Sanguinaria Mirada - RPGs

Yhteiset alueet » Kalliot » Pienen lauman ensiaskeleet. 

Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by tintti on Mar 18, 2012, 12:50

Ahdistus oli vallanut erään punaturkkisen sydämen. Tuosta tuntui että koko Ederan koirasusien ja koirien katse oli nyt hänessä. Aivan kuin hänen täytyisi nyt sijoittaa jokainen entinen Ederalainen kaikkiin laumoihin. Okei, Takim oli ollut johtoasemassa kapinassa, mutta että hänen täytyisi tehdä kaikki, ei hän ollut mikään johtaja. Okei, kyllä Takim osasi mielestään johtaa ja oli muutenkin reilu kaveri, mutta tällainen paine oli liikaa.

Kaiken sen paineen alla koirasusi oli kuitenkin saanut idean. He voisivat perustaa oman lauman! Ilmeisesti idea oli saanut hieman tuulta purteisiin ja painostuksen myötä Takim oli kehittänyt toimintasuunnitelman. He valtaisivat itselleen laiturit ja kalliot, mutta sitten tulisikin ongelma: eihän täällä ollut ruokaa. Onneksi koirasusi muisti, että oli kuullut jostakin kallioilla elämään tottuneesta Miradasta. Tuo narttu oli kuulemma oikein vahvakin vielä. Olisi siis kysyttävä neuvoa joltakin, joka oli tottunut asumaan täällä.

Niinpä punaturkki jätti pienen porukkansa kallion juurelle ja lähti kipuamaan kalliota ylemmäs. Toivottavasti Mirada löytyisi, tuon kotiluolalle oli kyllä turha mennä, sillä muuten saisi vain hampaat niskaansa, kuulemma. Kuitenkin oli paras mennä lähelle kotiluolaa kärkkymään, jos vaikka Mirada palaisi kotiin tai lähtisi kotoa.

Re: Pienen lauman ensiaskeleet
Post by hitodama on Mar 23, 2012, 0:46

Ihan kuin entisten ederalaisten katseissa ei olisi ollut jo kylliksi, seurasi myös eräs jäätävänsininen silmäpari Takimin menoa - tai oikeastaan silmien haltijan näkökulmasta katsottuna tuloa, sillä koirasusi oli kulkemassa häntä kohden. Kyseessä oli Sanguinaria Mirada, taistelukoira, jota kapinajoukon johtaja oli saapunut kuulopuheiden johdattamana etsimään. Arpikasvoinen narttu toden totta tunsi tämän kallioisen maaston kuin omat tassunsa, ja osasi näin ollen myös pysytellä niin hyvin piilossa, ettei läsnäolostaan ainakaan toistaiseksi tihkunut tietoa muukalaisen aisteille. Raitaturkki makasi liikkumattomana erään kallionkielekkeen reunalla, vedenpuutteesta oranssiseksi kellastuneen pensaikon vierellä, ja mietti. Miksi tuo punasävytteinen koirasusi liikkui näillä main, ja oliko hänen syytä reagoida asiaan jotenkin? Olisiko kanssakäymisen aloittamisessa mitään mieltä?

Asia kuitenkin ratkaisi itse itsensä, kun vieraan askelet näyttivät johdattavan tätä yhä vain lähemmäksi Miradan olinpaikkaa. Jos koira olisi vain jatkanut makailemistaan, olisi toinen lopulta ainakin haistamalla havainnut hänen läsnäolonsa, jolloin varjoissa pysytteleminen olisi menettänyt merkityksensä. Niinpä narttu nousi hitaan venyttelevin liikkein seisaalleen ja päätti viis veisata siitä, että jykevä tulokas oli häntä kookkaampi ja nuorempi, sillä tarpeen niin vaatiessa hän uskoi kääntävänsä jopa kyseiset seikat toista vastaan. Riitaa ei taistelija kuitenkaan ollut aikeissa haastaa, ei ainakaan ellei toinen antaisi hänelle siihen syytä.
"Kuljet ouutoja polkuja, muukalaiinen. Näiilä main näkyy harvoin vieraita", koira aloitti kantavalla, vierasperäisen korostuksen sävyttämällä äänellään ja porasi tuiman katseensa vielä jonkin verran häntä alempana olevilla kallioilla kulkevaan koiraeläimeen.

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by tintti on Mar 23, 2012, 11:28

Takim pysähtyi. Tuosta ilmeisesti huhujen mukaan pääsi Miradan kotiluolalle. Oli turha mennä lähemmäksi, sillä edelleenkin huhujen mukaan tuo koira ei pitänyt luolalleen tunkeutumisesta. Muutenkin Takim oli saanut Miradasta äkäisen vaikutelman, aivankuin tuon seurassa täytyisi lakkaamatta olla varuillaan ja miettiä mitä sanoi.
Samassa tuoksu lehahti värisevään kirsuun, tuliko Mirada luokse näin helposti? Ja pian punaturkkinen näkyikin. Takim päätti kulkea lähemmäksi, jotta he olisivat samalla tasolla. Miradan porautuvasta katseesta koirasusi ei välittänyt, tai no ei hänollut vielä edes täysin varma, oliko tuossa edessä Mirada vai ei.
"Kuljen outoja polkuja, koska etsin Sanguinaria Miradaa, ja jos minulle on kerrottu oikein, se taidat olla sinä."
Punaturkkinen sanoi aavistuksen epävarmana, sillä hän ei tiennyt, miten tässä nyt pitäisi toimia. Mennä suoraan asiaan vai miten?
"Mutta tosiaan. Olen Takim. Joitakin päiviä sitten Ederasta erotettu, joten laumaton."

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by hitodama on Mar 25, 2012, 23:17

Mirada seurasi tarkoin muukalaisen reaktioita tämän havaitessa hänen läsnäolonsa, mutta hänen yllätyksekseen koirasusi ei vaikuttanut sanottavasti yllättyvän seuralaisensa äkillisestä ilmestymisestä. Pitkään ei raitaturkin ollut asialla kuitenkaan tarpeen päätään vaivata, sillä tulokas kävi ihailtavan suorasukaisesti asiaan ja paljasti etsineensä nimenomaan ikääntyvää taistelukoiraa. Uutinen sai arpikasvon höristämään kiinnostuneena korviaan, mutta Ederan tullessa mukaan keskusteluun hänen ilmeensä myös koveni.
"Vaie niin", narttu tokaisi synkästi, ikään kuin syyttävään sävyyn. Äänestä oli helppo päätellä, mitä mieltä hän oli naapurissaan asuvasta susilaumasta.
"Mite ederalaiinen, entinen taie nykyinen, mahta mineltä tällä kerta haluta, hmm? Oletko tullut hakeman päätäni sen lauuman villipetojen lepyttämiseksi? Mikäli näine on, ei sineltä aiinakan kunnianhimoa ole puuttuman, puooliverinen." Taistelukoiralla ei totta vieköön ollut Ederasta järin positiivisia kokemuksia, eikä toisaalta ollut myöskään Ederalla hänestä. Andriaanalla viettämiensä vuosien aikana Mirada oli niin tunkeutunut lauman kirjastoon, varastanut tuhottoman määrän kalustusta kylästä, liki kuristanut erään vartiokaartilaisen hengiltä (samaisen kaartilaisen, joka tosin sittemmin oli ylennyt kaartin johtoon ja ryhtynyt laumapetturiksi) kartanon pihalla ja tullut viimeisimpänä erään ederalaissuden pahoinpitelemäksi ja hyväksikäyttämäksi. Näin ollen hänellä oli mielestään täysi oikeus katsella edessään nyt seisovaa koirasutta varoittavasti kuonoaan pitkin ja miettiä, työntäisikö tuon alas kallioilta heti vai hetken kuluttua.

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by tintti on Mar 25, 2012, 23:37

Oli selvää, että Mirada vihasi Ederaa, ehkä enemmän kuin Takim itse nyt. Se oli hyvä, ehkä toinen ymmärtäisi heitä kaikkia ja olisi valmis auttamaan, tai vähintään antamaan luvan jäädä kallioille.
"Minä en sitä laumaa lepyttele. Toivottavasti ei kukaan muukaan. Edera on yksi suuri paise Andriaanan selässä."
Takim sanoi halveksien, eikä edes välittänyt siitä, että toinen sanoi häntä puoliveriseksi. Se ei ollut yhtä loukkaavaa, kuin esimerkiksi rakki.
Jotta Mirada ymmärtäisi, ettei Takim ollut tullut riitaa haastamaan, koirasusi piti häntänsä alhana, eleensä hitaina ja katseensa tavallisena. Oli turha edes katsoa toista pistävästi tai vaativasti, nyt piti olla se diplomaatikko, mikä Takimin olisi kannattanut olla kartanolla.
"Meidät erotettiin Ederasta, sillä olemme koiranverisiä. Kaikki koirat ja koirasudet lensivät pihalle siksi, että halusimme tasa-arvoa. Johto ei tätä hyväksynyt vaan alisti meitä lisää ja heitti pihalle koko laumasta."
Punaturkkinen valoitti tilannetta.
"En halua sinulta mitään, mitä sinä et halua antaa. Asiani koskee nimittäin heitä, jotka tuolla kallion juurella ovat. Suurin osa ei halua liittyä muihin laumoihin, osa ei täytä kriteerejä. Joten olen pohtinut sitä, että me perustaisimme oman lauman, jonne yksikään Ederalainen susi ei ole tervetullut. Tätä menoa yksikään susi ei ole tervetullut."
Koirasusi huokaisi ja nuolaisi huuliaan, Mirada ei välttämättä tykkäisi tästä.
"Alueita ei ole kuin kalliot ja laiturit. Sinä olet kuulemani mukaan asunut aina kallioilla ja osaat täällä asua. Me emme osaa ja me kaipaisimme apua kokeneelta eräkävijältä."

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by hitodama on Mar 26, 2012, 16:28

Miradan ilme ei lientynyt, kun Takim väitti hänen olleen väärässä olettamuksineen, mutta ainakin raitaturkki pysyi vaiti ja oli halukas kuulemaan lisää. Hän ei sulkenut suin päin pois sitä vaihtoehtoa, että koirasusi saattoi toki lasketella pajunköyttä minkä kerkesi, mutta kieltämättä se alkoi jutun yhä edetessä vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä. Mikäli ainakin alkuasetelma piti paikkansa ja naaras oli todella saanut joidenkin muiden kanssa lähtöpakit Ederasta lajinsa takia - mikä sinänsä vaikutti ihan mahdolliselta - tällä tuskin olisi ollut syytä tuhlata henkeään selostamalla taistelukoiralle tapahtumia noin tarkasti, ellei jutussa olisi ollut mitään perää. Taistelua halajava kun olisi luultavasti jo tehnyt jonkin eleen kahakan aloittamiseksi, etenkin jos todella tunsi Miradan maineelta ja osasi siten olettaa, että häntä olisi vallan turha yrittää puhua varomattomaksi.

"Oletaen, etä tarinasi olisi tosi", koira Takimin viimein vaiettua tokaisi hitaasti ja kallisti arvioivasti päätään, "aiikoiisit siis järkytää Andriaanan tasapaiinoa tekemällä sen, mite saaren alkuperäiisten koiraeläinten jälkeen eii ole yritänyt kuine yksi henkilö: Ederan, liki kaiikien muiiden laumojen vihaaman jouukon röyhkeä perustaja." Lauseen tarkoitus oli vain niputtaa kaikki puolisuden sanelema tiiviiseen pakettiin ja antaa Miradalle tovi aikaa järjestellä omia ajatuksiaan, jotka saivatkin nopeasti varsin kiintoisan muodon ja patistivat häntä jatkamaan.
"Vaiika saisit mineltä kaiiken mahdollisen tieedon tässä karussa maastossa - josa sivumennen sanoen ein todelakan ole asunut koko ikääni, muta tarpeeksi pitkän kuiitenkin - selviämisestä, se kaiiki on merkityksetöntä jos aiinoa motiivi lauuman perustamiselle on halu asutta nämä maat ja pysyä yhdesä. Eii, se ei todelakaan riitä, ei tässä maailmasa, jossa koira syö koiiraa, kuten ihmiset asian niine osuvasti ilmaiisisivat. Onko kenelläkän oletetusta jouukostasi kokemusta johtamisesta, taistelun organisoiimisesta, puoolustuksen järjestämisestä? Taie halua oppia miten näiistä? Entä kykyä joko solmia suhteiita toiisin laumoihin taie voiima murskata ne allen, hmm? Edera nimitäiin eii katsele sivusta, kun viholisikseen tunnustetut kokoavat rivinsä heiidän rajansa tälle puoolen. He ovat susia ja heiitä on paljon. Takim, todenäköiisesti he tappavat teiidät kaiiki ja sylkevät hauudoillene harmisaan siitä, eteiivät tehneet site jo karkotamisen yhteyydesä." Koko tämän pitkän, jäätävän totuudenmakuiseen sävyyn lausutun murskapuheen tarkoitus oli lietsoa Takimissa aikaan jonkinlainen reaktio, jonka perusteella Mirada toivoi voivansa päätellä kuinka tosissaan toinen oli. Häntä nimittäin suoraan sanottuna kiinnosti koirasuden hullu suunnitelma uudesta laumasta, mutta jos tuliturkki luikkisikin häntä koipien välissä pakoon jo tässä vaiheessa, olisi juttu parempi unohtaa ennen kuin se oikeasti alkaisikaan.

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by tintti on Mar 26, 2012, 20:57

Kaiken sen puheensa lomassa yritti punaturkkinen tarkkailla Miradaa. Toinen oli kuin seesteinen järvi, josta ei voinut lukea, mitä pinnan alla tapahtui. Narttu oli tasaisen vihamielisen näköinen, huhupuheiden mukaan tuo narttu ei koskaan nauranut. Mutta se nyt tiedettiin, ettei kaikki huhut pitäneet paikkansa.

Mirada avasi suunsa ja sanoi Takimia valehtelijaksi. Nartun silmissä leimahti ja tuo nosti katseensa toisen katseeseen suoraan. Hän ei valehdellut, mutta sitä oli turha inttää, alhana oli iso porukka todistamassa.
"Juuri niin."
Takim tulisi olemaan juuri niin röyhkeä, kuin Ederan perustaja aikoinaan, ellei röyhkeämpikin. Motiivi lauman perustamiselle. Ei Takimilla ollut sellaista. Oli siis parempi jättää se kysymys omaan arvoonsa.
"Porukassamme on osa entisiä vartiokaartilaisia, he ainakin osaavat puolustaa meitä Ederalta. Jokainen meistä on valmis taistelemaan viimeiseen mieheen asti, kunhan Edera ei enää nöyryytä meitä. Enkä minäkään ole mikään maailman kokemattomin taistelija. Ja meitä koirasusia ja koiria on paljon. Me pysymme yhdessä, sillä ei meillä muutakaan ole."
Takimin silmissä näkyi taistelutahtoa, ne oikein kipunoivat. Häntä heilahteli äkäisenä edestakaisin, jos narttu olisi hevonen, tuo kuopisi maata. Oli selvää, että Takim kyllä pystyisi johtamaan laumaa ja tartuttamaan tarmonsa laumalaisiinsa, mutta kuten Mirada sanoi; Edera ei antaisi heille mahdollisuutta nousta jaloilleen.
"Moni täällä vihaa Ederaa. Joten on aika helppoa huudella vihaavansa Ederaa myös ja pyytää lupaa tulla saalistamaan toisten maille. Jos se ei onnistu, en pelkää tappaa. Ensin rauhalla, sitten sodalla. Minä olen valmis tähän kaikkeen."
Koirasusi hengähti.
"Joten.. Annatko sinä meille luvan jäädä tänne kallioille."
Silmissä oli pieni uhkaus, että jos lupaa ei heruisi, voisi Takim hyvinkin ottaa luvan väkisin. Kuitenkin sudenpuolikas hillitsi itseään sen verran, että olisi selvää, ettei toinen mielellään väkisin Miradan alueita kaappaisi.

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by hitodama on Apr 3, 2012, 15:36

Mirada käytti kaiken keskittymiskykynsä imeäkseen tietoa Takimista, joka julisti sielunsa pohjasta olevansa valmis vaikka kuolemaan Ederan vastustamisen nimissä. Enää ei taistelija katsonut asiakseen epäillä mokomaa, ja vaikkei kaikki toisen kertoma häntä sanottavasti miellyttänytkään - entisen vartiokaartilaiset olivat esimerkiksi kaksiteräinen miekka, joka voisi aivan hyvin osoittautua kykenemättömäksi taistelemaan entisiä työtovereitaan vastaan - alkoivat punaturkin suupielet kääntyä hiljakseen pirulliseen, toispuoleiseen virneeseen, joka näytti kasvoja halkovien arpien takia omalla tapaansa varsin kammottavalta.
"Sisua sineltä ei aiinakan puutu, eikä site aiiemin maiinitsemaani kunnianhimoakaan", raitaturkki tuhahti Takimin vaietua ja käänsi ensimmäistä kertaa keskustelun aikana katsensa kokonaan pois toisesta, kohti kaukana häämöttävää taivaanrantaa. Hän puntaroi saamiaan tietoja, niin sanallisia kuin sanomattomiakin, mielessään niin kauan, että oli viimein varma päätöksestään. Eipä hänellä mitään hävittävääkään ollut, joten mikäs siinä - heitetään kerralla koko elämä uusille urille!
"Hyve on. Vaan mikäli todela tahdote tieetoni, tahdote kotiseuutuni, saate mukana myös minet itseni. Suhteeni Ederaan on jo valmiiksi oiikein oivalinen niiden kapisten hukkien viholiseksi ryhtymiselle, olen nähnyt maailmaa enemän kuine luultavasti koko jouukkosi yhteensä, taiistellut lukemattomissa taisteluiisa niine itseni kuine useiiden eri herrojen vuooksi, joten sanoiisin teiidän hyötyvän kauupasta mittaamattoman paljon." Puhellessaan Mirada käänsi hitaasti jääsilmänsä jälleen kohti Takimia, mutta katseen tutkiva sävy loisti nyt poissaolollaan. Narttu uskoi tietävänsä jo kaiken tietämisen arvoisen, joten kasvoiltaan hehkui tällä kertaa silkka haastavuus. Kuka tahansa taistelukoiraa katsonut olisi kyennyt sanomaan mitä hän tällä hetkellä ajatteli: uskallatko tarttua tarjoukseen, puoliverinen ederalaishylkiö?
"Vaan kauuppa tämä kaiikeasta huolimatta on, joten kuule tämä: mikäli tahdot itsesi ja toveriesi elävän huoomiseen huoomisen jälkeen tässä Ederan karussa kupeessa, otate minet johtajaksenne. Mine jaan kaiiken tietoni ja taiitoni kanssane, ja te kunnioiitate mineä ylempiarvoiisenanne."

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by tintti on Apr 4, 2012, 12:57

Vaikka Miradan kasvoille hitaasti ilmestyvä pirullinen hymy oli kammottava, tuijotti Takim toista silmiin herkeämättä. Vain vaivoin kapinoimisen makuun päässyt koirasusi sai pidettyä häntänsä alhana, sillä Miradalle ei noin vain voinut alkaa uhittelemaan, ainakaan huhujen mukaan. Toinen oli kuulemma taistellut elämänsä aikana paljon.

Miradan katse oli miettivä kääntyessään taivaanrantaan, ja kun puheen lomassa jäätävä katse löysi tiensä takaisin koirasuden silmiin, Takim tiesi toisen saaneen idean. Oliko idea hyvä hänen ja tulevien laumalaisten kannalta, sen saisi ederan petturi pian tietää. Mirada lateli itsestään selvyyksiä ilmeisesti pohjatakseen vaatimustaan. Oli varmaa, että toinen vaatisi jotakin suostuakseen antamaan apuaan.

Sieltä se vaatimus tuli. Ilmekään ei värähtänyt Takimin kasvoilla, sillä jotakin tällaista koirasusi oli osanut odottaa. Mutta että oikein alfan paikka. Miten toinen kehtasi tunkea itsensä niin suureen asemaan, vain tietojensa ja taitojensa tähden. Parissa sekunissa Takim puntaroi vaihtoehtoja, kieltäytyä vai suostua, ja jos suotuu niin miten? Hetkessä Takim tuli siihen tulokseen, että he tarvitsisivat Miradaa, joten hänen olisi annettava alfanpaikka toiselle.
"Suostun vaatimukseesi, jos me johdamme yhdessä, täysin samalla viivalla, ilman että kummallakaan on sen enenpää valtaa laumaan. Ja suuret päätökset teemme yhdessä."

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by hitodama on Apr 8, 2012, 21:14

Takim otti radikaalin ehdotuksen vastaan niin rauhallisesti, että sai Miradan antamaan mielessään yhden pisteen puolihukalle. Vaikkeivät naaraat olleet toisiaan tunteneet kuin parin tovin verran, näki punainen raitaturkki jo toisessa tiettyä potentiaalia, joka haki tosin vielä uraansa, mutta joka kuitenkin oli selvästi olemassa. Näin ollen Takimin vastaehdotus sai vanhempansa naurahtamaan kolkosti, mutta ei tosin onneksi suoranaisesta huvittuneisuudesta vaan pikemminkin tyytyväisyydestä.
"Hah, vaie etä ihan alfaparia lauumalesi halajat?" taistelukoira hohotti ja pudisteli itsekseen päätään. Samassa hän jätti paikkansa kallioilla taakseen ja ryhtyi asteleman kohti suuntaa, josta Takim oli aikaisemmin hänen luokseen saapunut. Hänen käyntinsä oli itsevarmaa mutta kuitenkin sen verran rennon oloista, ettei siitä huokunut sen erikoisempaa hyökkäävyyttä.
"Mikäs siine. Ederala kun eii tunnu olevan onnea kahden nartun johtamien lauumojen kiusaamisesa. Kenties järjestelmä osoiitautuu meille yhtä eduliseksi kuine Djalale", Mirada sanaili kuin asialla ei olisi ollut hänelle oikeastaan suurtakaan merkitystä. Tosiasiassa hän kuitenkin suorastaan hykerteli innosta, sillä asiat näyttivät olevan viimein lutviutumassa paremmin kuin hyvin. Vaikkei koira itse ehkä ollut mikään yhteistyötaidon mestari, olisi Takimin johtoasemasta varmasti hyötyä lauman kontrolloimisessa, sillä tämä tunsi mukanaan tulleet koiraeläimet ja nämä kenties myös luottivat tuohon sanansaattajaksi ryhtyneeseen koirasuteen. Tämän luomalla yhteishengellä ja Miradan kokemuksella poppoolla voisi olla mahdollisuus jopa järjestäytyä ja selvitä niin kauan, ettei Edera saisikaan enää pyyhkäistyä heitä maailmankartalta ihan noin vain.

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by tintti on Apr 8, 2012, 23:18

Takimissa oli potentiaalia johtajaksi, mutta ei kukaan syntynyt alfaksi. Narttu tarvitsisi ohjeita Miradalta, tukea laumalaisilta ja omaa päätään, jotta hänestä voisi tulla johtaja. Koirasusi joutuisi seuraavien päivien aikana kasvamaan henkisesti enemmän, kuin koskaan aikaisemmin yhdellä kertaa.
Miradan sanoille narttu virnisti jo hieman avoimemmin. Kyllä toisen kansa toimeen tulisi ja he olisivat varmasti hyvä pari, mutta Takim arveli, ettei heistä mitään ylimpiä ystäviä koskaan tulisi.
"No, ei kaksi alfaa ollut ihan suunnitelmissa, mutta.. tarvitsen sinua."
Punaturkkinen sitten totesi ja huiskautti häntäänsä.

//Lopetellaan varmaan tähän?//

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by hitodama on Apr 8, 2012, 23:40

Miradalla ei ollut puheenaiheeseen enää mitään lisättävää, sillä olihan se kieltämättä ihan selvääkin ettei Takim ollut häntä oma-aloitteisesti porukkaansa johtamaan pyytänyt. Toisella oli kuitenkin ollut uskallusta muuttaa suunnitelmaansa asianlaitojen sitä vaatiessa, joten eiköhän tältä löytyisi ajan myötä myös kykyä mukautua muutosten mukana tuleviin asioihin - mitä kaikkea ne sitten ikinä mahtaisivatkaan olla.
"Noh, lähdetäänpä katsoman siten site meiidän laumaame. Tahdon tieetä milaiinen jouuko meilä on johdetavanemme", raitaturkki jatkoi ja asteli yhä määrätietoisesti valitsemaansa suuntaan. Yhähän tässä oli tietysti se mahdollisuus että muita koiraeläimiä ei löytyisikään ja koko juttu osoittautuisi huijaukseksi, mutta totta puhuakseen ei taistelukoira enää siihen jaksanut juurikaan uskoa.
"Ja niine, lietkö sine mieetinyt jo lauumale nimeä?" hän vielä virnistäen jatkoi ja käänsi kulmaansa kysyvästi kohottaen kasvonsa kohti koirasutta.

// Jea, lopetellaanpa vaan piakkoin! //

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by tintti on Apr 9, 2012, 0:26

Takimin silmiin syttyi palo, innostuksen palo. Olisi edessa vielä monta taistelua, monta pettymystä, verta, kyyneliä ja hikeä, mutta Takim kestäisi sen. Koirasusi tekisi sen kostaakseen Ederalle, kostaakseen Azzallacille ja näyttääkseen, että koirasusi kykeni olemaan vaarallisempikin, kuin susi.
"Mennään katsomaan meidän laumaa."
Narttu sanoi ja väläytti itselleen hyvinkin ominaisen, ilkikurisuutta ja rämäpäisyyttä viestittävän vinon hymyn.
"Mielessäni on pyörinyt monia vaihtoehtoja, mutta Femor on ollut niistä paras. Tarpeeksi pehmeä, mutta lopun ärrr kertoo, että meidät pitää ottaa vakavasti."
Koirasusi puheli seuraten Miradan vanavedessä, oli turha kapeilla poluilla kulkea rinnakkain.

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by hitodama on Apr 9, 2012, 11:40

// Azallac kirjoitetaan hei btw ihan yhdellä z-kirjaimella. ; D //

Vaikka hymyili itsekin varsin vinosti silkasta innostuksesta, pyöräytti Mirada näyttävästi silmiään Takimin ryhtyessä niin ikään virnistelemään kovinkin estottomasti. Nuoret, nuoret!
Nimijuttua puolisusi oli kuitenkin miettinyt yllättävänkin syvällisesti jo etukäteen, joten ilman sen kummempia vastalauseita raitaturkki ryhtyi maistelemaan lausuttua nimitystä kielensä päällä.
"Femor, Femor... Hmh, mikäs siine, kelvatkon minen puoolestani", taistelija sitten lapojaan kohauttaen myöntyi. Sopihan se kieltämättä ihan kivasti muiden Andriaanan laumojen lomaan, joten tuskin kukaan keksisi nimestä mitään erityistä nillitettävää.
"Olkaame siis Femorin johtajia, arvon Takim. Kunnes kuoolema meiidät erotaa, kuten ihmiset liittoja solmiesaan tapaavat sanella."

Näiden sanojen myötä asteli Sanguinaria Mirada seuralaisineen eteenpäin, kohti kallioiden alla odottavaa uutta ja varmasti vallan vaiherikasta elämää.

// Jes, eiköhän se ollut siinä. Tattista! =3 //

Re: Pienen lauman ensiaskeleet. 
Post by tintti on Apr 9, 2012, 12:58

//Kiitoksia minunkin puolestani : ) //