valittamista. Ehkä muutamat pikkuseikat olisivat voineet mennä paremmin, mutta kaikki hauskuus tasapainotti mukavasti.

"Ehdottomasti parhaat aikoihin," Charlotte tokaisi tarkoittaen jokaista sanaa koko sydämestään. Hänellä ei kieltämättä ollut enää kummoisempia ehdotuksia päivän jatkamiseksi, nyt kun iltakin jo hiljalleen teki tuloaan. Väki rannalta vaikutti kaikonneen, ja kioski kauempana sulkeutuneen. Oli ehkä jopa hieman ikävää myöntää, mutta sen päivän seikkailut olivat nyt kenties jo loppupuolella. "Toivottavasti ei ollut kamala pettymys sinullekaan. Muttamutta, ehkäpä olisi hyvä lähteä kaupunkiin päin, siltä varalta että alkaa sataa?" Sankka pilvipeite oli rakoillut jonkin verran kun aurinkokin jo hieman onnistui pikistämään sen takaa horisonttiin laskiessaan, mutta sateen mahdollisuus oli silti olemassa, tai näin hetkeksi taivaalle katseensa kääntänyt tyttö ainakin arveli.

"Vaan voidaanhan me tietenkin kaupungilla vielä käydä jotain juotavaa nappaamassa kuten ehdotit?" punapää mietiskeli ääneen, sillä ei vielä olisi kuitenkaan halunnut majatalollekaan palata. "Ja onko sinulla vielä yöpaikkaa? Et varmaan tälle illalle meinannut takaisin reissun päälle lähteä?"

// Hmhmm, vieläkö olisi jotain ehdotuksia tän pelin osalta, vai päästetäänkö kaksikko kohtapuolin etenemään kaupunkiin ja kenties baariseikkailuihin ihan omin päin? :'> JA pitänyt muuten kysymäni, että jos meinailet event-peliä tuolla Zaumlassa pelailla niin et sattumalta huolisi taas minua seuraksi? u___u Ymmärrän kyllä mainiosti jos kaipailet jotakuta muutakin kuin meikäläistä välillä peliseuraksi, ollaanhan me tässä 10kk pelattu jo melkein koko ajan, lol. Niin, ja nyt kohti auringonlaskua! //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Oct 30, 2012, 10:32pm

// Miten sinä ehditkään koko ajan piirtää näitä ihanuuksia! X'3 Ihan suurinta parhautta aaaaa hajoan söpöyden määrään! Kiitoooos!
Mut joo, ei minulla tähän peliin enää enemmälti ideoita oikein ole, joten laitellaan vaan purkkiin. Eventin taas olin ajatellut vetää yksinpelinä, koska suunnitelmana olisi siitä jotain sarjakuvaakin tosiaan työstää, mutta sen jälkeistä elämää pelaisin enemmän kuin mielelläni taas teikän seurassa. n__n Vaan laitettaisiinko me välillä Reliamin seuraksi joku noista teikän toisista hahmoista, jotta saisin sen tapaamaan tässä välissä jotain muutakin kuin Lottea ehheheh? Tämä peli kun on aikajanallisesti Reliamin tuorein, niin olisi ehkä vähän hassua jos seuraavassa taas olisi Charlotte mukana, vaikka likalle itselleen on sattunut jo näiden välissä vaikka mitä. //

Reliamin vino hymy venähti taas kunnolliseksi virneeksi, kun kieltämättä ihan onnelliselta näyttävä Charlotte suvaitsi epäillä hänen viihtymistään näillä synttäripartyilla.
"Mikäs pettymys se nyt on, kun gyarados vaihtuu lötköksi merimadoksi ja kakku käsille sulavaksi jätskiksi?" mies kiusoitteli.
"Eikä mitä, ainahan hauskat asiat on hauskoja! Lähdetään vaan kaupungille, niin tarjoan yhdet ensimmäisessä paikassa joka näyttää siltä, ettei siellä saa turpiinsa näiltä ceiwoodilaisilta ituhipeiltä." Viimeisimmällä tokaisulla nuorukainen viittasi tapaan, jolla osa täkäläisistä tapasi etenkin naapurissa olevasta suurkaupungista kotoisin olevaan väestöön suhtautua. Turha sitä nyt oli ehdoin tahdoin kerjätä verta nenästään, jos ilta aiottiin oikeasti saattaa muutenkin sievästi pakettiin kohtuullisen yömyssyn ryydittämänä.

Charloten sitten vielä udellessa toverinsa yöpymissuunnitelmista vääntäytyi Reliam tuolillaan tavoittelemaan reppuaan kaivaakseen sieltä esiin kolme eriväristä poképalloaan.
"Itse asiassa on. Kävin varaamassa paikan tuolta leirintäalueelta. Olen punkannut siellä ennenkin, joten äh, en tiedä, jotenkin tuntui kivalta kaiken kiireen keskellä varmistaa yöpymismesta valmiiksi tutusta paikasta", miekkonen selitti kutsuessaan ensin Saramun ja Bronin takaisin palloihinsa. Sitten hän irrotti paikoillaan hermostuneesti kieppuvan Jericon talutushihnastaan ja palautti senkin mahdollisimman nopeasti punaiseksi energiavirraksi, joka virtasi turvallisesti pois näkösältä.
"Entäs sinulla sitten?" muisti partaveikko vielä vastaavasti udella.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Oct 30, 2012, 11:08pm

// Ihan itseäsi saat tästä kuvapaljoudesta syyttää. u___u Ja hmmHMM itse asiassa meikällä on kaikki hahmot kiinni tavispeleissä (tai varattuja moisiin, minkä vuoksi eventiä ekana ehdotin) juuri nyt, ja vaikuttaisi että Lotte vapautuu ekana kun sen yks peli on aika lopussa. :'D Pitääköhän tässä sitten vain nätisti venttailla, että Reliam saa jotain muuta äksöniä väliin, haha. Mut hei miltä muuten kuulostaisi tämän parivaljakon tekstarien välityksellä sovittu pikainen offgame-tapaaminen tuon pokeathlon-kisan aikaan? Tästäkin kuitenkin kulunut jo pikku hetki niin voisivat vaikka kahvilla käydä kisan aikoihin vaikkei varsinaisesti pelattaisi. :'> Koska olen niin ocd aikajanojeni suhteen ilmeisesti ja byhy kun nämä törpöt ei ole toviin pelin ajassa tavanneet.

Ja ai helkkari se everstone. :'D Löydän sen sitten ens viestissä vielä pikaisesti dundun.//

Helpottunut huokaus pääsi tytön huulilta Reliamin vakuutellessa päivän olleen ihan viihdyttävää settiä tämänkin mielestä. Tyytyväisenä hänkin palautti viiden pokemonin katraansa palloihinsa, vaikka joillakuilla tuntuikin olevan asiaan hieman vastaansanomista. Joka tapauksessa mihinkään juottolaan tai vastaavaan ei Charlottella ollut aikomustakaan kasvattejaan viedä, joten parempi näin, kun nyt moista kerran oltiin lähdössä etsimään.

"Mmh, olen eilisestä saakka yöpynyt yhdessä motellissa, joten sinne suuntaan sitten yöksi," punapää kertoi ehkä hieman harmistuneenakin tajutessaan, että Reliamilla oli aivan vastakkainen suunta leirintäalueelle mennessään. Mutta mitäpä sitä vielä miettimään, olihan heillä nyt kuitenkin koko ilta vielä edessään! Tyttö vaihtoikin ajatuksensa iloisempiin ja muisti äskeisen puheenaiheen. "Ihan vain tiedoksi, olen kokeillut sitä salamencella lentämistä eikä se ollut mikään maailman miellyttävin kokemus!" hän tokaisi äärimmäisen vakavana, muttei saanut kuitenkaan pokkaansa pidettyä loppuun saakka vaan hymy kapusi takaisin huulilleen liki saman tien. Tällä tavoin asiansa esitettyään ei Charlotte ehkä ollut vakuuttavin puhuja, kenties seuralaisensa ei edes uskonut hänen sepitystään, niin totta kuin se olikin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Nov 7, 2012, 3:17pm

// Ah, okei, no ehkä minun on sitten totta tosiaan yritettävä tulla tovi toimeen ilman teikän peliseuraa. XC Mutta laitetaan ihmeessä tekstiviestijuttua edes pystyyn, ihan vain siksi koska että! //

Myös Reliam tunsi hieman harmistuvansa tajutessaan, että Charloten yömaja olisi ihan toisessa paikassa hänen omaansa verrattuna. Vaan eipä sille nyt oikein mitään voinut, joten ei auttanut kuin nautti yhteisistä huvituksista niin kauan kuin niitä nyt vielä kestäisi!
"Miiiten niin olet?" miekkonen siis kiusoittelevaan sävyyn uteli lähtiessään työntelemään pyörätuoliaan pois hiekkarannalta.
"Eihän teikällä ole sellaista tai mitään. Tunnetko muka jonkun jolla on?" hän vielä äärimmäisen epäuskoiseen sävyyn jatkoi ja epäilikin ihan tosissaan, että tämä oli vain jokin tytön hassu tarina, jolla hän yritti saada toverinsa innostumaan (tai kadehtimaan, mene ja tiedä) turhasta.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Nov 7, 2012, 5:55pm

// Jessöörr. paitsipaitsi jos änkeän seuraasi tyyliin sitten kun lopettelette seikkailunne Tahmiksen kanssa? Sikälimikäli kun oot ehtinyt sillä aikaa jo muuta Relillä touhuamaan, of course. //

Odotetusti Reliam epäili punapään tarinaa, ja vieläpä täysin avoimesti. Kieltämättä saattoi kuulostaa hassulta, että vasta kaksi salia läpäissyt (ja Charlotten tapauksessa vielä kookkaita pokemoneja kammoksuva) kouluttaja olisi joskus ratsastanut lohikäärmepokemonilla - ellei se sitten ollut toisen omistuksessa, kuten mieskin ehti jo arvella.

"Mmh, oikeastaan se...," tyttö aloitti ja olisi toki kertonut lisääkin, ellei jokin hiekassa kimmeltävä juttu olisi pistänyt hänen silmäänsä aivan ohimennen. Kummastuneena hän käännähti katsomaan pilkkeen suuntaan tarkemmin, ja mitään sanomatta poikkesi kulkureitiltään hieman katsoakseen, mikä esine oikein mahtoi olla - kenties kolikko! Se voisi tuoda hyvää onnea. Kuitenkin, kun hän sitten kyykistyi poimimaan hiekasta pilkottavaa pientä tavaraa, se paljastuikin vain kiveksi - tosin ihan kivannäköiseksi ja yllättävän siistin soikion muotoiseksi ollakseen ihan mikä tahansa kivi. Napattuaan löytämänsä aarteen kätöseensä, nousi Charlotte ylös ja vilkaisi taakse jääneeseen Reliamiin pidellen erikoista pikku kiveä kolmen sormen otteella oikeassa kädessään.

"Katso, katso," hän hymähteli yllättävänkin hyväntuulisena palatessaan seuralaisensa luo, unohdettuaan ainakin hetkeksi keskeytyneen salamence-juttunsa. "Mikä ihme tämä on?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Nov 7, 2012, 6:13pm

// Tottahan toki, kyllä me tämä kaksikko laitetaan tapaamaan taas ihan heti, kun se aikajanallisesti ja pelitilanteet huomioon ottaen on millään tapaa mahdollista! n__n //

Reliam oli ihan kiinnostunut kuulemaan miten Charlotte selittäisi hurjalta kuulostaneen tarinansa, mutta jostain syystä tyttö otti ja keskeyttikin juttunsa jo alkuunsa sekä jäi seisomaan aloilleen. Myös kaupunkilainen tunsi olevansa pakotettu pysähtymään, joten jääden odottamaan toveriaan katseli hän tätä kysyvästi ja vilkaisi sitten myös hiekkaa, jota tyttö tuntui niin kovin kiinnostuneena tiirailevan. Reliam ei kuitenkaan nähnyt mitään kiintoisaa, sillä hänen katsontapaikastaan nähden kiven kimmellys jäi muiden maaston möykkyjen varjoon.

Sitäkin hämmästyneemmäksi kävi siis Reliamin ilme, kun punapää kumartui löydöksensä ylle ja poimi ilmeisesti jonkin pienen hitusen sormiinsa.
"No näytä!" mieskin yltyi kiihkoilemaan, kun Charlotte sitten tuli näyttämään aarrettaan. Vaan pettymys oli melkoinen, kun likan hyppysissä sitten olikin vain pikkuinen, vaalea kivi, jonka kauneuden päälle ei miekkonen ymmärtänyt paljoakaan. Eihän se näyttänyt edes timantilta tai miltään!
"Annahan kun katson", parrakas tokaisi ja pihisti äkkiarvaamatta palluran toiselta voidakseen tutkailla sitä hyvinkin asiantuntevaa esittäen lähemmin.
"Hmm, aivan... Ei epäilystäkään! Tämä on..." Jännitystä korostaakseen piti Reliam teatraalisen tauon kohottaessaan murikan korkealle ilmaan ja katsellessaan sitä suorastaan palvoen.
"Kivi!" Suuren paljastuksen jälkeen viskasi miekkonen löydöksen takaisin tytölle ja antoi vinon hymyn palata kasvoilleen.
"Pieni, pyöreä kivi, jos ihan tarkkoja ollaan."

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Nov 7, 2012, 9:05pm

Charlotte ehti jo oikeasti innostua Reliamin napatessa kiven häneltä ja ryhtyessä oivaltavaan sävyyn kertomaan, mitä hienoa tyttö olikaan löytänyt. Kun tämä sitten paljastikin hurjan havaintonsa, oli pettymys suoraan luettavissa punapään naamalta. Hän nappasi miehen hänelle takaisin heittämän kiven käsiinsä ja katseli sitä hetken. Se oli kyllä silti nätti, ei hän kovin usein ollut sellaisia nähnyt! Oikeastaan ei kai ikinä. Reliam ei vain tiennyt hyvän päälle!

"Hmmhmh," Charlotte nurisi hetken edes yrittämättä sanoa mitään ymmärrettävää, pyöritteli vielä kiveä ja katsahti tuimasti toveriinsa. "On se kyllä silti nätti," hän lisäsi hetken mietittyään ja sulloi everstonen laukkuunsa. Siitä tulisi kiva koriste. Sulkiessaan laukkuaan huomasi hän kuitenkin jotain puuttuvan - aiemmin salimerkkien kanssa olkalaukkua koristanut kaunis prism scale oli tiessään. "Voi ei," tyttö voihkaisi kurjana ja alkoi uudemman kerran penkoa laukkuaan, vaikkei kyllä oikeasti uskonutkaan suomun maagisesti siirtyneen sinne ulkopuolelta.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Nov 7, 2012, 9:19pm

Koska Charlotte-rukka näytti ihan oikeasti pahastuvan Reliamin hölmöilystä, jätti miekkonen sentään nauramiset sikseen ja nieleskeli esiin pyrkivän hihityksen takaisin sisuksiinsa. Ehkä hän oli kieltämättä ollut vähän tunteeton, sillä tyttö oli kuitenkin ollut todella innoissaan löydöksestään, niin hölmöltä kuin se miekkosesta tuntuikin.
"Onhan se kai", hän sovittelevasti siis tokaisi, vaikkei voinutkaan seisoa koko sydämestään moisen väitöksen takana. Kivi kun oli hänestä vain ja ainoastaan kivi, eikä niitä jaoteltu nätteihin tai rumiin vaan korkeintaan isoihin ja pieniin.

Koska uskoi asian olevan sillä sovittu, aikoi Reliam lähteä jälleen lykkäämään pyörätuoliaan eteenpäin, ennen kuin Charloten voihkaisu sai hänet pysähtymään taas kerran aloilleen. Tämä ei näyttänyt nyt kyllä etenevän yhtään mihinkään!
"No mikäs nyt mättää?" mies liioitellun syvään huokaisten uteli ja kääntyi taas kohti punapäätä.
"Eikö se ollutkaan kivi vaan kovettunut purkkapallo?" hän avuliaasti ehdotti.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Nov 7, 2012, 10:02pm

Reliam ei sitten malttanut olla hiljaa! Tai pitää tyhmiä ajatuksiaan itsellään. Tavallisesti punapää toki olisi vain naurahtanut ja ehkä heittänyt jotain yhtä typerää takaisin, mutta nyt sateenkaarisuomun katoaminen harmitti häntä liikaa. Se oli kuitenkin ollut ensimmäinen ihan kunnon palkinto, jonka hän oli onnistunut kisatessaan voittamaan.

"No kun minulla oli tässä laukussa kiinni sellainen koriste, sellainen värikäs suomu," Charlotte haikaili edelleen laukkuaan penkoen. Ei sitä vain löytynyt. Kiireesti hän myös kävi paikaltaan läpi hietikkoa jalkojensa läheisyydessä. Ei onnistanut vieläkään. Kaihoisasti huokaisten hän vielä vilkaisi taakseen, mutta tuli siihen tulokseen, että koru oli saattanut pudota missä tahansa tilanteessa eikä sitä varmasti löydettäisi koko illan etsintöjen jälkeenkään. "Voitin sen semmoisesta kilpailusta talvella, se oli ihan hurjan hieno ja kuulemma tosi harvinainen," hän lisäsi epätoivoisena. Eipä sillä, että hän olisi uskonut miehen tajuavan tätäkään juttua!

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Nov 7, 2012, 10:20pm

Kovinpa oli Charlotte jälleen oikeassa tuumatessaan, ettei Reliam tajunnut kadotetun suomun tunnearvoa sitten ensinkään! Mutta ei miekkonen sentään (aivan) niin taulapäinen ollut, etteikö hän olisi sentään huomannut asian merkitsevän punapäälle melkoisen paljon. Niinpä nuorukainen kohottikin kätensä raapiakseen niskaansa jokseenkin neuvottomana, sillä ei hänkään osannut uskoa heidän kykenevän löytämään jotain pientä rintanappia tai vastaavaa isolta rannalta, ellei heillä olisi mitään vinkkiä esineen olinpaikasta. Jotakin olisi toisen lohdukkeeksi kuitenkin ollut kiva keksiä, ettei synttärijuhla loppuisi sittenkin nurjamielisiin tunnelmiin.
"Jaa, harmi..." miekkonen töksäytti, kun ei muutakaan ollut keksiä.
"Onko se repeytynyt irti vai pudonnut vai mitä? Meinaan, että jos jotenkin muistaisit missä se olisi voinut kadota, niin ehkä se vielä löytyisi", hän hetken tuumattuaan jatkoi, vaikkei ollutkaan turhan toiveikas ehdotuksensa suhteen.
"Tai sitten ihan vaan ostetaan uusi. Oliko se siis joku keräilyesine vai öö millä lailla se oli harvinainen?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Nov 7, 2012, 10:48pm

Reliamin kyseltyä suomun irtoamistavasta, ryhtyi Charlotte uudestaan tiirailemaan laukkuaan tarkemmin. Ommel oli itse asiassa hieman revennyt kohdasta, josta koriste oli onnistunut putoamaan. Ilmeisesti se oli pudonnut neuloineen päivineen. Sen oli siis täytynyt irrota aika kovassa rytäkässä, vaikke tyttö ei kuollakseenkaan kyennyt muistamaan, milloin olisi viimeksi paiskonut laukkuaan urakalla. Siellä kuitenkin oli sen verran tärkeää rojua, ettei hänellä ollut tapana sellaista harrastaa, ainakaan usein.

"Se on vissiin revennyt, se oli kiinni tässä näin," punapää esitteli kohtaa nyt miehellekin, vaikkei uskonut siitä olevan apua. "En oikein muista enää mitä siitä sanottiin, mutta voitin sen Nehduksessa järkätystä tuholaistorjuntakisasta, ja se oli kai johonkin tiettyyn pokemoniin liittyvä esine. En tiedä saako sellaisia kaupoista, sen nimi on prism scale. Se oli niin kiva että päätin vain pitää sitä koristeena enkä oikeastaan ikinä ottanut sen tarkemmin siitä selkoa." Charlotte huokaisi syvään ja käänsi katseensa laukusta kaveriinsa. Tämäkin oli selvästi ainakin vähän harmissaan tilanteesta, mikä kohensi tytön oloa hieman - oli kiva nähdä toisen osoittavan myötätuntoa. Toisaalta samalla se myös sai hänet tuntemaan olonsa kurjemmaksi, sillä heidänhän oli tarkoitus pitää hauskaa. Ristiriitaista.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Nov 8, 2012, 9:01pm

Reliam kohotti itsekseen kulmiaan kuullessaan mistä Charlotte oli koristeen saanut, sillä miekkonen itsekin oli ottanut aikoinaan osaa ihan samaiseen tapahtumaan. Eivätpä olleet toverukset kuitenkaan silloin toisiaan kohdanneet, ja ehkä jopa hyvä niin, sillä kisaan osaa ottanut Bron oli menestynyt jutussa harmillisen huonosti, toisin kuin ilmeisesti punapään palkittu pokémon.

Vaan kun kaupunkilainen kuuli lopulta kadonneen esineen nimenkin, tunsi hän kuinka kurkkuaan alkoi kuristaa epämiellyttävästi palasten alkaessa loksahdella paikoilleen. Hän nimittäin muisti puolestaan sen, että tuholaistorjunnan palkintona oli ollut jokin suomua muistuttava evoluutioesine. Kun juttuun yhdistettiin mielikuva illan ainoasta isommasta rysähdyksestä, Calypson kehittymisestä... Jestas sentään. Miksi hänen pokémoninsa näyttivät järjestään muuttavan muotoaan vain muiden ihmisten omaisuutta sörkkimällä?!
"Tuota, hmm..." Reliam kurkkuaan selvitellen tapaili ja mietti kuumeisesti mitä tekisi. Häntä ei huvittanut juuri nyt saada tytön huutoja niskaansa, eikä Charlottekaan taatusti halunnut tapella syntymäpäivänään, joten puhtaasti hyvää hyvyyttään (niinpä niin) nuorukainen päätti toistaiseksi vaieta havainnostaan. Itselleen hän kyllä lupasi korvaavansa likan menetyksen joskus jotenkin, kun vain tulisi sopiva tilaisuus vastaan, mutta tähän hätään hän ei keksinyt mitään pätevää.
"Ehkä voisit kiinnittää sen löytämäsi kiven sen vanhan koristeen tilalle tai jotain? Kun ei me varmaan löydetä sitä suomua millään täältä rannalta näin pimeällä."

Ja ikään kuin varmemmaksi vakuudeksi siitä, ettei etsintöjä oikein ollut mieltä enää jatkaa, alkoivat viimein pulleat vesipisarat putoilla hiljakseen tummalta taivaalta. Ilmiötä tuskin saattoi kutsua vielä edes tihkusateeksi, mutta Reliam veikkasi asian kyllä korjaantuvan ennemmin tai myöhemmin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Nov 11, 2012, 11:18pm

Charlottella itsellään ei käynyt mielessäkään, että kaunis prism scalensa olisi voinut kulua Calypson kehittyessä, vaikka oikeastaanhan se oli kai melko ilmeistä jo tytön vähäisen tietomääränkin perusteella. No, ehkä tosiaan parempi niin. Joka tapauksessa hän ei voinut olla huomaamatta, miten Reliam vaikutti hetkeksi vakavoituvan ja näytti hetken siltä kuin olonsa olisi ollut kovinkin tukala.

"Onko jokin hätänä? Voitko huonosti? Näytät aika kehnolta," punapää uteli kummissaan päätään kallistaen, mutta katui sanavalintaansa saman tien, ryhtyen sitä muokkaamaan. "Tai siis et kehnolta! Tajuat kai, siis huonovointiselta!" hän koetti korjailla sanomisiaan ja hieroi niskaansa vaivautuneena nyt itsekin. Ehkäpä toinen olisi tajunnut sanomattakin, mitä hän oli tarkoittanut. Joka tapauksessa, Charlotte oli oikeasti kaveristaan huolissaan, sillä eihän ollut mitenkään viisasta lähteä juhlimaan, jos olo oli kurja.

Reliamin ehdotus laittaa uusi löydetty esine koristamaan laukkuun kuulosti ihan kivalta, ja tyttö nyökkäsikin siihen, vaikka oli oikeastaan miettinyt jo muuta käyttöä kivelle. Se sopi värinsä puolesta hienosti Aalan kaulapantaan, ja jos hän jotenkin saisi sen toteutettua, terrierille kivi todellakin koristeeksi menisi. Huomatessaan itsekin hiljakseen putoilemaan ruvenneet sadepisarat - ja ilman yhtäkkisen kylmenemisen muutenkin - kietaisi punapää kätensä ympärillensä. Tämä ei todellakaan ollut enää mikään t-paitasää, joten ehkäpä paras vaihtoehto tosiaan oli vain lähteä kohti kaupunkia!

// Ennn sitten malttanut olla takertumatta tuohon Reliamin pieneen epäröintiin, ehen. Lotte on paljon tarkkaavaisempi kuin pelaajansa. //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Nov 16, 2012, 7:50pm

// No minäpä takerrun sitten vastavetona sateeseen! >=D //

Juuri sillä hetkellä kun se olisi ollut kaikkein vähiten toivottavaa, heittäytyi Charlotte näemmä kovin tarkkakatseiseksi tytöksi ja huomasi, ettei toverillaan nyt ollut ihan puhtaita jauhoja pussissa. Koska naiset olivat mystisiä olentoja eikä näistä ikinä tiennyt mihin nämä pystyivät, mulkaisi Reliam toista jokseenkin epäileväisesti kuin punniten näkikö tämä hänen päänsä sisään vai mistä tässä nyt oli kyse. Ihan siitä ei kuitenkaan tainnut olla kyse, sillä uskoen ehkä vilkuilun johtuvan sanavalinnastaan ryhtyi punapää korjaamaan puheitaan, mikä taasen sai pyörätuolimiekkosen vähän rauhallisemmalle mielelle.
"Äh, ei minun mikään ole! Itse näytät sulavalta sokerinpalalta", heitti kaupunkilainen siis takaisin, kun likka ryhtyi putoilevilta vesipisaroilta suojautuakseen kietomaan kätösiään ympärilleen.

Vaan näennäisen karskeista sanoistaan huolimatta tunsi Reliam yhä jonkinlaista noloa syyllisyyttä prism scalen tuhoutumisesta. Koska ei tosiaan uskonut voivansa korvata juttua tällä hetkellä mitenkään kunnollisesti, riisui hän omatuntonsa hiljentääkseen edes takkinsa ja viskasi sillä kylmästä hytisevää Charlottea.
"Pane tuo päällesi siihen asti, että päästään johonkin sisälle", mies jupisi toveriaan katsomatta ja lähti sitten viimein etenemään kohti kaupunkia.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Nov 16, 2012, 8:40pm

// Wah osaahan se olla herrasmies. :'> <3 //

Kuinka ollakaan, ei Reliam ainakaan myöntänyt minkään vaivaavan itseään, ja kun meni mokoma vielä kommentoimaan Charlotten nykyistä olotilaa, ei tyttö ryhtynyt enää yhtään sen enempiä tivaamaan. Enemmän hän kiinnitti huomiota toisen heittoon hänen palelemisestaan, ja oli jo avaamassa suutaan sanahtaakseen jotain takaisinpäin, kun mies sitten ryhtyi riisumaan takkiaan jostain ihmeen kumman syystä. Kuka nyt halusi tieten tahtoen palelluttaa itsensä tällaisessa säässä? Toisen yhtäkkiä viskatessa takkinsa tytön suuntaan, ei tämä ehtinytkään sitten reagoida siihen ajoissa, vaan vasta liian myöhään ryhtyi ojentamaan käsiään napatakseen hänelle heitetyn vaatekappaleen. Koppi epäonnistui ja takki putosi hiekalle, mistä Charlotte kuitenkin kiireesti sen poimi ylös, ryhtyen pölyttämään pahimmat roskat ja tomut pois saman tien. Reliam oli jo tekemässä lähtöä kovinkin hoppuisesti, joten punapää pinkaisi äkkiä perään ja toisen kiinni saatuaan ryhtyi siinä kävellessään vetämään itselleen varsin isokokoista vaatetta päällensä sen ihmeempiä epäröimättä.

"Et kai nyt vain palele itse?" oli ensimmäinen asia, jonka tyttö sai toiselle lohkaistua puettuaan itsensä tummaan takintapaiseen, joka oli väärästä koosta huolimatta (tai ehkä juuri siitä johtuen) varsin mukava - ja lämmin. "Kiitti kuitenkin!" hän vielä kiitteli hymyssä suin katsellessaan pitkien hihojen sisään lähes kokonaan piiloon jääneitä kätösiään huvittuneena. Hulluilla halvat huvit, sanottiin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Nov 20, 2012, 7:59pm

Reliam vilkaisi lyhyesti taakseen kuullessaan takkinsa putoavan Charloten pään päällystän sijasta hiekalle, mutta kun likka poimi vaatekappaleen ylös eikä jättänyt homehtumaan maahan, ei miekkonen keksinyt tapahtuneesta mitään valittamista. Reissussa jo hyvän tovin mukana ollut takki kun oli taatusti nähnyt pahempaakin kuin pientä rannalla kierittelyä.

Toverinsa sitten puettua takin ylleen ja kipitettyä Reliamin vierelle nostatti epäoikeudenmukaisuudesta kärvistelleen osansa hiljentänyt kaupunkilainen hymyn jälleen naamalleen ja oli kuin ei mitään olisi ikinä tapahtunutkaan.
"Äh, ei mitään kiittelyä. Enkä minä ole tuollainen heinäseiväs, joka jäätyy heti ensimmäisen tilaisuuden tullen", mies vähätteli, vaikka lämmönsäästössä kyse olikin ehkä enemmän hänen tavastaan liikkua kuin suoranaisesti ruumiinrakenteesta. Pyörätuolin rullaaminen kun tapahtui lähinnä käsien ja yläkropan lihaksilla, joten liikunta piti partaveikon vielä ainakin tovin lämpöisenä. Myöhemmin touhun seurauksena saattaisi tosin olla mehevä flunssa, mutta se olisi sitten sen ajan murhe.

Hiekkarannan jäädessä taakse alkoi sade hiljalleen voimistua, mutta onneksi kaupungin ensimmäiset talotkaan eivät olleet kaukana. Tai noh, "talo" oli ehkä hieman hämäävä nimitys, sillä kyseessähän oli oikeastaan nippu ikivanhoja puita, jotka oli kaiverrettu rungostaan ontoiksi ja siten asumakelpoisiksi. Reliam ei ollut ikinä liiemmälti pitänyt kyseisestä hippimäisestä rakennustyylistä, mutta tällä kertaa jopa hänkin oli varsin kiitollinen nähdessään avonaisuudesta viestittävän kyltin erään ravintolakahvilaksi itseään tituleeraavan paikan ovella.
"Mitä luulet, saako tuolta muutakin kuin jotain yrttiteetä?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Nov 20, 2012, 8:35pm

Tullessaan haukutuksi (vaikkakin ihan hyvässä hengessä) heinäseipääksi, tuhahti punapää protestoivasti, muttei sanonut asiaan mitään sen kummempaa. Ei Charlotte itsekään hurjan tyytyväinen ulkokuoreensa ollut - vaan mitäpä nyt keneltä tahansa nuorelta naiselta saattoi odottaakaan - mutta harvemmin oli hauskaa kuulla asian tiimoilta edes leikkimielisiä kommentteja toisilta! Joka tapauksesssa hänellä taisi nyt olla huomattavasti paremmat oltavat kuin kaverillaan, joka puheistaan huolimatta tuskin tykkäsi kastumisesta sen enempää kuin hänkään. Miksipä siis takertua pikkuseikkoihin, varsinkin kun kyseessä oli Reliam joka puhui aina mitä sylki suuhun toi?

Loppumatka kaupunkiin kului jokseenkin vaitonaisissa merkeissä, eikä kummallakaan tuntunut olevan mitään sitä vastaan. Tärkeintähän oli nyt vain päästä suojaan, mielellään anniskeluluvat omaavaan sellaiseen. Miehen sitten ehdottaessa ensimmäistä vastaantulevaa ravintolakahvilaa, kohautti tyttö olkiaan. Hänellä ei ollut tarpeeksi paikallistuntemusta, että hän olisi voinut sanoa kyseisestä paikasta juuta saati jaata, eikä paikan ulkokuorestakaan oikein voinut mitään päätellä.

"No kai se selviää kun mennään katsomaan," Charlotte tokaisi eleensä päätteeksi ja lähti Reliamin edellä reippaasti lampsimaan kohti kahvilaa. Pienen kuistin katoksen alle päästyään jäi tyttö aivan ensitöikseen vääntämään enimmät vedet pois hiuksistaan ja asettelemaan pahasti lässähtäneen otsatukkansakin edes jokseenkin kuntoon, ettei se olisi niin pahasti silmillä. Pitkiin kutreihinsa varsin mieltyneen likan oli myönnettävä, että reissatessa lyhyemmätkin hiukset olisivat varmasti piisanneet, varsinkin tällaisissa tilanteissa!

// edit: Ei jumalauta hitoooo! >:O En voi sanoin kuvata sitä awwituksen määrää mitä tuossa juuri koin kun lukaisin yksinpelisi, tai no tuon yhden kohdan siitä you knowww (sanojesi perusteella odotin jotain pikkumainintaa vain mutta tuohan oli ihan aaahh). *u* <3 Hurjan kiva miten niin kaukana toisistaan parhaillaan oleilevalla kaksikolla on niin samankaltaisia ajatuksia ja miten yhtä tyylikkäästi kieltävät ne itseltään hoho. Liian söpöä tämä, nyt tekee mieli taas jatkaa sitä piirustushaastetta! Muthei tulipas mieleen että jos se vain on mahdollista teikän kannalta niin olisiko vähän ihanaa pelata tällä kaksikolla jokin joulun/uuden vuoden lähelle sijoittuva peli kunhan se on ajankohtaista! //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 1, 2012, 8:20pm

// Höhöhöö, itse awwittelin samaten ihan urakalla kun luin tuota teidän mesepelikokoelmaa. X3 Söpöjä höpöjä nuo ääliöt ovat.
Ja joo, koetetaan vaikka pyrkiä siihen, että pelattaisiin joku uudenvuodenpeli näillä. Joulu kun on vähän sellainen hankala juhla uskonnollisen taustansa takia, niin en ole ihan varma voiko sitä mieltää vietettäväksi pokémonmaailmassa. Mutta vuodenvaihde käy yhtä hyvin! //

Charlotella ei näyttänyt olevan mitään kahvilan tsekkaamista vastaan, joten tytön tavoin siirtyi kaupunkilainen rakennuksen kuistille kuivatteleman itseään. Hän pyyhki enimmät vedet käsivarsistaan ja naamalle valuvista (sekä nolosti hieman kosteudessa kihartuvista) etuhiuksistaan, ennen kuin tarttui puiseen ovenkahvaan ja kurkisti millaiseen paikkaan he olivat oikein päätyneet.

Kahvilasta kuului matalasävyistä puheensorina ja paikalla vaikutti olevan lähinnä hieman varttuneempaa paikallista miesporukkaa, mutta tiskiltä löytyi onneksi vielä tilaa muutamalle turvapaikanhakijalle. Omissa pöydissään mieluummin majoittuvat miehet vilkaisivat tulijoita alta kulmiensa, mittasivat Reliamin pyörätuolia pitkään ja hartaasti katseellaan sekä kääntyivät lopulta takaisin jupisemaan toisilleen. Tunnelma ei ollut erityisen vastaanottavainen, mutta eipä tänne onneksi koko yöksi ollutkaan tarkoitus jämähtää.
"Noh, kai tämä kelpaa. Mitä meinaat ottaa?" partaveikko uteli Charlotelta pääteltyään, ettei heitä sentään käännytettäisi ovelta saman tien takaisin ulos.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 1, 2012, 8:49pm

// Joo, vähän samaa pohdiskelin tuon joulun suhteen kyllä. C': Mutta hienoa ettet vastusta ajatusta, hihi. <3 //

Charlotte odotteli Reliamin menevän sisälle ensiksi ja asteli sitten varovasti tämän vanavedessä kahvilaan, joka kieltämättä näytti vähän... jännemmältä kuin olisi ulkokuoren perusteella arvannut. Uteliaana punapää antoi katseensa kiertää ympäri tilaa, johon he olivat juuri tulleet. Jotenkin vastaanotto ei vain tuntunut järin kutsuvalta, ja toverinsa takana seisova Charlotte tarttui kuin vaistonvaraisesti tämän pyörätuolin selkänojaan molemmin käsin. Kun Reliam ei kuitenkaan vaikuttanut hermostuvan, vaan päin vastoin ryhtyi kyselemään mitä tyttö suunnitteli ottavansa, yritti hänkin pyyhkäistä hassun ujoudenpuuskan pois mielestään, vaikka olikin tottunut pyörimään kotosalla vähän erilaisissa paikoissa.

"Ööh, en tiedä vielä," Charlotte mutisi mietteliäänä irrottaen otteensa selkänojasta. "Varmaan jotain mansikkaista, pitää katsoa mitä täältä saa."

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 1, 2012, 9:21pm

Reliam ei havainnut Charloten hermostuneisuutta ennen kuin tunsi tämän takertuvan kiinni hänen pyörätuoliinsa. Mies vilkaisi kaveriaan totisen kysyvänä, käänsi sitten katseensa kohti juroja miehiä ja mulkoili näitä tiskille rullaillessaan jopa jokseenkin varoittavasti. Jos mokomat uskaltaisivat jollain tapaa irvailla turistikaksikkoa, päätti mies näyttävänsä saman tien ettei hän sellaista sietäisi - ei etenkään jos nämä kehtaisivat sanoa jotakin muutenkin kumman araksi muuttuneelle Charlotelle.

"No joo, otetaanpa asioista sitten selvää", kaupunkilainen mutisi pysähtyessään kysyvästi kaksikkoa silmillään seurailevan baarimikon eteen.
"Minulle ihan taviskalja ja likalle jotain missä on mansikkaa. Kai täällä jotain sellaista on?" Reliam jatkoi vastauksena juomalasia puhtaaksi hinkkaavan miekkosen lausumattomaan kysymykseen. Viiksekäs tarjoilija vilkaisi päänsä takaa löytyvää hinnastoa ja kohautti rennonoloisesti olkiaan.
"Siideriä löytyy, mutta hienompien drinkkien paikka taitaa olla jossain toisessa putiikissa. Mutta löytyykö kaksikolta kuulkaas edes ikää tarpeeksi?" hän uteli jokseenkin epäileväisesti, mikä sai Reliamin huokaisemaan tympääntyneeseen sävyyn ja ryhtymään kaivamaan henkilötietojaan esiin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 1, 2012, 9:39pm

Yhä lähes kaverissaan, tai oikeastaan tämän pyörätuolissa, kiinni kulki Charlotte tiskille yrittäen parhaansa mukaan olla herättämättä minkäänlaista huomiota miltään suunnalta, mikä tosin oli hieman vaikeaa - kaksikko kun nyt sattuneesta syystä näytti hyvinkin omalaatuiselta.

"Joo, siideri on ihan hyvä," punapää totesi vaisusti ja alkoi kaivaa henkilökorttiaan laukustaan esiin ottamastaan lompakosta. Pikaisesti korttia vilautettuaan hän sai hyväksyvän nyökkäyksen, ja baarimikko jäi odottamaan Reliaminkin todistavan ikänsä. Tyttö sujautti korttinsa takaisin sille tarkoitettuun taskuun lompsassaan, jota ryhtyi sitten hypistelemään käsissään. Jotain oli pakko näpertää, ettei hän suinkaan erehtyisi tuijottamaan jotakuta liian pitkäksi aikaa ja saisi näin käännettyä epätoivottua huomiota puoleensa.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 1, 2012, 10:07pm

Baarimikko tuijotti silmät sirrillään jokseenkin lapsenkasvoiselta näyttävän Charloten vilauttamaa korttia ja vilkaisi sitten myös Reliamin vastaavaa, ennen kuin joutui ilmeisesti hitusen vastahakoisena myöntämään toiset täysi-ikäisiksi. Miekkonen kohautti jälleen harteitaan ja kääntyi noutamaan saamiaan tilauksia, jolloin pyörätuoliveikko taasen suuntasi huomionsa lompakkoa hipelöivään punapäähän.
"Ei ihan se kaikkein viehkein menomesta, vai kuinka?" hän tokaisi suhteellisen vakavana, mutta toisella suupielellään kuitenkin vinosti virnistäen.
"Vaan jos jättää nuo karmivat örkit huomiotta", kädenheilautus kohti pöytänsä ylle kumartuneita paikallisia, "niin ehkä tämä voittaa kuitenkin sateessa kyyhöttämisen."

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 1, 2012, 10:22pm

Charlotte pudisteli päätään vastauksena Reliamin kysymykseen, mutta kun toinenkaan ei edelleenkään tuntunut tippaakaan hermostuneelta, tarttui hippunen itsevarmuutta punapäähänkin, joka sai kuin saikin lopulta hymyiltyä takaisin.

"Joo no, eiköhän tämä sateensuojaksi vältä," hän hymähti hiljaa ja koetti tiirailla heille sopivaa istumapaikkaa, sillä tiskin lähelle ei huvittanut jäädä. Baarimikko kuitenkin hoiti tilaukset sen verran sutjakkaasti, ettei tyttö ainakaan toistaiseksi ehtinyt valita hyvää paikkaa, tai niin hyvää kuin täällä nyt saattoi saada. Toivottavasti jokin rauhallinen nurkkaus oli vapaana. Kiittäen Charlotte otti juomansa vastaan ja Reliamiin nopeasti vilkaistuaan ryhtyi jälleen tähyämään vapaita paikkoja. Eräs pieni ikkunapöytä vaikuttikin juuri sopivasti olevan tyhjillään. "Voidaanko mennä tuonne?" tyttö kysäisi seuralaiseltaan heilauttaen kättään pöydän suuntaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 8, 2012, 2:27pm

Baarimikon läjäyttäessä juomat tiskille maksoi Reliam lupauksensa mukaisesti molempien ostokset, ennen kuin kaappasi avaamattoman olutpullon ja juomalasin syliinsä. Valmiiksi täytetyn lasin kanssa kun olisi ollut huomattavan vaikea liikkua, eikä Charlotte näyttänyt olevan halukas jäämään näille sijoille juomia hörppimään.
"Jep, mennäänpä vaan", miekkonen siis suostui, sillä eipä hänellä ollut istumapaikan suhteen mitään henkilökohtaisia toivomuksia.

Rullailtuaan itsensä ikkunapöydän luokse heivasi Reliam toisen tuoleista kauemmaksi, parkkeerasi itsensä pöydän ääreen ja ryhtyi kangottelemaan pulloaan auki taskuunsa maksutoimenpiteestä jääneellä kolikolla.
"No niin, asiaa", miekkonen hengähti, kun korkki lennähti pihahtaen pois paikoiltaan. Enempiä hän ei ehättänyt kuitenkaan juttelemaan, sillä nuorukaisen ryhtyessä kaatamaan kaljaa asiallisesti lasiin remahti taempana oleva äijäporukka römäkkään nauruun. Hörötyksen aihetta ei Reliam osannut edes arvailla, mutta kieltämättä tässä tilanteessa juttu tuntui ikävästi siltä, kuin köriläät olisivat naureskelleet nimenomaan jollekin vastasaapuneesta kaksikosta keksimälleen jutulle.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 8, 2012, 3:36pm

Charlotte seuraili jälleen toveriaan tiiviisti ja istahti sitten pienen pöydän ääreen jääneeseen ainokaiseen tuoliin asettaen juomalasinsa pöydälle. Ei paha, ehkäpä he tosiaan saisivat nyt nauttia juomistaan kaikessa rauhassa. Paitsi ettei sittenkään. Punapää ei muuta ehtinyt kuin napata isohkosta lasistaan kiinni kaksin käsin, kun oli jo pudottaa sen otteestaan säikähtäessään yllättävää naurunpurkausta kauempana. Säpsähdettyään ikävästi laski tyttö juomansa takaisin pöydälle ja vilkaisi äänen aiheuttajien suuntaan, vaikka ehkä olisi ollutkin parasta jättää koko homma huomiotta. Eräs miehistä kun sattui sopivalla hetkellä katsomaan häntä takaisin ja virnisti tytölle varsin leveästi.

"Mikäs babyfacea kiinnostaa?" tyyppi uteli huvittuneena ja sai Charlotten kääntämään nopeasti katseensa takaisin juomalasiinsa perin juurin vaivautuneena. Totaalinen ignooraaminen taisi kuitenkin tässä vaiheessa olla jo liian myöhäistä miehen jatkaessa juttuaan: "Ehkä kaipailet tuommoista raajarikkoa parempaa seuraa? Tuolla naamalla saattaisi ehkä onnistaakin." Hepun taustajoukot höröttelivät huvittuneina kuin juttu olisi ollut maailman hauskin, kun taas punapää itse ei ollut uskoa korviaan ja kääntyi vihaisena tuijottamaan äijäporukkaa vain huomatakseen äskeisen häiskän viittovan häntä simppelillä kädenliikkeellä tulemaan lähemmäs. Charlotten tulistuneeseen katseeseen tuntui poppoo vastaavan vain räjähtämällä entistä raikuvampaan nauruun.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 8, 2012, 8:09pm

Olisihan se jo ollutkin, jos tämä kaksikko olisi kerrankin saanut siemailla juomansa rauhassa ja vaikka keskustella kuin sivistyneet ihmiset konsanaan! Vaan ei, koska asioilla ei ollut tapana toimia niin, aukaisi yksi naapuripöydän tovereista sanaisen arkkunsa muunkin kuin naurahtelun merkeissä. Reliamin kulmakarvat painuivat ärtyneesti kurttuun kun äijänkäppyrä ryhtyi juttelemaan Charlotelle, mutta mokoman vielä jatkaessa juttuaan ja mainitessa sen ainokaisen asian, josta olisi ollut hyvä jättää puhumatta, muuttui nuorukaisen ilme jo suorastaan hyytäväksi. Hän kääntyi hampaitaan kiristellen katsomaan vihollisekseen yhtäkkiä muuttunutta miekkosta ja tämän tukena hihittäviä ääliöitä, joiden itsetuntoa lieni alkoholi hieman pönkittänyt.
"Sopii tulla sanomaan päin naamaa, jos on jotakin asiaa", partaveikko murahti, mikä tosin sai viihdykettä kaipaavat tyypit vain tönimään kaverinsa selkää yllyttäen tätä ottamaan haasteen vastaan.
"Ei minulla vammaisille kaupunkilaisille ole mitään, käske vaan se nätti likka sieltä tänne!" pääpukari kuitenkin yhä paikoillaan istuen letkautteli, mikä riitti täyttämään Reliamin mitan. Hän kalautti pullonsa äänekkäästi pöydälle, käänsi pyörätuolinsa ympäri ja lähti selvästi aggressiiviset aikeet mielessään riuhtomaan itseään kohti viereistä pöytää.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 8, 2012, 8:49pm

Kylläpä asiat nyt sitten muuttuivatkin vaikeiksi! Charlotte oli jo itse nousemassa paikaltaan huutaakseen jotakin enemmän tai vähemmän nasevaa vastausta miesporukalle, mutta Reliam ehti ensin. Kun tämä ei kuitenkaan saanut sanomisillaan toisen pöydän poppoota rauhoittumaan - se kai olisikin ollut toiveajattelua - vaan pikemminkin innostumaan lisää, kävi tilanne ainakin punapään mielestä yllättäen varsin uhkaavaksi Reliamin lähtiessä rullailemaan kohti alkoholin vauhdittamia toopeja. Tässä vaiheessa nousi tyttökin paikaltaan ja ripein askelin otti kiinni toverinsa, koettaen sitten tarrata jälleen tämän pyörätuoliin toisen matkaa hidastaakseen.

"Anna olla, Reliam," Charlotte suhahti hampaidensa välistä ennen kuin kääntyi kohtaamaan äijäporukan tuimalla katseellaan. "Keskittykää vain omiin hommiinne ja antakaa meidän olla rauhassa," hän ärähti happamasti, mutta aiheutti koko poppoossa vain lisää huvittuneita ja jopa jokseenkin epäuskoisia naurunpyrskähdyksiä.

"Eeet ole tosissasi, tyttö pieni," joukkion äänekkäin hörähti heilauttaen kättään vähätellen ja jatkoi selvästi aikomuksenaan härnätä pyörätuolipotilas räjähdyksen partaalle: "Ei tuommoinen rampa voi olla kovinkaan kummoinen petikaveri!" Mokoma tokaisu sai Charlotten kiukuntunteen ainakin hetkeksi väistymään silkan hämmennyksen ja nolostuksen tieltä. Hänen oli pakko painaa katseensa alas kohti toveriaan, sillä kaipa sekin oli parempi vaihtoehto kuin antaa äijäporukalle lisää naurun aihetta helottavan punan kohottua tytön muuten kalpeille poskille.

// Juttujeni taso tänään. %D Reliam-parka, minusta olet kyllä tosi cool! ... ainakin toisinaan. u____u //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 8, 2012, 9:45pm

// Juttujen taso on tasan niin hyvä kuin mitä tämä parivaljakko ansaitsee! X3 //

Reliamin vauhdikas rullailu keskeytyi, kun Charloten pidättelevä käsi nykäisi hänen pyörätuoliaan ja sai miekkosen kääntämään tulistuneen katseensa kohti tyttöä. Myös punapää näytti melko äkäiseltä, joten miekkonen ei ymmärtänyt miksei tämä vain liittynyt rintamaan ja tullut messiin hakkaamaan neniä niskaan, mutta kaipa se oli joku naiseuteen liittyvä juttu - eiväthän tytöt osanneet tai halunneet ikinä tapella, oli tilanne mikä hyvänsä. Lällyä.

Vaan viimeisetkin ajatukset itsehillinnästä katosivat sen sileän tien Reliamin päästä, kun suulas paikallinen kävi epäilemään hänen miehuuttaan. Kaupunkilaisen kasvot rypistyivät liki eläimelliseen irveeseen, kun hän kääntyi takaisin äijäporukkaa kohden ja riuhtaisi itsensä irti Charloten otteesta.
"Katsotaan kuinka rammalta näytän tämän jälkeen!" nuorukainen karjaisi puristaessaan kätensä nyrkkiin ja pamauttaessaan sen sitten suoraan päin vanhemman miehen kasvoja. Huutelija ei ehtinyt reagoida tarpeeksi päästäkseen pois alta, joten tämä kaatui iskun voimasta suoraan taaksepäin tuolillaan, kiskoi muutamia tuoppeja mennessään ja piti yleensäkin niin kovaa meteliä, että koko rakennus raikui. Katastrofi oli valmis.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 8, 2012, 9:58pm

Punapää ei enää toistamiseen ehtinyt tarrata kiinni Reliamin pyörätuoliin toista hillitäkseen, vaan miekkonen meni menojaan ja pamautti miesporukan äänekkäintä jäsentä kuonoon. Ehkä ansaitusti, mutta Charlotte ei silti voinut olla älähtämättä kauhuissaan vetäessään kämmenensä suunsa edustalle. Hetkeksi koko baari hiljeni ja tyttö saattoi tuntea lukuisten uteliaiden silmäparien tiirailevan heidän suuntaansa. Turpiinsa saanut tyyppi ei suinkaan jäänyt niille sijoilleen vaan kampesi itsensä ylös sillä välin, kun yksi kavereistaan kävi uhoamaan Reliamille.

"Tuommosesta maksetaan kyllä takas ja urakalla!" tyyppi huudahti, puristi kätensä nyrkkiin ja valmistautui mottaamaan pyörätuolipotilasta takaisin vähintään yhtä reilulla voimalla kuin millä tämä oli äsken leiponut hänen kaveriaan. Seurueen kaksi muutakin jäsentä nousivat paikoiltaan selvästi päättäen muukalaisen juuri ansainneen elämänsä höykytyksen. Charlotte puolestaan ei saanut enää sanaakaan suustaan, katsoi vain tilanteen kehittymistä enemmän kuin vähemmän lamaantuneena. Miksei kukaan tee mitään?!

// Baaritappelut! \o/ Salainen huvini. //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 8, 2012, 10:57pm

Äimistyneen hiljaisuuden päätyttyä ja kahakan näyttäessä jatkuvan entistä hurjempana heräsi baarimikkokin tapahtumien saamaan suuntaan.
"Hei, ei hajoteta mitään siellä! Menkää ulos hakkaamaan toisianne!" yritti mies tiskinsä takaa huutaa, mutta kukaan ei joko kuullut häntä tai vain piitannut mokoman sanoista. Reliamin ajatustoiminta oli ainakin niin verenhimoisen usvan turruttama, ettei hän kuullut juuri tajunnut kuin naamaansa kohti viuhahtavan nyrkin, jota väistääkseen hän joutui kumartumaan jokseenkin kömpelösti kyyryyn. Täysin pakoon ei kaupunkilainen päässyt, mutta humalaisen miekkosen isku osui sen verran huonosti nuorempansa päänsivuun, ettei se riittänyt suistamaan jalatonta pois pyörätuolistaan.
"Ja tämä puolestaan tulee Charlotelle huutelemisesta!" jatkoi Reliam siis mesoamista ja kaappasi viimeisimmän lyönnin laukonutta heppua kauluksesta yhdellä kädellä kiskoakseen tätä alemmaksi sekä iski sitten toisella nyrkillään tätäkin päin pläsiä.

Baarimikko jatkoi huutamistaan ja kuului uhkaavan hurjistunutta joukko jopa poliiseilla, mutta tappelun edetessä hänen äänensä peittyi käytännössä tykkänään vihaisen murahtelun ja solvaamisen alle. Yhä useamman paikallisen äijäklubin jäsenen liittyessä taistoon jäi Reliam pian porukan ympäröimäksi niin, ettei istualtaan nyrkkeilevästä nuorukaisesta näkynyt pian kuin silloin tällöin esiin vilahtavaa nyrkkiä, eikä hetken kuluttua enää sitäkään.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 8, 2012, 11:18pm

Paikalleen jämähtänyt Charlotte oli aivan lukossa ja muiden paikallaolijoiden tavoin vain tuijotti varsin epäreiluksi käyvää käsirysyä. Kumman hyvin sai pyörätuolipotilas pidettyä pintansa isompaakin joukkoa vastaan, mutta lopulta ylivoima näytti käyvän jo niin mielettömäksi, että se herätti punapäänkin toimimaan. Hätääntynyt tyttö riensi tarttumaan erästä satunnaista kahakan osanottajaa käsivarresta vaatien porukkaa jättämään Reliamin rauhaan, mutta tuli vain töytäistyksi varsin kovakouraisesti pois isompiensa tieltä ja tasapainonsa menettäen kömmähti istualleen lattialle. Tukea läheisestä pöydästä hamuten hän nousi kuitenkin ylös sillä silmänräpäyksellä ja jäi neuvottomana liki itkua pidätellen seuraamaan miten kaverinsa pahimmassa tapauksessa tulisi hakatuksi hengiltä. Lopulta hän veti syvään henkeä ja valmistautui huutamaan henkensä edestä.

"Lopettakaa! LOPETTAKAA!" hän parahti niin että huutonsa kaikui kaiken mekkalan ylitse ja varmasti hyvän matkaa kahvilan ulkopuolellekin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 8, 2012, 11:33pm

Reliamin raivosta punaiseksi muuttunut näkökenttä värjäytyi pian oikeastikin samaisella värillä, sillä eipä yksi mies kovasta tahdostaan huolimatta voinut ikuisuuksiin pärjätä moninkertaiselle ylivoimalle. Lopulta, kun tilanne alkoi vaikuttaa jo täysin epätoivoiselta, kajahti ilmoille kuitenkin sen verran äänekäs parahdus, että kenties puolet hullaantuneesta miesjoukosta kääntyi katsomaan niin kovin harmittomalta vaikuttanutta tyttöstä. Baarimikko käytti oitis tilaisuuden hyväkseen.
"Nyt justiin se touhu seis! Poliisit ovat jo tulossa, joten jos ei huvita tapella virkavallankin kanssa, niin nyrkit alas tällä siunaaman sekunnilla!"

Tiedä sitten pitikö uhkaus paikkansa, mutta viimeisetkin iskut murjaistuaan jätti miesjoukko viimein pyörätuolissa retkottavan Reliamin mättämisen sikseen. Ja jestas millainen näky joukkion takaa paljastuva nuorukainen olikaan: toinen silmänsä oli muurautunut jostakin hiusten seasta vuotavasta verestä umpeen, huulensa oli halki ja nenänjuuressaan vaikutti olevan lovi, jota siinä ei aikaisemmin ollut näkynyt. Useat vanhemmista miehistäkin joutuivat kyllä hieromaan kivuliaita leukapieliään, mutta oli kuitenkin harvinaisen selvää kuka kahakassa oli pahiten ottanut turpiinsa.
"Charlotte", Reliam kähähti hieman epäselvästi, kun näköyhteys hänen ja punapään välillä oli jälleen esteetön, "eihän sinuun ole sattunut?" Kysymys oli miekkosen ulkomuodon huomioon ottaen harvinaisen absurdi.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 8, 2012, 11:55pm

Charlotte ei ollut uskoa silmiään tappelun pysähtyessä kuin seinään hänen huutonsa tuloksena. Ilo - jos sitä nyt sellaiseksi saattoi sanoa - oli kuitenkin lyhytaikainen punapään saadessa viimein kaverinsa takaisin näkökenttäänsä. Tytön silmät laajenivat ja hän haukkoi henkeään hurjalle näylle, kunnes lopulta sai taas itseensä liikettä. Nopein harppovin askelin hän saavutti Reliamin alta aikayksikön ja tämän äskeisen kysymyksen täysin sivuuttaen kävi polvilleen pyörätuolin sivulle.

"Voiluojavoiluojavoiluoja...," Charlotte vaikeroi melkein paniikinomaisessa tilassa vieden tärisevän kätensä turpiin pahasti ottaneen miehen poskelle. "M-miten... miten voit? Sattuuko paljon? E-ei ei mitään hätää, ei, ei...," hän jatkoi surkeaa, katkonaista sopertamistaan koettaen sanoillaan vakuutella lähinnä itseään siinä kuitenkaan onnistumatta. Muu baarin väki seurasi edelleen pihahtamattakaan koville joutuneen kaksikon kummallista sananvaihtoa. Ihan kuin aika olisi pysähtynyt niille sijoilleen.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 9, 2012, 12:19am

Reliam rypisti kulmiaan - liike, jota hän joutui kivun takia heti katumaan - kun Charloten mokoma ei vastannut mitään hänen uteluunsa, vaan harppoi vain ties mitä mumisten hänen luokseen. Vaan kun likka vieläpä kurotti kätensä murjotun toverinsa kasvoille ja alkoi kysellä vallan järkyttyneenä tämän voinnista, alkoi nuorukainen tajuta näyttävänsä varmaan melkoisen kamalalta.
"Ei minun mikään ole", hän kuitenkin vastasi niin vakuuttavasti kuin kykeni ja nousi hammasta tällä kertaa tuskasta purren paremmin istumaan pyörätuoliinsa. Kun hakattu kaupunkilainen näytti vammoistaan huolimatta ainakin jäävän henkiin, ryhtyi tappeluun osallistunut miesjoukko mutisemaan matalasti keskenään, mikä sai baarinpitäjän liki hysterian partaalle.
"Ulos joka iikka, nyt heti!" hän huusi uutta leimahdusta peläten ja viittilöi vauhkona ovelle. Paikalliset vaihtoivat vielä jokusen tulikivenkatkuisen katseen Reliamin kanssa, ennen kuin suurin osa alkoi vetelehtiä kohti ulko-ovea.
"Sen siitä saa, kun aukoo päätään meikäläisen kavereille", nuorukainen yhä jokseenkin kukkoilevasti murjaisi, mikä kirvoitti jokusen keskisormennäytön vanhemmilta miehiltä ennen näiden poistumista.

Oven sulkeuduttua tappelupukareiden jäljessä huokaisi Reliam syvään, päästi ryhtinsä uudemman kerran lysähtämään ja sulki silmänsä. Samalla hän nosti niinikään oman kätensä tunnustelemaan kolhuilla olevia kasvojaan, mutta mokoma teki sen verran kipeää, että hän päätyi hetken sitä yritettyään kietomaan näppinsä Charloten kätösen ympärille. Miekkosen koura tärisi pahasti adrenaliiniryöpyn takia, mutta kun vastustajat olivat häipyneet, ei sillä enää ollut oikeastaan väliä.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 9, 2012, 12:53am

Reliamin vakuuttelu ei arvatenkaan oikein onnistunut, eikä hätäilevä Charlotte kyennyt siihen oikein muuten vastaamaan kuin varovasti silittämällä toisen poskea. Tyttö oli vielä tovin jumittuneena siihen pieneen ulottuvuuteen, jossa olivat vain hän ja runneltu toverinsa, mutta baarimikon karjaisu sai hänet havahtumaan ja vilkaisemaan muiden paikallaolijoiden suuntaan. Tilanne vaikutti nyt toden teolla ratkeavan ja ilmassa leijunut jännittyneisyys tuntui poistuvan öykkäreiden kanssa samalla ovenavauksella, ainakin suurimmilta osin. Reliamin mahtipontinen tokaisu onnistui kiinnittämään punapään huomion. Vasta sen myötä hän käsitti, ettei mies ollutkaan ryhtynyt tappelemaan ihan vain omaa kunniaansa puolustaakseen. Tämähän oli pitänyt hänen puoliaan siinä samalla - havainto sai Charlotten tuntemaan melkoista syyllisyyttä tilanteesta, mutta ennen kaikkea hän oli otettu, niin kummalliselta kuin se tuntuikin. Olisiko kukaan hänen aiemmista ystävistään mennyt noin pitkälle häntä puolustaakseen? Ehkei. Jokseenkin hämmentyneenä hän painoi päänsä alas ja sulki silmänsä.

Tuntiessaan Reliamin tärisevän käden kosketuksen nosti tyttö eksyneen katseensa jälleen ylöspäin nähdäkseen toisen mukiloidut kasvot uudemman kerran. Hän henkäisi kuuluvasti ja tunsi palan nousevan kurkkuunsa. Pian vaimea nyyhkytys täytti muuten niin hiljaisen tilan ja yltyi nopeasti ihan kunnon itkuksi. "T-tyhmä Reliam...," Charlotte sai mutistua itkunsa alta. "Miksi... miksi sinä oikein..." Tyttö katkaisi lauseensa kesken käsittäessään ettei yksinkertaisesti saisi sanottua sitä loppuun ennen kuin rauhoittuisi vähän.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 9, 2012, 1:13am

Reliam vain olla möllötti voimiaan keräten, kunnes kuuli Charloten niiskaisevan nenäänsä. Ääni sai miekkosen raottamaan toista silmäänsä, minkä ansiosta hän sai huomata tytön alkaneen pillittää. Seikka sai nuorukaisen tuntemaan olonsa hieman vaivautuneeksi, sillä jos hän jossakin tiesi ja myönsi olevansa äärimmäisen huono, niin se oli juuri tyttöjen lohduttaminen. Niinpä hän ei osannut kuin sanoa suoraan sen mitä ajatteli, kun punapää alkoi soperrellen pyydellä selitystä tapahtuneelle.
"Minä en rupea kuuntelemaan sivusta, kun joku puhuu törkeitä kavereilleni. Tai meikäläiselle itselle, ei sen puoleen", kaupunkilainen tokaisi ja koetti huomattavan kömpelösti taputtaa vapaalla kädellään Charloten käsivartta. Ele oli jopa miehen itsensä mielestä melkoisen typerä, mutta mitäpä muutakaan hän olisi oikein voinut tehdä? Halata toista ja sotkea tämäkin yltä päältä vereen ja ties mihin kuonaan, jolla tappelija oli kuorrutettu?
"Eihän sinuun hei ihan tosi ole sattunut? Jos joku niistä paskapäistä koski pitkällä tikullakaan teikäläiseen, niin toistan äskeisen vaikka saman tien", Reliam lisäksi vakuutti.

Baarimikko sai itsensä kasatuksi kun suurin osa vaaralliseksi osoittautuneesta sakista oli häipynyt, mutta Charloten ja Reliamin nököttäessä yhä lähtökäskyä uhmaten paikoillaan alkoi hän hetken kuluttua mulkoilla heitäkin epäileväiseen sävyyn. Ei kaksikko kaiketi päinsä saisi uutta sotaa syttymään, mutta murjotun vammaisen majaileminen keskellä lattiaa oli silti pahaksi bisneksille.
"Tyypit, äskeinen koskee teitäkin! Menkää nyt edes pesuhuoneeseen tai johonkin siitä", hän siis tovin tilannetta seurailtuaan huikkasi vakavana, muttei suoranaisesti enää järin vihaisena.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 9, 2012, 1:29am

Se pienikin lohduttava ele, jonka Reliam tytölle soi, auttoi tätä rauhoittumaan ainakin aavistuksen nopeammin. Oli käsivarrelle taputtaminen sitten miten epätavallinen ja outo lohduttamisyritys tahansa, sai se Charlotten lopulta nielemään itkunsa ja huokaisemaan syvään kuunnellessaan miehen perusteluja tempaukselleen. Hän katsoi toista silmiin ja sai jopa hymyiltyä hieman.

"Pöljä hullu. Muttajoo, ei minulla ole mitään hätää," punapää vakuutteli vuorostaan ja nousi seisomaan kaverinsa vierelle, siirtäen vihdoin kätensä pois tämän poskelta. Baarimikon ryhtyessä hätyyttelemään kaksikkoa, vilkaisi Charlotte nopeasti tätä ja nyökkäili ymmärtäväisenä. Hän kipaisi noutamaan pöydän ääreen jääneen olkalaukkunsa ja palasi Reliamin luokse. "Pitäisikö mennä ihan terveyskeskukseen? Kun siis ihan oikeasti näytät kyllä aika kuolleelta." Toki tytöllä itsellään oli tavalliseen tapaansa jonkinlaista haavanpuhdistussälää mukanaan, mutta tässä tapauksessa hän pelkäsi toverinsa saaneen mahdollisesti aivotärähdyksen tai ties mitä hurjaa.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 9, 2012, 2:08am

Reliamin helpotukseksi Charlotte todella rauhoittui pienen itkunpuuskansa jälkeen, eikä tehnyt enää mitään sen pahempaa kuin haukkui toveriaan tavalliseen tapaan melko laimeilla solvauksilla. Kaikeksi onneksi likka vakuutti vieläpä selvinneensä itse kahakasta naarmuitta, joten miehen ei ollut tarvis pitää lupaustaan ja lähteä ottamaan uusintamatsia hullujen täkäläisten kanssa.
"Äh, kun jalat on kerran menneet paskaksi jossain keskellä Zaumlan vuoria, ei tällainen tunnu ihan lääkäriasialta", nuorukainen päätyi tokaisemaan baarimikon hätisteltyä heitä häipymään hänen hienon kapakkansa lattialta. Toden puhuakseen miekkonen oli kyllä melkoisen pahassa kunnossa, kuten ulkonäkö kertoikin, mutta eihän hän nyt sitä voinut mennä myöntämään.

Charloten noutaessa laukkunsa osui Reliamin katse koskemattomiksi jääneisiin juomiin, joiden takia tänne oltiin alkuaan raahauduttukin.
"Ota hei ne juomiset messiin kanssa. Meinaan, että nyt jos joskus kalja kyllä maistuisi", hän asiaa tovin tuumailtuaan ehdotti ja pyrki nostamaan kasvoilleen jonkin epämääräisesti hymyä vastaavan ilmeen, joka näytti tosin lähinnä pelottavalta irvistykseltä. Kauaa ei muiden illanviettäjien ollut sitä tosin enää tarpeen katsella, sillä viimein miekkonen lähti rullailemaan itseään kohti pesutilaa.

Kuppilan hiljaiseen takaosaan päästyään työnsi Reliam muitta mutkitta vessan oven auki ja sai onnekseen huomata, että paikka näytti suhteellisen siistiltä. Vilkaistuaan oliko Charlotte tulossa perässä jatkoi miekkonen peilin eteen ja kohtasi lopultakin murjotun kuvajaisensa silmästä silmään.
"Jestas", joutui hänkin henkäisemään turpoavia kasvojaan tuijottaessaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 9, 2012, 2:26am

Reliamin kehotuksesta olivat myös parivaljakon juomat tarttuneet punapään mukaan tämän noutaessa laukkunsa äskettäin, joten oli varsin helpottavaa huomata miehen olevan siinä kunnossa, että tämä jaksoi kuskata itse itsensä pesutiloihin. Molemmin käsin juomia pitelevä Charlotte lähti seuraamaan mukisematta tai kyselemättä ja vessaan päästyään laski lasit lähimmälle pöytätasolle, liittyen sitten nuorukaisen seuraan.

"Toivottavasti tästä ei ole muotoutumassa joku perinne, en välittäisi joka tapaamisella löytää itseäni kanssasi jonkin julkisen tilan vessasta haavoja putsaamasta," tyttö hymähti aavistuksen huvittuneena ystävänpäivän aikaista seikkailua muistellessaan ja ryhtyi kaivamaan laukustaan minikokoista ensiapupakkausta, josta nappasi kertakäyttöisen desinfiointiliinan. Lainkaan lupaa kysymättä käännähti hän kaverinsa puoleen, paikansi ikävännäköisen haavan tämän hiusten seasta ja länttäsi rätin siihen, ryhtyen kihnuttamaan haavakohtaa puhtaaksi. "Tässä kiitos siitä kun järkkäsit niin... eh, unohtumattomat synttärit!" Charlotte murahti touhuunsa keskittyneenä. Kirvelköön vain, kyllä Reliam oli moisen kohtelun äskeisen show'nsa jälkeen ansainnut!

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 9, 2012, 2:49am

Tuijoteltuaan tarpeekseen kaikkein ilmeisimpiä vammojaan, kuten umpeen puristunutta silmää, nosti Reliam kätensä nenälleen ja kosketti sitä jokseenkin epäuskoisen näköisenä.
"Toivotaan tosiaan. Jestas, minun nenässänikin on joku... Kolo", nuorukainen ihmetteli ja onnistui sitten tökkäämään sormensa oikeaan kohtaan, mikä sai hänet sihahtamaan kivusta.
"Äh, hitto vie, se taitaa olla murtunut tai jotain. Pakko varmaan käydä kuitenkin korjauttamassa se jossain vaiheessa." Ihan vain siksi koska ulkonäkö; kun on menettänyt osan raajoistaan, alkaa kummasti pitää normaalilta näyttäviä piirteitään arvossa.

Nenän tutkailu kuitenkin keskeytyi, kun Charlotte lähti brutaaliin desinfiointihyökkäykseen ja sai yllätetyn Reliamin viimein kiikkiin.
"Aaaaaaiaiaiai! Lopeta hullu!" mies parkaisi vimmatun kivun saadessa hänet sävähtämään pahemman kerran. Hetken kidutuksen jälkeen kirvely alkoi kuitenkin laantua ja tuska muuttui tylsämieliseksi jomotukseksi, jonka kanssa mies tuli edes sen verran toimeen, että kykeni lopettamaan nolon uikutuksensa.
"Työnsit sen rättisi ihan varmasti aivoihin asti! Kiitän kyllä sitten sinua, jos joku veriklöntti tai luunsiru tai joku lähtee vaeltamaan päässäni ja tekee minusta kuolaavan vihanneksen", hän tosin muisti nurista, vaikka toisaalta antoikin punapään jatkaa samalla operoimistaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 9, 2012, 3:12am

Murtunut nenä kuulosti kyllä aika nurjalta, ja punapää aikoi vilkaista sitäkin (vaikkei tietenkään moisen hyväksi voinut mitään tehdäkään) jahka saisi ensimmäisen putsausoperaationsa valmiiksi. Välittämättä tippaakaan Reliamin kitinöistä jatkoi Charlotte urakkaansa päättäväisesti, kunnes oli jokseenkin tyytyväinen lopputulokseen ja viskasi likaisen rätin lähimpään roskikseen.

"Jos niin tosiaan käy, lupaan kyllä käydä katsomassa sinua joskus," punapää hymähti ja näytti pikaisesti kieltään miehelle, mutta vakavoitui saman tien ja änkesi varsin lähelle tätä, ikään kuin "oma tila" olisi käsitteenä unohtunut tytöltä täysin. Tarkoituksenaan oli kuitenkin vain tarkastella toverinsa kärsinyttä nenää. Se kieltämättä näytti kummalta. "Huhhuh, ehkä pitäisi kuitenkin mennä sinne lääkärille. Mitä pikemmin tuolle saa jotain tehtyä, sen parempi," Charlotte tuumaili siirtyessään jälleen inhimillisen välimatkan päähän miehestä. "Luulisi että siihen sattuu aika helvetisti," hän arveli ja kääntyi ottamaan muutaman paperipalan käsipaperiautomaatista, kostuttaen nämä sitten hanan alla viileällä vedellä.

"Katsopa tännepäin," hän komensi topakasti ja oli jo valmiina pyyhkimään kuivuneet veritahrat pois kaverinsa naamavärkiltä. Ihan kuin Reliam ei olisi sitä itse kyennyt tekemään - suunsoitosta päätellen kun tällä ei todellakaan ollut mitään hengenhätää - mutta no, ehkäpä tyttö koki olevansa sen verran velkaa toiselle. Ainakin puoliksi hänen takiaanhan tämä nyt oli mokomassa jamassa.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 11, 2012, 10:29pm

"Paljonpa se siinä tilassa meikäläistä lohduttaa", Reliam vänisi kuolaavaa vihannesminäänsä ajatellessaan sekä näytti Charlotelle takaisin kieltä. Samassa likka kuitenkin tunki pärstänsä sen verran lähelle kaupunkilaisen runneltua naamavärkkiä, että hän imaisi kielensä melkein säikähtäneenä takaisin suuhun ja jäi tarkkailemaan toista jokseenkin epäluuloinen ilme kasvoillaan. Pelkäksi nenän tuijottamiseksihan moinen käytös pian selvisi, mikä sai miehen oikeastaan yhä enemmän ymmälleen, joskin tällä kertaa ihan omasta puolestaan: hänen murjoutumisestaanhan tässä kaiken aikaa oltiin puhuttu, joten mikäpä muukaan syy moiseen lähentelyyn olisi voinut olla? Ehkä hän oli todella saanut aivotärähdyksen tappelun tuoksinassa.
"Joo, mm, kai sitä pitäisi", nuorukainen koetti hämmennyksestä toivuttuaan vastailla, "mutta ehtii sen silti huomennakin. Nyt kun tekee lähinnä mieli vetää jotain särkylääkettä naamaan ja painua pehkuihin eikä mennä minkään lekurien väänneltäväksi."

Charloten jatkaessa puhdistusoperaatiotaan käänsi Reliam jo asemaansa ilmeisesti alistuneena kasvonsa toista kohden ja antoi tämän hinkata haavat puhtaiksi. Kauhean kipeäähän sekin teki, mutta kun operaatio ei tällä kertaa tullut yllätyksenä, kykeni mies olemaan sentään kiljahtelematta.
"Alkaako näyttää inhimilliseltä?" hän sitten kysyi, kun haljennut huuli oli putsattu ja veren kiinni muuraama silmäkin oli enää violetin mustelman kauniisti kirjavoittama.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 11, 2012, 11:20pm

Toisin kuin hetkeä aikaisemmin, käänsi Charlotte nyt huomattavasti varovaisemman vaihteen päälle toisen kasvoja siistiessään. Olipa hänen silti varsin mahdotonta arvailla kuinka kivuttomasti homma sujui, mutta kun toinen ei kitissyt enää, ei hän kovin huonoa työtä varmaankaan tehnyt? Reliam vaikutti pysyvän päätöksessään skipata lääkärikäynti tältä illalta, ja se kieltämättä kuulosti ihan mukavalta muutenkin, jos tämä nyt vain suinkin kesti murtunutta nenää pelkän särkylääkkeen voimin.

"Jaa-a, en minä nyt sentään ihmeidentekijä ole!" punapää naurahti vastaukseksi toisen kysymykseen. Mukahauskaa neronleimaustaan hän kuitenkin katui saman tien, sillä moiset ulkonäköön liittyvät kommentit nyt saattoivat satuttaa ketä tahansa, kyllähän tyttö sen itsekin tiesi vallan hyvin. Tosin lausahdus oli kaiketi monitulkinnallinen muutenkin; ehkäpä joku Reliamin kaltainen otti sen vain toteamuksena Charlotten kokemattomuudesta haavojen hoidossa eikä niinkään hyökkäyksenä miehen varsinaista ulkomuotoa vastaan. Kummin vain, ei tyttö kyllä voinut rehellisin mielin väittää toista mitenkään huononnäköiseksi, vaikka tällä nyt olikin kasvoillaan vähän yhtä ja toista tappelunjälkeä antamassa uutta ilmettä.

"No ei, eiköhän se tuosta nyt taas!" hän korjasi sanomisiaan nyökkäillen ja varovasti hymyillen. "Mutta oikeasti, parhaalta näytät kun et saata itseäsi tuollaisiin tilanteisiin... niin, tai siis, ei kai kukaan halua näyttää turpiinsa ottaneelta!" Mitä ihmettä hän nyt oikein sepitti siinä? Eikö yksinkertainen 'kyllä' olisi riittänyt vastaukseksi alun perinkin?

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 11, 2012, 11:46pm

Kasvojen sörkkimisen päätyttyä tunsi Reliam itsensä yhä selvemmin silkaksi jauhelihaksi, mutta ainakin hän oli nyt sitten siistiä jauhelihaa. Seuraava aamu olisi nimittäin ollut varmasti vielä epämukavampi kuin mitä se väistämättäkin tulisi olemaan, jos kaikki sotku olisi yhä ollut hänen naamallaan. Niinpä hän oli jo kiittämäisillään Charlottea tämän tekemästä työstä, kunnes mokoma menikin sitten vastaamaan miehen aiempaan kommenttiin hieman ikävään sävyyn.
"Ai jaa?" kaupunkilainen hieman pettyneen oloisesti vastasi ja vääntäytyi niin, että sai jälleen vilkaistua itseään peilistä. No joo okei, näky oli yhä harvinaisen kamala, mutta ei sitä silti ollut kovin kiva muiden suusta kuulla.

Ja koska Charloten ajatuksenjuoksu näytti juoksentelevan samoja ratoja pitkin ryhtyi tämä selittelemään sanojaan tavalla, joka riitti hetken kuluttua nostattamaan Reliamin kärsineet suupielet vinoon hymyyn.
"Jaa, enpä tiedä. Eikö se muka ole niin, että tytöt tykkäävät taisteluarvista tai jotain?" nuorukainen murjaisi tajutessaan, ettei punapää ollut ilmeisesti tarkoittanut töksäytystään siten kuin miltä se oli kuulostanut. Ehkä olisi ihan fiksua koettaa hiljalleen hillitä tätä solvauksin kommunikointia, vaikka se voisikin tavan jatkuttua jo melkoisen pitkään olla jokseenkin vaikeaa. Hieman vastahakoisesti mies tajusi kuitenkin haluavansa yrittää, sillä olihan Charlotte kuitenkin sen verran hyvä tyyppi, ettei hän oikeastaan tahtonut tosissaan tätä suututtaa.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 12, 2012, 12:09am

Charlotte ehti jo pelätä pahinta Reliamin kuulostaessa oikeasti harmistuneelta pienen ohikiitävän hetken verran, mutta onneksi hänen sovittelevat eivätkä sittenkään ilmeisesti äärimmäisen huonosti muotoillut sanansa käänsivät toisen suupielet uudelleen ylöspäin. Tyttökin hymähti tyytyväisenä, mutta jäi sitten pohtimaan kaverinsa kysymystä.

"Pöh, se nyt vain on jonkun riitapukarin keksintö varmaan koko sanonta," hän tokaisi olkiaan kohauttaen. "Sanansäilällä saa kyllä hutkia mutta... oikeasti, et usko miten paljon minua pelotti puolestasi tuolla." Punapää heilautti kättään baarin oleskelutilan puolelle ja vaikutti vakavoituvan uudemman kerran. Hän laski katseensa lattiaan mietteliäänä. Hän todella oli ehtinyt pelätä toisen suunnilleen kuolevan siihen paikkaan, eikä sen muisteleminen enää vaaran mentyäkään tuntunut millään tapaa mieluisalta.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 12, 2012, 12:25am

Reliam jatkoi virnuiluaan hymyn nyt kertaalleen kasvoille palattua.
"Jaa, niinpä kyllä varmaan. Tällä hetkellä tuntuisi kuitenkin ihan kivalta uskoa siihen", hän mitään erityistä ajattelematta letkautti kohottaessaan sormensa tökkäämään jälleen kolhiutunutta nenäänsä. Kosketus sattui edelleen kovasti, ehkä jopa enemmän kuin aiemmin adrenaliinin ja turtumuksen alkaessa hälvetä, joten muistot murjotuksi tulemisesta nousivat parahiksi mukavan elävinä mieleen Charloten vetäessä ilmeensä ja puheensa huomattavan vakaviksi.
"Äh, eihän se nyt mitään ollut..." koetti miekkonen torjua, mutta sanansa katosivat loppua kohden mietteliääseen hiljaisuuteen. Hän nimittäin keksi keinon johtaa punapään synkeät ajatukset toisaalle, mutta se vaatisi häneltä itseltään melkoisesti vielä paljon epämiellyttävämpien asioiden käsittelemistä. Ehkä oli kuitenkin jo aika lätistä tästäkin, ja olihan nuorukainen sen jo puolihuolimattomasti aikaisemminkin illan kahakan jälkimainingeissa maininnut. Joten mikäpäs siinä sitten.

"Kuule", Reliam tovin kuluttua kurkkuaan selvittäen siis aloitti, "en ole tainnut tulla kertoneeksi siitä miten meikäläiselle aikanaan kävi, noh, näin." Ei ollut vaikea päätellä mihin partaveikko viittasi, vaikka kätensä heilahtikin vain varsin hätäisesti kohti jalantynkiään.
"Meinaan, että se on vähän hurjempi juttu kuin joku nolo kapakkatappelu. Lystäätkö kuunnella?"

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 12, 2012, 12:48am

Charlotte ehti vajota varsin syvälle omiin mietteisiinsä, joista toverinsa sitten kuitenkin sai tytön kiskaistua pois yllättävän nopeasti. Hän korjasi ryhtiään ja katsoi toista silmiin kummissaan tämän alkaessa puhua. Eipä punapää ollenkaan osannut kuvitella, mitä Reliamilla oli sanottavanaan; hän oli jotenkin alusta asti olettanut, ettei ehkä koskaan kuulisi tätä tarinaa kokonaisuudessaan, vaikka se olikin häntä aina kovasti jollakin tasolla kiinnostanut. Pari kertaa oli nuorukainen asiasta maininnut - viimeksi juuri hetki sitten - ja niiden perusteella oli selvinnyt vain jotain tapahtuneen Zaumlassa. Charlotten oli oikeastaan vaikea vastata toiselle mitään, sillä luvassa oli varmasti ehkä turhankin jännä juttu jo muutenkin itsensä sillä hetkellä tavallista herkemmäksi tuntevalle punapäälle, mutta uteliaisuus vei lopulta voiton. Hän nyökkäsi myöntyvästi.

"No?" tyttö kysäisi lyhyesti ja valmistautui tarinatuokioon asettumalla nojaamaan lähintä seinää vasten.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 12, 2012, 7:36pm

Koska Charlotte ei ainakaan vastustanut luvatun tarinan kuulemista, veti Reliam hieman jännittyneenä henkeä ja nappasi turinatuokioon valmistautuen (varmaan jo aika väljähtyneen, mutta samapa tuo) oluensa viimein hyppysiinsä. Lasia pyöritellen ja sen kuplivaa pintaa tuijotellen alkoi hän sitten puhua.
"Noh, siitä on nyt jo jokunen vuosi aikaa, eikä meikäläisellä ollut silloin vielä mitään pokémoneja tai mitään messissä. Päätettiin yhden silloisen, mmh... Tuttavan kanssa lähteä Zaumlan vuorille patikoimaan ja kiipeilemään ihan sellaisessa lomailuhengessä. Eipä siinä vielä mitään, mutta siellä jossain tuli sitten vastaan sellainen hervoton syöksyhammaspokémon, mamoswine. Me kai tungettiin liian lähelle sen reviiriä tai poikasia tai sitten se oli muuten vaan mielenvikainen, mutta se lähti rynnimään meidän kimppuun, eikä sitä uskoisi kuinka nopea se otus on keskellä lumimyrskyä, ellei ole ollut näkemässä."

Jutun alkaessa käydä jännäksi siemaisi Reliam pari reilua kulausta hipelöimästään lasista ennen jatkamistaan. Loppu kun oli ymmärrettävästi kaikkein ikävin kohta kerrottavaksi.
"Eikä siihen sitten muuta enää tarvittukaan. Yritettiinhän me sitä väistellä ja paeta ja kai hätistellä poiskin, mutta ei siitä ollut mitään iloa. Se vaan heitti meikäläisen hankeen kuin ei mitään ja talloi päälle, eikä siinä oikein naurattanut kun 300 kiloinen karvamammutti hyppii polvien päällä. Onneksi likkakaveri ja sen pokégear selviytyi jutusta vähemmillä naarmuilla, niin että se sai soitettua apua kun se hullu pokémon lopulta kyllästyi." Itseironinen hymy nousi entistä vahvempana miehen huulille, kun hän viimein tarinan päätyttyä käänsi katseensa taas kohti Charlottea.
"Siinäpä se sitten olikin. Sen rinnalla tosiaan ei muutaman kännisen heiluvat nyrkit paljoa hetkauta."

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 12, 2012, 8:43pm

Reliamin esimerkkiä seuraten nappasi Charlottekin oman juomalasinsa näppeihinsä ja otti pienen ensisiemauksen, uppoutuen sitten nuorukaisen tarinaan. Hiljaa vähän väliä nyökkäillen piti tyttö yllä vakavan asiallista ilmettä aina siihen asti että päästiin varsinaiseen asiaan. Hän huomasi purevansa hampaitaan yhteen (toivon mukaan huomaamattomasti) perusilmeen edelleen pitääkseen ja puristavansa lasia käsissään tarpeettoman kovaa - eipä nyt sillä että hänen voimansa koskaan olisivat riittäneet suhteellisen kestävää tekoa olevaa lasia rikkomaan sillä tavoin. Punapään kurkkua kuristi ja lopulta hän joutui laskemaan juomalasinsa pöydälle ja ristimään lievästi tärisevät kätensä vaikuttaakseen mahdollisimman normaalilta. Niin paljon uutta tietoa, ja vaikka Charlotte ei missään nimessä ollut odottanut selviävänsä tarinan kuulemisesta pahoittamatta mieltään, huomasi hän loppua kohden silmäkulmansa kostuneen ja näin ollen painoi katseensa lattiaan aina siihen saakka, että mies päätti kertomuksensa.

"Mmmh," tyttö mutisi hiljaa antaessaan myötätunnon ja jonkinasteisen surun sekaisen katseensa kohdata Reliamin hymyilevät kasvot. Hymy tosin oli kaikkea muuta kuin se huoleton ja kenties ilkikurinenkin, johon Charlotte oli tottunut, mutta se nyt ei ollut mikään yllätys. Toinen oli onnistunut kertomaan koko tarinan hajoamatta siihen paikkaan, mutta tämän koko olemus kieli kuitenkin siitä, että asian käsittely tällä tavoin tuntui kaikkea muuta kuin hyvältä. "Se on... en... siis olen tosi pahoillani," päätyi Charlotte takeltelemaan eksyneenä ja pyyhkäisi silmiään takkinsa (tai no, Reliamin takin) hihaan. Mitä muuta hän olisi voinut sanoa? Ihan samahan se oli, mitä joku satunnainen kaveri sanoi tuollaiseen asiaan. Hän ei voinut mitenkään vaikuttaa siihen tai osata edes arvailla, miltä miehestä oikein mahtoi tuntua. Charlotte tunsi itsensä yhtäkkiä paljon voimattomammaksi kuin hetki sitten tappelua todistaessaan.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 12, 2012, 9:19pm

Kuten ei Reliam, ei Charlottekaan näyttänyt järin ilakoivalta traagisen kertomuksen kuultuaan. Sinänsä seikka lämmitti kokemuksistaan kertoneen nuorukaisen sydäntä, sillä se toi melkoisesti enemmän painoarvoa tytön sanoille, kuin jos tämä olisi heittänyt ne ilmaan kovinkin välinpitämättömin ilmein.
"No olen kieltämättä minäkin, mutta niin... Kiitti", mies siis tokaisi ja huomasi todella olevansa hassulla tavalla kiitollinen siitä, että oli saanut purkaa jutun jollekulle. Charlotte oli nimittäin ensimmäinen, jolle hän muisti onnettomuudestaan vapaaehtoisesti ja näin tarkasti kertoneensa.

Vaan koska ei tahtonut jäädä kuitenkaan vellomaan surullisissa tunnelmissa, palautteli Reliam mieleensä kaikki ne aikoinaan naurettavilta tuntuneet kannustavat fraasit joita hän oli saanut kuulla, mutta jotka nyt asioita pohtiessa alkoivat kummasti näyttää pitäneen sittenkin paikkansa. Eipä olisi vielä pari vuotta sitten moista uskonut. Ehkä kaikella oli siis sittenkin tarkoituksensa, kuten muuan televisiosarjakin kovasti aikoinaan oli väittänyt.
"Vaan hei, jos juttu ei olisi mennyt niin kuin meni, olisin nykyään kai joku macho jalkapalloilija ja ravaisin treenistä toiseen siinä toivossa, että siitä touhusta rupeaisi joskus saamaan rahaakin. En olisi lähtenyt reissaamaan, hankkinut pokémoneja tai tavannut teikäläistäkään. Joten... No, etenkin viimeisimmän missaaminen voisi kyllä harmittaa", yhä jokseenkin valjusti hymyilevä miekkonen muistutti punapäätä ja samalla myös itseään lohduttaakseen.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 12, 2012, 9:57pm

Charlottella ei ollut aavistustakaan, kuinka olisi päässyt kiusallisesta ja kurjasta tilanteesta eteenpäin, mutta onneksi Reliam vaikutti toipuvan huomattavasti häntä nopeammin ja jopa kiitteli häntä aivan puuntakaa. Tyttö kallisti kysyvästi päätään, sillä ei todellakaan uskonut sanoneensa mitään, mistä joku - varsinkaan joku Reliamin kaltainen - ryhtyisi kiittelemään. Tämä kuitenkin käänsi puheenaihetta hieman eri raiteille sen enempiä selittelemättä, mutta eipä sekään punapäätä oikeastaan haitannut. Hän sai vain lisää miettimistä kaiken muun päälle.

"Hmm, niin se kai on," hän totesi pohtivaan sävyyn ja hieman rennompana saattoi nyt jälleen nostaa juomansa pöydältä ja ottaa kulauksen. Lämmennyt mansikkasiideri ei ollut ihan herkkujen herkkua, mutta se oli nyt ihan toisarvoista, sillä tytöllä oli edelleen vaikeuksia käsitellä yhtäkkiä varsin erilaiseksi muuttuneen kaverinsa sanoja. Ensin mokoma kiitteli tyhjästä ja nyt sitten vielä ihan avoimesti ilmaisi olevansa iloinen hänen tapaamisestaan! Seikka sai Charlotten aavistuksen vaivautuneeksi, ja hän oli jo vähällä vastata jotain tavalliseen pistävähköön sävyyn, mutta päätti viime hetkellä toisin.

"Joo, kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu, vai miten se joku sanonta meni? Joka tapauksessa, kyllä minäkin olen ihan iloinen siitä että ollaan tässä nyt, miinus nyt ehkä tuo äskeinen nujakka," hän sai myönnettyä jokseenkin vaivalloisesti. Miksi oli niin paljon helpompaa heittää herjaa kuin sanoa oikeita kohteliaisuuksia? Mutta kun sille tielle kerran lähdettiin... "Ehkäpä minun pitäisi jopa kiittää, ehkä. En varmaan itsekään olisi tässä, tai siis niin kuin pokemonkouluttajana, enää jos ei olisi törmätty silloin puolisen vuotta sitten." Se oli tosiaan totta, omalla kummallisella tavallaan. Reliamin tapaaminen alkumatkan vastoinkäymisten jälkeen oli onnistunut valamaan lisää taistelutahtoa silloiseen, helppoa ja huoletonta elämää kaipaavaan Charlotteen.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 12, 2012, 10:17pm

Ehkä oli todellakin parasta, että Charlotte sai tällä kertaa hillittyä terävän kielensä, sillä kovaa ulkokuortaan raottanut Reliam ei olisi välttämättä ottanut huolimattomasti heitettyä murjaisua vastaan kovin hyvin. Sen sijaan tytön lausuma sanonta mukaili pitkältikin juuri sitä, mitä kaupunkilainen itse oli pohtinut ja sai siten hänen hyväksyntänsä puolelleen.
"Niin, ehkä se kannattaa jättää pois laskuista", hän kuitenkin tappeluun liittyen myönsi, vaikkei erityisen katuvaiselta sentään kuulostanutkaan. Kyllä hän vain tekisi saman tempun uudestaankin, jos mokomat suunsoittajat joskus vielä heidän tielleen samalla mielellä eksyisivät.

Vaan kun Charlotte päätyi kiittämään vastaavasti toveriaan, kohotti Reliam kysyvästi kulmiaan ja jäi kuuntelemaan mistä oli kysymys. Eipä toinen kyllä kovin tarkkaan sanojaan selittänyt, mitä nyt antoi ymmärtää heidän tutustumisensa vaikuttaneen jotenkin positiivisesti likan kouluttajanuraan, mutta ei mies saanut oikein selvää millä tavoin. Mielestään hän ei ollut tehnyt mitään erityistä, kuten ei Charlottekaan tilanteen ollessa äsken toisin päin. Yhtä puupäisiä olivat siis molemmat taas tässäkin asiassa.
"Ai jaa?" sai Reliam siis ensialkuun vain tokaistuksi. Pian hän jätti kuitenkin liiat miettimiset sikseen ja tyytyi hymyilemään jo vähän vähemmän kireästi toverilleen samalla, kun kohotti juomanjämät eteensä.
"Otetaan sitten sille. Kohtalolle ja ystävyydelle ja muulle lässynläälle, eikö?" hän ehdotti.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 12, 2012, 10:45pm

Tytön oli oikeastaan vaikea päättää, olisiko pitänyt selitellä äskeisiä sanomisia tarkemmin. Tavallaan kun nyt kerran oli jutunjuuresta kiinni saanut, hän olisi tahtonut saman tien kertoa, miten paljon jokin niin pieni asia kuin hassu satunnainen tapaaminen oli muuttanut hänen elämäänsä, mutta olihan se toisaalta vähän hölmökin juttu. Oli miten oli, Charlotte ei olisi voinut olla tyytyväisempi nykytilanteeseen. Reissaaminen nyt kumminkin oli huomattavasti palkitsevampaa kuin jotkin pätkätyöt jossain kaupan kassalla todennäköisesti olisivat olleet. Reliam päätti sitä tiedostamatta kuitenkin säästää punapäältä päätöksenteon vaivan siirtyessään jutuissa juomapuolelle.

"Joo, juuri niin! Lässynlää ja siistit tyypit kunniaan!" hän hymähti tyytyväisenä ja kalautti juomalasiaan varovasti yhteen Reliamin lasin kanssa, kitaten sitten siiderinjämät kurkkuunsa. "Toivottavasti edessä on vielä kaikenlaisia seikkailuja moniksi vuosiksi," tyttö vielä lisäsi hymyten laskiessaan lasinsa jälleen käsistään. Oli kaksikko miten erilainen hyvänsä, jotain samaa tuntui silti löytyvän eikä eroistakaan loppupeleissä haittaa ollut. Charlotte huomasikin todella toivovansa saavansa nauttia ystävänsä seurasta vielä monet monituiset kerrat.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 12, 2012, 11:00pm

Charlotte suostui lasien kilistelyyn, joten Reliam kurkotti omaa juomaansa entistä kauemmaksi saadakseen sen kilahtamaan komeasti toverinsa drinkkiä vasten.
"Kippis sille!" hänkin vielä painotti, ennen kuin kulautti parhaat hetkensä nähneet kaljat kurkustaan alas. Eihän mokoma liemi hyvää ollut, mutta olisi ollut synti ja häpeä heittää sitä sentään hukkaan. Lasista ei kuitenkaan ollut niin väliksi, joten oluesta päästyään mies laski kuppinsa lavuaaritasolle ja tuumasi jättävänsä sen siihen. Kyllä baarimikko tai siivooja sen täältä saisi kerättyä talteen.

Vuosia kestävät seikkailut, joista Charlotte seuraavaksi mainitsi, kuulostivat kyllä Reliaminkin korvaan oikein hyvältä ajatukselta. Ei niitä tosin enää juuri tälle päivälle kaivannut, sillä äksöniä oli kertynyt yhdelle vuorokaudelle jo melkoinen määrä.
"Taatusti onkin, jos se meistä riippuu! Vaikka nyt kieltämättä houkuttaisi nukkumaan paineleminenkin jo melkoisesti. Mitä sanot, pitäisikö lähteä menemään, ennen kuin se tarjoilijaheppu oikeasti soittaa poliisit hakemaan meitä täältä vessasta?" kaupunkilainen huomautti ja vilkaisi ovea kuin tarkastaakseen, ettei sieltä sentään ollut ihan vielä sinivuokkoja syöksymässä sisään.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 12, 2012, 11:14pm

Nukkuminen ei Charlottestakaan kuulostanut mitenkään huonolta ajatukselta mahtipontisista seikkailupuheista huolimatta. Olihan tässä jo koettu tälle päivälle niin paljon kaikkea, että sen prosessoimiseen tarvittaisiin varmasti useammatkin yöunet. Toisen toteamukseen poliisivaarasta tyttö päätyi tirskahtamaan huvittuneena, vaikka todellisuudessa ei tosiaankaan olisi kaivannut enää yhtään lisää säheltämistä. Hän oli oikeastaan onnistunut kokonaan kadottamaan ajantajunsa - kuinka kauan he oikein olivat vessassa aikaa viettäneet?

"Nojoo, ehkä pitäisi. Ties mitä hämärää se luulee meidän täällä duunailevan," punapää naurahti huvittuneena, mutta paitsi väsymyksen myös huolenpoikasen takia rauhoittui eikä jatkanut juttua sen enempää. "Onko jo parempi olo? Sattuuko nenään vielä? Tai muualle?" hän uteli ja jäi tarkkailemaan toisen kasvoja jälleen tarkemmin. Vielä siistittynäkin oli Reliam-parka nimittäin aikamoisen kurja näky.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 12, 2012, 11:34pm

Myös Reliam naurahti kuivakasti ajatukselle siitä, mitä baarimikkoparka mahtoi uskoa heidän jämähtäneen vessan suojiin tekemään. Mokoma tuskin uskaltaisi tulla tarkistamaan asiaa ihan helposti.
"No tuota, sattuu, mutta eiköhän se tästä muutaman päivän sisällä helpota. Siitä tulee kyllä hauskaa, jos tosiaan huomenna meinaan päivänvalossa jollekin lääkärille etsiytyä. Meinaan, että täkäläisiltä varmaan liikenee epäileväinen katse poikineen tälle pärställe", mies totesi vilkaistuaan mustunutta silmäänsä vielä kertaalleen peilistä. Jättäen varsin nopeasti kuvajaisen taakseen käännähti nuorukainen kuitenkin ympäri, rullasi itsensä pesutilan ovelle ja raotti sitä tietyllä varovaisuudella nähdäkseen, mitä heillä oli vastassa.

Jos jompikumpi kaksikosta oli odottanut näkevänsä jotakin erityistä, sai hän pettyä varsin karvaasti. Asiakaskunta oli nimittäin suurelta osin vaihtunut illan mittaan, eikä tappelua tapittaneita ollut enää montaakaan jäljellä. Näistäkään kukaan ei kiinnittänyt sen suuremmalti huomiota vessan suunnalle; ainoastaan baarimikko kohotti vakavana katseensa sen merkiksi, ettei hän ollut kyllä riitapukareita unohtanut.
"Mennään vaan", tilanteen rauhalliseksi havainnut Reliam huikkasi, ennen kuin siirtyi pois ovensuusta tehdäkseen Charlotelle tilaa. Kelloa ei ollut kuppilassa nähtävillä, mutta ikkunoista häämöttävän pimeys kieli parivaljakon viettäneen puljussa hyvän tovin pidempään, kuin oli ollut aikomus.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 12, 2012, 11:53pm

"Parempi silti mennä jo huomenna eikä vitkutella asian kanssa enempää," Charlotte tokaisi vaativasti ennen kuin parivaljakko ryhtyi hiljakseen valumaan pois vessasta. Oli todellakin hyvä, että porukka oli ehtinyt vaihtua eikä heihin kiinnitetty mitenkään häiritsevän paljon huomiota. Baarimikko taisi olla ainoa, joka heitä oikeasti mulkoili, eikä nyt kai aivan syyttäkään. Tyttö lähti seuraamaan Reliamia ulko-ovelle, jolta vielä huikkasi tiskin takana hääräävälle miehelle.

"Anteeksi, ja kiitti." Hän kohotti vielä kätensä pienimuotoiseen vilkutukseen ennen kuin poistui viileään ulkoilmaan. Enää ei satanut ja taivaskin oli yllättävän pilvetön, mutta siitä huolimatta tuntui sää jokseenkin kolealta. Vaikka punapäällä olikin yhä Reliamin takki yllään, sai hän silti taas kietaista kätensä ympärilleen estääkseen itseään hytisemästä kovin pahasti. Samalla hän vilkuili ympärilleen kuin peläten aiempien tappelupukarien hyökkäävän esiin jostain nurkan takaa. Ehkäpä se oli epätodennäköistä, mutta pimeällä tuollaisia asioita nyt jotenkin mietti enemmän kuin päivisin.

"Huh, tuntuu kyllä mukavalta olla taas ulkona," Charlotte kuitenkin päätyi toteamaan, sillä tekihän raitis ulkoilma ihan hyvääkin.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 13, 2012, 12:08am

Baarimikko murahti jotain etäisen myöntävää nähdessään kaksikon viimein poistuvan pahoittelujen kera. Tai no, Reliam ei kyllä pyydellyt anteeksi yhtään mistään, mutta Charloten kohteliaisuus riitti paikkaamaan miehen ylpeyden tässä asiassa.

Ulkoilmaan pääsy oli totta tosiaan kuin kaksiteräinen miekka, sillä henkäistyään syvään henkeä sai Reliam toverinsa tavoin havaita, että mukavan raitis ilma oli myös epämiellyttävän kylmää. Sille ei kuitenkaan juuri nyt voinut mitään, joten turha oli ryhtyä valittamaan.
"Kieltämättä. Saa tulla melkoinen hätätila, ennen kuin menen tuohon paikkaan uudemman kerran", nuorukainen myönsi käsiään yhteen hieroen ja katsahtaen jokseenkin kaipaavasti lainareissulle jäänyttä takkiaan.
"Vaan ehtipä tulla kyllä pimeä. Voisi varmaan olla hyvä idea ottaa joku pokémon kävelykaveriksi, kun ei meilläkään ole matkaa nyt oikein millään samalle suunnalle. Meinaan vaan, että mistäpä tietää missä ne öykkärit tällä kertaa väijyvät", myös Reliam päätteli. Hänen ei olisi oikein tehnyt mieli päästää Charlottea käppäilemään yksistään majapaikkaansa, pokémonseuraa tai ei, mutta omaan makuupussiin kääriytymisen houkutus oli liian suuri, jotta mies olisi kuitenkaan tarjoutunut vapaaehtoisesti saattajaksi.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 13, 2012, 12:24am

Mitä äskeiseen baariin tuli, Charlotte ei olisi voinut olla enemmän samaa mieltä Reliamin kanssa. Mikäli hän toistamiseen seikkailisi Ceiwoodin suunnallta - mitä hän ei kyllä ihan heti ollut tämän kokemuksen jälkeen tekemässä muutenkaan - ei hän ainakaan tuohon kuppilaan astuisi jalallakaan. Siistimpiäkin paikkoja varmaan löytyi jos jaksoi hakea.

"Voi hitsi," punapää puhahti harmissaan tajutessaan synttäri-iltansa olevan jo ihan lopuillaan. Eipä sillä, kyllähän häntäkin väsytti jo, mutta kun tapaamiset miehen kanssa olivat niin mahdottoman harvassa, että hän olisi mielellään ottanut tästäkin kaiken irti. Yksi juttu hänen mielessään oli kuitenkin käynyt jo aiemmin. "Hei mutta, mitä jos vien sinut sinne leirintäalueelle? Tai siis kun en voisi nukkua yötäni rauhassa jos päästän sinut tuossa kunnossa taittamaan tuollaisen matkan yksin!" hän ehdotti ja toden totta toivoi, ettei kuulostanut vallan epätoivoiselta ja seurankipeältä typerykseltä. Olihan hän oikeastikin huolissaan toisesta. Kyllähän hän nyt itse vielä jaksaisi vähän reippailla, ehkäpä siinä jopa lämpeäisi hieman. Siitäpä tyttö muistikin, että oli kenties jo aika palauttaa lainattu vaatekappale, ja niin hän ryhtyikin riisumaan takkia päältään.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 13, 2012, 12:48am

Reliam ymmärsi paremmin kuin hyvin Charloten äänestä kuultavan harmin tämän tajutessa heidän teidensä olevan pian eroamassa, sillä eipä miekkonen itsekään olisi mieluusti hölmön kaverinsa seurasta lähtenyt. Toisaalta hyvä kuitenkin näin, sillä aamuun mennessä nuorukainen uskoi olevansa melkoisen ärtynyt vammojensa aiheuttamasta kivusta, tulevasta lääkärireissusta sun muusta, joten kaikkien kannalta oli parasta jättää hänet siinä vaiheessa oman onnensa nojaan.
"Ai että antaisin tytön tulla saattamaan meikäläistä?" partaveikko puolestaan tokaisi kerrassaan epäuskoisena punapään uusimman idean kuultuaan.
"Johonkin tässä maailmassa sentään pitää raja vetää! Eikä, kyllä Saramu pitää turhan uteliaat tuttavuudet loitolla", hän hyväntahtoisesti naurahtaen vastasi ja kääntyi kaivelemaan reppuaan. Pian mainitun scizorin pallo jo olikin miehen hyppysissä, eikä aikaakaan kun punakuorinen hyönteinen materialisoitui sen sisuksista kouluttajien vierelle. Pokémon oli jo saanut ottelun jäljiltä sen verran lepoa, ettei se näyttänyt puoleksikaan niin väsyneeltä tai resuiselta kuin omistajansa.

Päästettyään Saramun ulos kääntyi Reliam takaisin Charloten puoleen parahiksi nähdäkseen, kuinka tämä riisui tummanharmaata takkia yltään. Kieltämättä oli vähän epäkohteliasta periä vaate tässä vaiheessa takaisin, mutta mies tiesi kuitenkin tarvitsevansa sitä itse teltassaan enemmän, kuin punapää mukavassa majatalossaan. Niinpä hän ojensi kätensä ottaakseen takkinsa vastaan toiselta.
"No niin, eipä tässä kai sitten muuta kuin hyvät yöt ja sitä rataa. Toivottavasti satuttaisiin törmäämään seuraavaksi vähän pienemmällä aikavälillä ja vähäisemmillä jännitystekijöillä", hän samalla hyvästeli.

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 13, 2012, 1:16am

Charlotte käänsi nolostuneena katseensa muualle miehen tyrmätessä hänen ehdotuksensa siihen paikkaan. No, ehkä se oli ollut huono idea alun perinkin, sillä leirintäalueelle kuitenkin taisi olla reilusti matkaa eikä tytöllä tosiaan ollut omasta takaa edes pitkähihaista paitaa mukanaan. Puhumattakaan nyt sitten siitä, että hän olisi saattanut väsyksissään hyytyä paluumatkalla. Mutta ei se silti tarkoittanut etteikö seikka olisi voinut häntä harmittaa! Hieman poissaolevasti hän ojensi takin oikealle omistajalleen ja vilkaisi ohimennen Saramuakin. Menisi kyllä pikkuinen tovi tottua otuksen uuteen ulkomuotoon, pimeässä otus näytti entistäkin hurjemmalta.

"Se on kyllä mukava takki," tyttö sanahti peitelläkseen pettymystään. "Mutta ihan tosi, pidä huoli itsestäsi. Kaiken tämän jälkeen en halua nähdä sinua seuraavan kerran tyyliin hautajaisissasi." Vaikka Charlotten äänensävy olikin jälleen muuttunut varsin pisteliääksi, oli siitä aistittavissa reilu määrä ihan aitoa huoltakin. Jälkimmäistä vaikutelmaa vahvistaakseen laski punapää toisen kämmenensä miehen olalle ja katsoi tätä silmiin hyväntahtoisesti hymyillen. "Pärjäile. Toivottavasti nähdään pian taas."

// Miksi tämän jälkeen tuntuu jotenkin pahalta kun kaksikon seuraavaan tapaamiseen on pisin aika mitä tähän mennessä on tapaamisten välillä ollut. x'D //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by hitodama on Dec 13, 2012, 1:39am

Reliam ei suoraan sanottuna jaksanut enää harmistua hirveämmin siitä, että Charlotte näytti jokseenkin pettyneeltä kaupunkilaisen torjuessa tämän muodostaman hurjaakin hurjemman vartiosaattueen. Pikemminkin hän vain toivoi entistä kovemmin, että Bron olisi jo ehtinyt kehittyä ja kykenisi lennättämään molemmat kouluttajat tuosta vain majapaikkoihinsa nukkumaan!
"Joo, jätetään hautajaiset väliin", mies myönteli väsyneesti ja otti tarjotun takin vastaan. Hän jäi toviksi tuijottamaan sitä ja miettimään laittaisiko vaatekappaleen päälle heti vai hetken päästä, kunnes ajatuksensa keskeytyivät Charloten laskiessa kätensä hänen olalleen. Reliam katsahti ylös ja kohtasi punapään aidosti ystävällisen katseen, mikä riitti pyyhkimään hetkellisen hämmästyksen sivummalle ja saamaan miehen virnistämään niin leveästi, että kärsineeseen suupieleen sattui.
"Samoin. Muista muuten ripustaa se valokuva sänkysi yläpuolelle, ettet unohda miltä näytän ilman mustunutta silmää", partaveikko naurahti ja viittasi sanoillaan tietysti lahjaan, jonka hän aikaisemmin päivällä oli toiselle antanut.

Jottei lähtö pitkittyisi enää tämän tunteikkaammaksi, käänsi Reliam viimein pyörätuolinsa ympäri ja ryhtyi rullailemaan sitä kohti leirintäalueelle johtavaa tietä.
"Tulepa sitten, ötökkä", hän tokaisi Saramulle, joka siritti matalasti hyvästiksi Charlotelle ja lähti sitten isäntänsä perään. Ennen pitkää parivaljakko katosi puukaupungin uinuvan maiseman sekaan.

// Joo haha, on se elämä julmaa. X3 Mutta kiitos taasen peliseurasta, pian nähdään seuraavan skenen merkeissä! //

Re: Hauskat asiat ovat hauskoja
Post by roll on Dec 13, 2012, 2:50am

Äkkiäkös Charlottekin unohti harmittelunsa miehen vastatessa hänen pieneen eleeseensä tälle tavalliseen tapaan virnuillen. Oli toisen naamataulu murjottu millaiseksi vain, oli tuo hymy aina tunnistettavissa ja juuri siitä hän ystävänsä aina muisti ja muistaisi jatkossakin. Reliamin mainitessa punapään jo väliaikaisesti unohtaman valokuvan, leveni tytönkin hymy varsin hassuksi virneeksi.

"Eeeiköhän sille aina jotain käyttöä löydy," hän vakuutteli nostaessaan kätösensä pois toisen olalta ja vieden sen olkalaukulleen. Pikaisesti hän tarkisti lahjan olevan vielä tallessa, ja olihan se. Samalla hän otti esiin Aalan pokepallon, joskaan ei aivan vielä päästänyt kasvattiaan ulos. Reliam ja Saramu lähtivät etenemään kohti omaa määränpäätään lyhyiden hyvästien jälkeen, ja Charlotte päätyi vilkuttamaan näille hyvän tovin.

"Heippa hei, Rellu, Saramu," hän hihkaisi loittonevan kaksikon perään ja kääntyi sitten kannoillaan. Motelli kun valitettavasti oli aivan päinvastaisella suunnalla. Seuraavaksi pääsi terrieri ulos pallostaan ja sai kouluttajaltaan ohjeistuksen toimia henkivartijana. Piski tuntui ottavan tehtävänsä aika rennosti ja lähti tytön vierellä jolkottelemaan hiljakseen kohti majapaikkaa. Ei osannut herdier aavistaakaan, mitä kaikkea kouluttajansa päässä liikkui koko matkan ajan, vaikka toki se aisti jonkin olevan eri tavoin kuin ennen.

Aalan kanssa lyhyttä matkaa taittaessaan ryhtyi Charlotte kertaamaan päivää mielessään. Miten paljon olikaan ehtinyt yhden illan aikana sattua ja tapahtua! Selvästi liian vähälle käsittelylle aiemmin oli jäänyt Reliamin hurja juttu menneisyydestään, jota tyttö huomasi pohtivansa varsin ankarasti ja monelta kantilta. Jollakin hassulla tasolla hän oli ehkä jopa hyvillään toisen kerrottua tarinansa juuri hänelle - ehkä se oli kuin jokin luottamuksenosoitus! Ei siinä kuitenkaan kaikki. Eräs mitättömältä vaikuttanut seikka oli nimittäin jäänyt vaivaamaan häntä, vaikka se siinä varsinaisessa tilanteessa olikin hukkunut itse pääasian alle toisarvoisena; oliko Reliamilla tyttöystävä? Nuorukainen oli toki aloittanut jutun kertomalla jostain tuttavastaan, mutta tämä oli sitten tarinan edetessä muuttunutkin "likkakaveriksi". Charlotte ei oikeastaan tajunnut, miksi asia nyt yhtäkkiä vaivasi häntä niin kauheasti - eihän se oikeastaan kuulunut hänelle ollenkaan. Silti, kyllä hän vain toivoi että mies olisi kertonut moisesta jo aiemmin, jos asia kerran oli näin. Vaikka eihän sen tarvinnut vaikuttaa kaksikon ystävyyteen? Eihän?

Huomatessaan mielensä synkkenevän jostain noinkin turhasta, pudisti tyttö lopulta päätään turhautuneena ja sai kysyvän katseen vierellään tassuttavalta kasvatiltaan. Hän päätti koettaa miettiä päivän parempia puolia kaiken hämmentävän sijaan - olivathan nämä kieltämättä olleet hänen tähänastisen elämänsä vauhdikkaimmat synttärit!

// Huh tulipa lätistyä enkä jaksa oikolukea koska zzzh, tarkistan huomenna derptypojen ja muiden varalta! Muttaaah, minäkin kiitän laatuseurasta, kuten aina! *u* Meni peli jälleen odottamattomiin suuntiin eikä voisi olla hienompaa, hih. <3 Lisää hupailua sitten joulun merkeissä! //